Kokeilin kaiken näköistä öljy sanan lisäksi, enkä osaa sanoa millä sain tämän vastauksiin. Monenlaista ketjua tuli ja tämä oli selvästi paras yo. kysymykselle.
En parempaa ketjua löytänyt, kun haku toiminnossa pitää olla viisi kirjainta. Mikä olisi hyvä instrumentti ottaa kantaa öljyn hintaan kohtuullisella vivulla?
Tiedän miten sijoittaa ja mm. Nordnetin vaihtoehtoja selannut ja joskus kokeillutkin, mutta aikaa siitä on vierähtänyt. Täällä usein joku viisaampi ja nokkelampi selvittänyt hyvät instrumentit.
Trumpin mukaan Venezuelan öljyteollisuus "would make a lot of money", jos Yhdysvallat olisi sen öljyteollisuuden toiminnan takana. Trump on laittamassa jenkkiöljy-yritykset korjaamaan rapistuneen öljytoiminnan ja aloittamaan sillä tienaamisen:
“We’re going to have our very large United States oil companies, the biggest anywhere in the world, go in, spend billions of dollars, fix the badly broken infrastructure, the oil infrastructure, and start making money for the country,” Mr. Trump said (NyTimes).
Trumpin (ja myös asiantuntijoiden mukaan) Venezuelan öljyteollisuus on ollut rapakunnossa jo huomattavan pitkän aikaa eikä siellä juurikaan ole kyetty pumppaamaan sitä määrää, jonka he olisivat voineet saada jalostettavaksi. Trump panee panoksensa siihen, että jenkkien väliintulolla Venezuela voitaisiin muuttaa kemikaalisalakuljettajasta öljyvaltioksi.
Venezuela väittää maanalaisiksi varoikseen 300 miljardia barrelia, mutta se kykenee tuottamaan vain miljoona barrelia päivässä eli noin yhden prosentin maailman tuotannosta.
Kuva
Venezuelan öljyntuotanto on jonkin verran kasvanut viime vuosina, mutta se on kaukana yli kahden miljoonan barrelin päivätuotannosta, joka sillä oli viisitoista vuotta sitten. Kansalliselta öljy-yhtiöltä PDVSA puuttuvat pääomat ja osaaminen tuotannon lisäämiseen. Öljyntuotantoa on koko ajan vähennetty ja se kärsii sekä ammattitaidon puutteesta että moraalista: suffer from “years of insufficient drilling, dilapidated infrastructure, frequent power cuts and equipment theft”. Yhdysvallat on sanktioinut Venezuelan öljyn, jota on pääosin viety Kiinaan.
Chevron on suurin läntinen öljy-yhtiö, joka vielä on toiminut maassa. Chevron tuottaa yli neljänneksen Venezuelan öljystä. Tämän vuosisadan alussa muut yhtiöt pakotettiin lähtemään maasta pois, mutta Chevron jäi - ilmeisesti arvellen, että olosuhteet voisivat vielä muuttua. Puolet Chevronin tuottamasta öljystä on viety Yhdysvaltoihin. Lauantaina Chevron yritti varmistaa, että sen henkilökunta ja toiminnot olisivat turvassa sotilaallisen intervention aikana.
Houstonissa päämajaansa pitävä Chevron on operoinut Venezuelassa vuodesta 1923 alkaen ja ylläpitänyt viittä maan- ja merenpäällistä tuotantolaitosta siellä. Chevron antoi ensin jenkkihallintoa tukevia lausuntoja lauantaina - “We’re prepared to work constructively with the U.S. government during this period, leveraging our experience and presence to strengthen U.S. energy security” - mutta muutti myöhemmin näkemystään vain laillisia toimia tukeviksi: “We continue to operate in full compliance with all relevant laws and regulations.” (NyTimes)
Venezuelan öljyntuotannon lisääminen ei tule olemaan halpaa. Konsulttiyhtiö Energy Aspects arvelee puolen miljoonan barrelin päivätuotantolisäyksen maksavan kymmenen miljardia dollaria ja kestävän kaksi vuotta. Pääasialliset tuotannonlisäykset maksaisivat kymmeniä miljardeja ja veisivät useita vuosia. Venezuelan hallinnon heivaaminen voisi tuoda hyviä tilaisuuksia amerikkalaisille öljy-yhtiöille, mutta ne voivat myös huomata yhtäkkiä joutuneensa vedetyksi keskelle täyttä sotkua.
Paine Trumpin suunnalta voisi saattaa öljy-yhtiöt ottamaan puolihallinnollisen roolin tuotantokapasiteetin kasvattamisessa ja olemaan kehityksen etulinjassa.
Trumpin interventio Venezuelaan tulee aiheuttamaan jonkin verran sahaamista öljymarkkinoilla, mutta mitään suurta hintapomppausta ei odoteta.
Kuva
Venezuela on kuitenkin suhteellisen pieni valmistaja ja öljymarkkinassa on nyt ylitarjontaa. Brent crude, the international benchmark, traded at $60.80 a barrel on Friday, near its lows for the year. Tapahtumien ei odoteta vaikuttavan juurikaan raaka-öljyn hintaan tai polttoaineen hintaan pumpuilla.
Nykyisissä hinta- ja kysyntäolosuhteissa, jos jenkkiläinen öljy-yhtiö aikoo investoida, se laittaa rahansa mieluummin Permian Basin -alueelle (öljykenttä ja sedimenttiallas lounaisessa Yhdysvalloissa) kuin Venezuelaan. (WSJ, Chevron)
Yhdysvallat ei ole vielä kertonut kuinka se aikoo pyytää tarjouksia öljy-yhtiöiltä öljy- ja kaasulohkoista ja antaako se mahdollisesti eurooppalaisille yhtiöille oikeuksia tulla maahan toimimaan.
Chevronilla ja sen yhtestyökumppaneilla on kolme tuhatta henkilöä töissä Venezuelassa. Venezuelan crude-öljy on sakeampaa kuin muut kansainvälisillä markkinoilla olevat öljyt ja öljynjalostamot jenkkirannikolla, Kiinassa ja Intiassa voivat tislata siitä paremmat voitot kuin kevyemmistä öljylaaduista, mikä tekee siitä hyvin houkuttelevan polttoainevalmistajille.
Yhdysvalloissa öljyn särötyksen kasvu on nostanut tuotannon huippumääriin, mutta särötetty öljy ei kelpaa yhtä hyvin kuin raskas öljy, jota Venezuela, Kanada ja Meksiko tuottavat. (WSJ)
Analyytikkojen mukaan muut suuret öljy-yhtiöt, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita palaamaan Venezuelaan, tulevat varmasti arvioimaan tilannetta jonkin aikaa, koska maalla on historiaa öljyvarojen haltuunotossa, kuten se teki 1970- ja 2000-luvuilla.
ConocoPhillips ja Exxon Mobil vetäytyivät Venezuelasta vuonna 2007 sen jälkeen, kun silloinen presidentti Hugo Chávez kansallisti niiden omaisuuden. Conoco haastoi myöhemmin Venezuelan hallituksen oikeuteen vaatien yli 20 miljardia dollaria; Exxon puolestaan 12 miljardia dollaria. Yritykset saivat korvauksia osista tappioistaan pitkään kestäneissä välimiesmenettelyissä.
Vaikka öljy-yhtiöt haluavat öljyä, ne haluavat myös poliittisesti tasapainoisia olosuhteita. Se edellyttää paljon muutakin kuin Maduron nappaamista kaltereiden taakse. Maan talous pitäisi saada tasapainoon, maan lait pitäisi muuttaa sallimaan yksityisten öljy-yhtiöiden toiminnan ilman valtion puuttumista asioihin ja hallinnon pitäisi hoitaa 160 miljardin velkansa uudelleenjärjestelyin sekä sopia ulkomaisten yhtiöiden korvausvaatimukset, jotta ne suostuisivat palaamaan takaisin.
“What the U.S. needs to do is to implement a form of a Marshall Plan,” said Ochoa (Orlando Ochoa, a Caracas-based economist and a visiting fellow at the Oxford Institute for Energy Studies), referring to the economic program that helped rebuild Europe after World War II. “This is about much more than coming into the oil and gas sector just to extract crude from the ground.”
Trumpin mukaan Yhdysvallat on ottamassa osan öljystä vahingonkorvauksena:
“We are going to be taking out a tremendous amount of wealth out of the ground,” Trump said during the press conference. He added that the U.S. would keep some of the proceeds “in the form of reimbursement for the damages caused us by that country.”
Hyökkäyksen perustelut osoittivat, kuinka presidentti Trump on pitkään pitänyt öljyä sekä sotasaaliina että miekanteränä Amerikan voiman heijastamiseen. Trump on vuosien ajan sanonut, että Yhdysvaltojen olisi pitänyt vaatia itselleen muiden maiden öljyä palkkiona hyökkäyksistä Syyriaan, Libyaan ja Irakiin joko kattaaksen sotilaskuluja tai tasapainottaakseen vastustajien aiheuttamaa haittaa.
”Ennen sotasaalis kuului voittajalle”, Trump sanoi presidentinvaalien foorumissa vuonna 2016. ”Nyt siellä [Irakissa] ei ollut saalista, uskokaa minua. Ei ollut saalista, palkintoa tai aarretta. Mutta minä aina sanoin: ottakaa öljy.”
Vaikuttaa siltä, että öljyn tuotannon lisäyksellä Venezuelassa ei vielä Venäjää kaadeta. Sen sijaan sijoittajan kannalta ehkä Chevron on mahdollinen hyötyjä markkinoille jo asemoituneena.
Ja ketkä ovatkaan Chevronin suurimmat osakkeenomistajat:
"Donroen" käänteet ja "hard power" eivät juuri indeksejä kieräytä
UBS:n mukaan yhdentoista viimeisimmän merkittävän geopoliittisen tapahtuman tarkastelu osoittaa, että S&P 500 -indeksi oli keskimäärin laskenut vain 0,3 % alemmaksi viikko geotapahtuman jälkeen ja oli noussut 7,7 % korkeammalle 12 kuukautta myöhemmin. Näillä ei ole pysyvää vaikutusta osakemarkkinoihin. (CNBC)
Yksittäiset maat ovat asioista eri vaiheissa Tanskan ollessa kriisimoodissa Trumpin innostuksesta Grönlannin valloitukseen ja Venäjän selvästi otettua varovaisen näkökulman Maduron siepaamiseen. Sijoittajat eivät usko hyökkäysten laajenemiseen tuntien Trumpin vastenmielisyyden Iranin ja Afganistanin konflikteihin. Sotien aloittaminen istuu huonosti rauhanpalkintojen metsästäjään.
Venezuelan valtion ohjaimiin asettuminen edellyttäisi maan valloittamista armeijan voimin eikä tätä pidetä todennäköisenä. Trumpin sanomisia pidetään lähinnä värikkäinä neuvottelun avauksina jäljelle jääneelle Maduron hallinnolle, jotta se luopuisi vallasta vapaaehtoisesti.
Vaikka sijoittajat ottavatkin rauhallisesti, jonkinlaista vainua apajille on havaittavissa öljy-yhtiöissä ja tarvikekauppiaissa. Trump on viitannut toistuvasti Venezuelan kansallistamiin, Yhdysvaltojen hallussa olleisiin öljyvaroihin ja suunnitelmiinsa palauttaa ne.
“We have tremendous energy in that country,” he told reporters. “We need that for ourselves.”
Trump antoi myös ymmärtää, että samanlaiset taloudelliset perustelut määrittäisivät Yhdysvaltojen käyttäytymisen koko läntisellä pallonpuoliskolla. Tätä hän kutsuu "Trumpin vastineeksi Monroe-oppiin" ja toiset "Donroe-oppiin (doktriiniin)". (Oppi on nimetty presidentti James Monroen vuonna 1823 antaman julistuksen mukaan, jonka mukaan läntinen pallonpuolisko on Yhdysvaltojen vaikutuspiiri.)
”Amerikka ei koskaan salli ulkovaltojen ryöstää kansaamme tai ajaa meitä… pois omalta pallonpuoliskoltamme”, Trump sanoi. ”Tulevaisuus määräytyy kyvyn mukaan suojella kauppaa, aluetta ja resursseja, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä.”
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen geopoliittinen strategia on asettanut etusijalle Neuvostoliiton (myöhemmin Venäjän) ja Kiinan eristämisen, roistovaltioiden neutralisoinnin ja liittoutumien rakentamisen, erityisesti demokratioiden kanssa. Donroen doctriini rikkoo tätä perinnettä ja palaa sotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin pienempien maiden odotettiin alistuvan suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, Britannian ja Saksan, taloudellisiin ja turvallisuuspoliittisiin prioriteetteihin.
Donroe-opista ei odoteta kestävää. Se liioittelee luonnonvarojen merkitystä. Teknologia, palvelut ja inhimillinen pääoma ovat jo ajat sitten korvanneet maatalouden ja raaka-aineiden merkityksen amerikkalaisen vaurastumisen ajureina. Luonnonvaroja täynnä oleva Alaska on kärsinyt netto-poismuutosta jo yli vuosikymmenen. Grönlannin harvinaisten maametallien varannot ovat todellisuudessa pienemmät kuin Yhdysvaltojen eikä sen maantiede tee kaivannaistoiminnasta helppoa.
The Donroe doctrine is so much a product of Trump’s personal priorities that it is hard to see it enduring as long as Monroe’s original. But so long as Trump is president, assume it will drive his agenda. There isn’t much standing in his way.
Vain Chevron on pystynyt viemään Venezuelasta öljyä säännöllisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat takavarikoi Skipper-nimisen aluksen 10. joulukuuta, maailmanlaajuista merenkulkua seuraavan TankerTrackers.comin mukaan.
Chevronilla on Trumpin hallinnolta saatu ainutlaatuinen lisenssi, joka on sallinut sen jatkaa toimintaansa Venezuelassa ja lähettää öljyä jalostamoille Yhdysvaltain Meksikonlahden rannikolla. Tästä syystä sitä pidetään yleisesti parhaassa asemassa lisäämään tuotantoa, jos olosuhteet maassa vakautuvat.
Muita Venezuelassa toimivia energiayhtiöitä ovat Italian Eni ja Espanjan Repsol, jotka tuottavat maakaasua Venezuelan merellä, vaikka Yhdysvaltojen pakotteet estävät ne viemästä maakaasua viime vuodesta lähtien.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myönsi myös viime vuonna lisenssin, joka olisi sallinut Lontoossa sijaitsevan Shellin aloittaa uudelleen työskentelyn Venezuelan merellä sijaitsevalla kaasukentällä, mutta Venezuela myöhemmin keskeytti neuvottelut.
Toiset, kuten Exxon Mobil ja ConocoPhillips, lähtivät Venezuelasta sen jälkeen, kun Maduron edeltäjä Hugo Chávez kansallisti osittain maan öljyteollisuuden noin vuonna 2007.
Oilfield-services stocks like Baker Hughes leapt, alsongside refiners such as Valero. Chevron, the last remaining U.S. oil major in Venezuela, gained, as did rivals ConocoPhillips and Exxon Mobil, which pulled out of Venezuela nearly 20 years ago. The prospect of greater geopolitical tensions lifted global defense stocks.
Brent Crude futuurit nousivat 1,2%
Oilfield-services companies: SLB (SLB) and Halliburton (HAL) gained more than 7%, with Baker Hughes (BKR) up more than 4%. They could benefit from investment in Venezuela’s energy infrastructure.
U.S. refiners: Venezuela produces heavy crude—the kind needed by U.S. refiners, which could be helped by a potential supply increase. Valero (VLO) gained more than 9%, with Phillips 66 (PSX) and Marathon Petroleum (MPC) also higher.
