Öljymäen Esson esittely ja tyhmät kysymykset - ketju

Öljymäen Esso

+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Tervehdys kaikille Sijoitustietolaisille. Ajattelin ensin vääntää pienen esittelyn itsestäni.

 

70-luvulla syntynyt sijoittamisen noviisi. "Sijoitusurani" alkoi 2000-luvun it-kuplan aikoihin kun ostin spekulatiivisen it-rahaston osakkeita opiskeluaikoina. Kävi säkä kun möin rahaa tarvitessani vuoden päästä osuudet 25% voitolla juuri ennen kuin kurssit romahtivat. Kyseinen aika synnytti kiinnostukseni erilaisiin hypen synnyttämiin kupliin enkä sen jälkeen ole kuvitellut että osakemarkkinat olisivat tehokkaat. Erityisen hyvin muistuu mieleen kun Deutsche Bankin analyytikot esittävät että Sonera Zed olisi 250 miljoonan arvoinen pelkällä ilmaisella sähköpostilla ja jollain kännyköiden soittoäänillä. :-D Vähän kyllä tai oikeastaan todella paljon epäilytti tuo arvio kun ilmaisen sähköpostin koodaaminen ei ollut silloinkaan erityisen vaikea tehtävä. Sonera onnistuttiin sitten kaatamaan Telian syliin ostamalla ilmaa Saksasta. Silloin oli tärkeää keksiä erilaisia huikeita kasvutarinoita tietämättömiä markkinoita varten. Alahan oli melko uusi eikä oikein kellään ollut käsitystä mikä firma tulee menestymään ja mikä ei. Toki sieltä löytyi Googlen tapaisia menestystarinoita mutta myös tuhansittain konkursseja jos tuhannet edes riittävät.

Nykyään ostan lähinnä indeksirahastoja koska minulla ei ole aikaa seurata markkinoita. Yritän pysyä jollain lailla kärryillä talouden yleisistä trendeistä jos vaikka onnistuisin jälleen myymään ennen seuraavaa romahdusta. 

Muista sijoitusta lähellä olevista aktiviteeteistä mainittakoon vedonlyönti. Olen laskenut kertoimia eri lajeista opiskeluaikoina ulkomaalaisille vedonvälittäjille. Huomasin että täällä oli mainittu ainakin Unibetin ja Betssonin osakkeet. Itselläni negatiivisia kokemuksia Betssonin toiminnasta mutta Unibetin kanssa kaikki on toiminut henkilökohtaisia panosrajoituksia lukuunottamatta hyvin. Oma negatiivinen kokemus Betssonista pohjaa kokemukseen siitä kuinka Betsson houkutteli Nordicbetin asiakkaita hankittuaan Nordicbetin aggressiivisilla reload-bonuksilla. Itsekin erehdyin. Lopulta farssi päättyi siihen että tilitiedoissani syntymäpäiväni oli muuttunut 1800-luvulle ja rahat jäivät sisään kun en jaksanut pikkurahan takia vääntää viikkokausia. Betssonilla on muutenkin melko huono maine vedonlyöjien keskuudessa:

http://www.ylikerroin.com/forum/viewforum.php?f=59

Tuolta löytyy myös käyttäjäkokemuksia muista välittäjistä. Myös Sportbookreview on arvostettu saitti pelaajan näkökulmasta

https://www.sportsbookreview.com/

Oma mutu on että uhkapelialan osakkeet eivät ole mikään kultakaivos pitemmällä aikavälillä vaikka ala kasvaakin. Monopolin murtuessa monessa maassa on käynyt niin että ulkomaisten toimijoiden toiminta on ollut kannattamatonta ja esim. brittijättiläiset pakittavat pois Ranskasta ja Italiasta kun eivät saaneet asiakkaita eikä toiminta ollut kannattavaa. Ruotsissahan monopoli loppuu piakkoin mutta ainakaan Unibetin tarjoamassa Travnet-livessä ei ollut käytännössä minkäänlaista vaihtoa vaikka palautusprosentit olivat 90-95% ja pohjalla oli Unibetin rahaa. Lisäksi alalle tulee jatkuvasti loppumaton virta uusia saitteja jotka kaappaavat aggressiivisilla bonuskampanjoilla asiakkaita vanhoilta toimijoilta. En usko että Ruotsin markkinoilta tulee suurta rahavirtaa buukkereille päin nykyiseen verrattuna.

Jatkossa ketjuun tulee lähinnä kysymyksiä sijoitusalan ilmiöistä ja ajankohtaisista aiheista.

- Terveltuloa Sijoitustietoon! Siirrettiin tää blogeihin - ylläpito

 

0
0
23.4.2017 - 12:37

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Mon varmaan luki Antero Vartian avautumisen yritystuista. Suomi maksaa yritystukia vuosittain 8 miljardia euroa. En ymmärrä miksi. Elinkelvottomia yrityksiä ei pitäisi pitää väkisin hengissä ja muut pystyvät kyllä toimimaan ilman tukiakin. Työntekijät maksavat Suomessa EU:n keskiarvoa suurempia tuloveroja joilla maksetaan mm. näitä yritystukia. Samaan aikaan pääomaverotus on selvästi alle EU:n keskiarvon kuten allaolevasta blogikirjoituksta näkyy

http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-kes…

Suomalaisten tuloverotusta saisi melko pienin liikkein laskettua tuntuvasti jos yritystuista leikattaisiin kunnolla ja pääomaverotusta kiristettäisiin. Samalla se nostaisi kotimaista kulutusta niin paljon että yritykset eivät enää tarvitsisi yhtä paljon tukia. Eikä valtion tarvitsisi ottaa velkaa.

 

 

 

0
0
23.4.2017 - 20:04

hömelö

+49
Liittynyt:
12.6.2016
Viestejä:
83

Olli Savelan (vas.)  "tutkimus" ei kerro Suomen pääomaverotuksen mataluudesta, vaan Suomen pääomaköyhyydestä. Jos luet kommentit, niin Olli itsekin myöntää hetken vängättyään, että näinhän se taitaa olla.

Tätä Savelan nollatutkimusta on mm. SDP asiantuntevasti käyttänyt julkilausumissaan.

0
0
24.4.2017 - 09:07

KepilläJäätä

+549
Liittynyt:
11.1.2015
Viestejä:
404
Öljymäen Esso kirjoitti:

Mon varmaan luki Antero Vartian avautumisen yritystuista. Suomi maksaa yritystukia vuosittain 8 miljardia euroa. En ymmärrä miksi. Elinkelvottomia yrityksiä ei pitäisi pitää väkisin hengissä ja muut pystyvät kyllä toimimaan ilman tukiakin. Työntekijät maksavat Suomessa EU:n keskiarvoa suurempia tuloveroja joilla maksetaan mm. näitä yritystukia. Samaan aikaan pääomaverotus on selvästi alle EU:n keskiarvon kuten allaolevasta blogikirjoituksta näkyy

http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-kesk...

Suomalaisten tuloverotusta saisi melko pienin liikkein laskettua tuntuvasti jos yritystuista leikattaisiin kunnolla ja pääomaverotusta kiristettäisiin. Samalla se nostaisi kotimaista kulutusta niin paljon että yritykset eivät enää tarvitsisi yhtä paljon tukia. Eikä valtion tarvitsisi ottaa velkaa.

Lähtökohtaisesti tuskin tukia on tarjolla elinkelvottomille yrityksille?

Monet t&k -projektit saattaisivat jäädä ilman tukia tekemättä ja innovaatiot kaupallistamatta, koska riski esim. uuden tuotteen kaupallistamisessa (erityisesti elinkaaren alkupäässä) on monesti verrattain iso.

Jokatapauksessa kannattaa muistaa että pääomat ja yritykset liikkuvat nykymaailmassa ketterästi sinne minne niitä kohdellaan suotuisammin. Eli voipi olla että ehdottamasi malli on hieman turhan suoraviivainen ja saattaa vielä kaivata vähän hiomista:)

0
0
24.4.2017 - 12:17

Aki Pyysing

+13136
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6941

Hömelö ja KepilläJäätä ansaisitsivat Sijoitustiedon rintamerkin, koska onnistuivat nähdäkseni postaamaan täysin vastakkaisen kannan poliittiseen kysymykseen ilman mitään vittuilua. Tällainen suorittaminen on esim. miulle varsin vaikeaa.

 

0
0
24.4.2017 - 18:29

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Olin tosi yllättänyt että täältä löytyi yritystuille ymmärrystä. Tässä mielestäni malliesimerkki toimimattomasta yritystuesta

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015061219848717_uu.shtml

Edellisenä vuonna Viking Line sai suoraa tukea 50 miljoonaa ja maksoi pari milliä veroja. Tämäkö sitten hyvästä?

Toinen esimerkki olkoon kaikenlaiset tuulivoima- yms. tuet. Tuulivoiman tuottaminen ei välttämättä ole kannattavaa koskaan.

Kolmas esimerkki olkoon Talvivaara. Ikitappiollinen reikä Kainuun korvessa johon on upotettu mitä lie 1+mrd euroa.

 

Tässä vielä lyhyesti pari artikkielia aiheesta jotka allekirjoitan täysin.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/yritystuet-ovat-taytta-myrkkya/9HmZksHJ

http://yle.fi/uutiset/3-7644508

 

 

0
0
24.4.2017 - 18:51

KepilläJäätä

+549
Liittynyt:
11.1.2015
Viestejä:
404

Varmasti löytyy heikosti huonosti tehtyjä tukipäätöksiä. Jälkiviisastelu on aina helppoa.

Onhan noita tukia työnnetty kaiken maailman Supercelleihinkin ym. Onnistumisiakin saatat siis löytää jos vähän viitsit googletella.

Yksittäiset äärilaidan esimerkit eivät yleensä kokonaisuudesta kerro yhtään mitään. Lisäksi yritystuet ovat aika laaja kokonaisuus. En itsekään kannata esim. tuulivoimatukia tai erityisesti suuryritystukia, mutta innovatiivisille vientiin tähtääville pk-yrityksille kyllä tuet suon. 

0
0
24.4.2017 - 19:47

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Itse ajattelen että jos yritysidea ja liiketoimintasuunnitelma ovat järkeviä yrityksille riittää kyllä rahoitusta yksityiseltäkin puolelta.

 

Supercellin panostettua yritystukea mainostetaan pelialalla järkevänä sijoituksena valtiolle. Tässäkin pitäisi tietää sitten koko pelialan tilanne. Suomessa on n. 250 pelifirmaa mutta en löytänyt tietoa kuinka paljon ala saa tukia ja paljonko se tuottaa veroja valtiolle. Tämä varmaan vielä vaihtelee vuosittain suunnattomasti kun peliala on äärimmäisen suhdanneherkkä ala. Ala on kuitenkin äärimmäisen kilpailtu mistä kertoo esim. se että pelkästään iphonelle julkaistaan vuosittain n. 225000 peliä(618 per päivä) ja tahti vain kiihtyy. Vuonna 2016 arvioitiin koko pelialan maailmanlaajuiseksi liikevaihdoksi 91 miljardia dollaria mistä 70,4 miljardia meni 25 suurimmalle pelitalolle eli suurimmat pelitalot veivät n. 77% koko potista. Aika vaikea tuolla on nykypäivänä syntyä uusia Supercellejä.

 

 

0
0
24.4.2017 - 20:36

KepilläJäätä

+549
Liittynyt:
11.1.2015
Viestejä:
404
Öljymäen Esso kirjoitti:

Itse ajattelen että jos yritysidea ja liiketoimintasuunnitelma ovat järkeviä yrityksille riittää kyllä rahoitusta yksityiseltäkin puolelta.

Itse olen pk-yrityksiä rahoittajanäkökulmasta katsellut lähemmäs 10 vuoden ajan ja voin ainakin oman kokemukseni pohjalta todeta, että t&k/seed -vaiheen rahoituksen kasaaminen uudenlaiseen innovaatioon/liiketoimintaan on kaikkea muuta kuin helppoa. Yksityistä pääomasijoitusrahaa on toki saatavilla heti kun päästään kuolemanlaakson yli ja bisnes alkaa olemaan vähintään breakevenissä. Sitä ennen tarvitaan aikamoista riskinottoa, mihin taas harvemmalla pääomasijoittajalla on kiinnostusta. Aikaisen vaiheen enkelirahoitus on monesti kiven alla ja sen keräämiseksi tukien antama vipuvaikutus voi monesti olla se kriittinen juttu, usko tai älä..

0
0
24.4.2017 - 21:04

JR

+5283
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1580

Tukien hyvyydelle ei ole mitenkään riittävä mittari, että tuottavatko ne enemmän verotuloja valtiolle. Sillä mittarilla varmaan melkein kaikki tuottavat.

Näitä voisi ajatella erittäin paikallisesti ja hankalasti ennustettavasti suunnatuiksi veroalennuksiksi. Positiivisina puolina saadaan askartelukohteista valtiolle ehkä jotain lisätuloa, ja voidaan buustata työllisyyttä, negatiivisina puolina vääristetään kilpailua ja ne lisätulot voivat poistua korkojen kera jostain muualta.

Jos tuetaan jotain hiipuvaa raskasta teollisuutta, niin ne työllisyysvoitot voi olla ihan aitoja, saadaan pidettyä jonkinlaisessa työssä väkeä jonka vapaat markkinat jättäis kortistoon. Toisaalta jossain vaiheessa se rakennemuutos on kuitenkin edessä. Supercellien tukemisessa voidaan helposti näyttää hyvääkin "voittoa", mutta toisaalta ihan jo markkinavetoisesti työvoimapulasta kärsivällä alalla iso määrä ihmisiä päätyy sitten vääntämään Internet of Things -pohjaisia lohkoketjusovelluksia, koska se on jonkun Tekesin virkailijan uusin innostuksenkohde, eli se näkymätön aiheutettu vahinko muualla voi olla ihan tosi isoa.

Monimutkainen kokonaisuus.

0
0
25.4.2017 - 07:47

KepilläJäätä

+549
Liittynyt:
11.1.2015
Viestejä:
404
JR kirjoitti:

Tukien hyvyydelle ei ole mitenkään riittävä mittari, että tuottavatko ne enemmän verotuloja valtiolle. Sillä mittarilla varmaan melkein kaikki tuottavat.

Näitä voisi ajatella erittäin paikallisesti ja hankalasti ennustettavasti suunnatuiksi veroalennuksiksi. Positiivisina puolina saadaan askartelukohteista valtiolle ehkä jotain lisätuloa, ja voidaan buustata työllisyyttä, negatiivisina puolina vääristetään kilpailua ja ne lisätulot voivat poistua korkojen kera jostain muualta.

Jos tuetaan jotain hiipuvaa raskasta teollisuutta, niin ne työllisyysvoitot voi olla ihan aitoja, saadaan pidettyä jonkinlaisessa työssä väkeä jonka vapaat markkinat jättäis kortistoon. Toisaalta jossain vaiheessa se rakennemuutos on kuitenkin edessä. Supercellien tukemisessa voidaan helposti näyttää hyvääkin "voittoa", mutta toisaalta ihan jo markkinavetoisesti työvoimapulasta kärsivällä alalla iso määrä ihmisiä päätyy sitten vääntämään Internet of Things -pohjaisia lohkoketjusovelluksia, koska se on jonkun Tekesin virkailijan uusin innostuksenkohde, eli se näkymätön aiheutettu vahinko muualla voi olla ihan tosi isoa.

Monimutkainen kokonaisuus.

Ylipäänsä tukien vaikuttavuutta on tosi hankala mitata, koska yrityksille on mahdoton mallintaa vaihtoehtoista tulevaisuutta ilman tukien toteutumista/toteutumattomuutta. Raskaan/hiipuvan teollisuuden tuet ym. markkinoita vääristävät jutut ovat toki oma lukunsa, ja siinä kentässä tukien lakkauttamisesta on helppo olla yhtä mieltä.

Seed -vaiheen caseissakin julkisen tuen pitäisi vain toimia vipuna, eli yksityistä/fiksua pääomaa tulisi myös löytyä samoihin hankkeisiin.

0
0
25.4.2017 - 19:44

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Tässä tämän päivän uutisointia aiheesta

"

Ministeriön arvio: Haitallisia yritystukia lähes 850 miljoonan edestä - Asiantuntija: "Mittaluokaltaan oikea"

"

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704252200109592_pi.shtml

 

Ei kaikkia yritystukia kannata tietenkään esim. aloittelevilta yrityksiltä ottaa mutta ne eivät saa olla pysyviä. Summa 8 miljardia on aivan ihan posketon kun se on n. 14% valtion budjetista. Vertailun vuoksi ansio-, varallisuus yms. veroja kerätään n. 13 miljardia.

 

 

0
0
12.5.2017 - 19:09

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Viime päivinä on puhuttu Suomen työttömyysturvan tasosta. EU:sta tuli viestiä, että Suomen työttömyysturvan taso on liian matala. Tänään "ajatus"hautomo Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ehdottaa työttömyysturvan leikkaamista. Suomessa työttömyyskorvauksiin menee 800 miljoonaa. Tekee suunnilleen 20 euroa per veronmaksaja per kuukausi. Samaan aikaan yritystukiin menee n. 200 euroa per veronmaksaja per kuukausi. Harmaaseen talouteen menee myös n. 200 euroa per veronmaksaja per kuukausi. 29 miljardia on sijoitettuna verovapaisiin vakuutuskuoriin. Ihan näin vertailuna.

 

Pursiaisen mukaan me muut "säästäisimme" jos työttömyysturvaa leikattaisiin. Paljonko me sitten säästäisimme? Jos työttömyysturvaa pudotettaisiin vaikkapa 10% niin se olisi 2 euroa per veronmaksaja per kuukausi. Kahden euron kuukausisäästön takia siis kannattaa kurjistaa 400000-500000 työttömän elämää kohtuuttomasti ja asettaa yhteiskuntarauha vaaraan?!? Eivatkö jytkyt, brexitit, trumpit ja le penit ole opettaneet yhtään mitään? Eivät ihmiset nyt ihan mihin tahansa kyykytykseen suostu.

 

Eihän tälläisellä Pursiaisella ole enää koskaan mitään uskottavuutta. Vai onko tämä kirjoitettu "kännissä ja läpällä"?

 

 

0
0
12.5.2017 - 19:13

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Sosiaaliedut suhteessa tarjolla olevaan työtuloon määräävät suoraan työttömyysasteen. Työttömyysaste on siten täysin poliittinen valinta. 

0
0
12.5.2017 - 19:15

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Tarkennatkoon vielä, että Suomessa keskeisin työttömyyteen vaikuttava sosiaalietuus on asumistuet. Niitä maksetaan suoraan ja toimeentulon kautta 2,5 mrd e vuodessa. Lisäksi 100 000 helsinkiläistä asuu sossuasunnossa. Peruselintason saavuttamiseksi ei Suomessa siis kannata käydä ikävissä töissä.

0
0
13.5.2017 - 20:27

Öljymäen Esso

OP
+12
Liittynyt:
20.4.2017
Viestejä:
19

Tässä nyt kuin tilauksesta eiliseen avautumiseen nähden Ray Dalion mietteitä. Jostain syystä poliittisia jännitteitä ja yhteikuntarauhaa ei tunnuta otettavvan huomioon julkisessa keskustelussa. Ei tunnu näille pursiaiselle menevät kalloon missä mennään vaikka maailmassa kuinka jytkytettäisiin ja trumpitettaisiin. Meillä voi ihan oikeasti olla vaikkapa täysin protektionistinen maailma seuraavan romahduksen jälkeen, kun trumpit ja le penit keräävät jo nyt kovaa suosiota vaikka talous on nousussa. Jytky ei välttämättä muutu tuhnuksi kaikkialla maailmassa vaikka Suomessa muuttuikin.

 

" Hänen mukaansa epävakautta on nyt vähän ja lamaa ei ole tiedossa ainakaan seuraavaan pariin vuoteen. Dalio kirjoitti myös, että kun seuraava talouden alamäki lopulta taas alkaa, se aiheuttaa paljon enemmän sosiaalista ja poliittista konfliktia kuin mitä tällä hetkellä on. Hänen mielestään poliittiset jännitteet ovat nyt korkealla siihen nähden, että taloudessa menee hyvin.

Yhdysvaltalaismedia CNBC listasi Dalion kirjoituksesta neljä kohtaa, jotka ovat syynä sijoittajan pessimismiin:

1. Talouskasvu on parhaimmillaan tai lähellä sitä, eikä näkyvissä ole merkittäviä taloudellisia riskejä seuraavan parin vuoden aikana.

2. Merkittävät pitkän aikavälin ongelmat kuten korkea velkataso ja rajoitettu keskuspankin valta sekä lisääntyneet sosiaalimaksut.

3. Yhteiskunnalliset ja poliittiset ristiriidat korkealla tasolla viime vuosikymmeniin nähden.

4. Ristiriidat yleensä lisääntyvät, kun taloustilanne huononee. "

 

 

 

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005209604.html

0
0