75
forum
|

Timo Tikkala

+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Jokainen kirjoitukseni on itsenäisen ajatteluprosessin tulos ja pyrin välttämään talousmedian puhkikuluttamien aiheiden tai mielipiteiden referointia. Kaikista asioista väkisin eri mieltä oleminen ei tosin ole kirjoitusteni itsetarkoitus. Mielestäni hyvän talous- ja sijoitusaiheisen analyysin tunnusmerkki on, että siitä voi jälkeenpäin olla ylpeä, vaikka ennusteet eivät toteutuisikaan odotetusti.

Kuvailisin sijoitustyyliäni vastavirtasijoittamiseksi tai kriisisijoittamiseksi. Pyrin olemaan ahne silloin kun moni muu pelkää ja kiinnostun kohteista, joita suuret massat eivät seuraa.Tärkein kriteeri sijoituskohteeni valinnalle on, että sitä hyljeksitään kohtuuttomasti ilman perusteltua syytä. Parhaat sijoitukset tehdään kun veri virtaa kaduilla. Joka vuosi jossain päin maailmaa tai jollain toimialalla on kriisi ja hyviä osakkeita voi ostaa loppuunmyynistä. Tämän takia en juuri näe syytä innostua osakkeista, joiden kurssit flirttailevat kaikkien aikojen huippulukemien kanssa. 

Toivottavasti tekstini ovat itsessään ajatuksia herättäviä. Uskon kuitenkin, että todellinen lisäarvo lukijakunnalle syntyy vuorovaikutteisesta ajatusten vaihdosta keskustelufoorumilla, joten toivon mahdollsimman monelta lukijalta asiallista palautetta ja mielipiteideni haastamista. 

Sijoitustiedon lisäksi kirjoitan talous- ja sijoitusaiheista myös omalla sivustollani timotikkala.com ja minua voi seurata Twitterissä nimimerkillä @timotikkala. Kirjoitan Sijoitustiedossa yksityishenkilönä, eivätkä mielipteeni välttämättä edusta nykyisen tai entisten työnantajieni mielipteitä.   

   

0
0
16.10.2016 - 13:50

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Sinappikaasu: uraaniin sijoittaminen onnistuu parhaiten uranikaivososakkeiden kautta. NYSEArca-pörssiin on listattu ETF nimeltä Global X Uranium ETF (lyhenne URA), jonka kautta pystyy hajautetusti sijoittamaan uraaniosakkeisiin. Ehkä pienenä haittapuolena kyseisessä ETF:ssä on, sen omistuksiin sisältyy muutama mätä omena, joita mielellään välltäisin (esim. Areva, joka on noin 7% rahaston omistuksista). 

Toki kaivosyhtiöihin voi sijoittaa suoraankin. Cameco on uraaniyhtiöistä suurin ja parhaiten tunnettu, mutta Kanadan ja USA:n pörsseistä löytyy joitain pienempiä uraaniosakkeita, jotka todennäköisesti myös tarjoavat parhaan vipuvaikutuksen, jos uraanin hinta lähtee kunnolla nousuun. Yleisesti ottaen P-Amerikkalaisilla uraanikaivoksilla, varsinkin Kanadan Cigar Lake alueella operoivilla kaivoksilla, on kaikkein alhaisimmat tuotantokustannukset. 

Mikäli haluat ottaa näkemystä vain uraanin hinnalla, mutta et halua kantaa kaivosliiketoimintaan liittyviä riskejä, niin siinä tapauksessa osake nimeltä Uranium Participation Corp on uskoakseni paras vaihtoehto. Tämä yhtiö ei harjoita varsinaista liiketoimintaa, vaan yhtiö ainoastaan pitää hallussaan uraanivarastoa ja osakkeen arvo määräytyy yhtiön hallussa olevan uraanivaraston perusteella. 

0
0
2.11.2016 - 11:54

toisaalta

+10
Liittynyt:
17.1.2016
Viestejä:
8

Miksi olet niin varma että maailmassa on liian paljon velkaa? Marsilaisilta ei ole lainattu, joten ulkoisesti ihmiskunta ei ole velkaantunut. Veikkaan kyllä että olet oikeassa ja liika velka tullaan maksamaan isoksi ryöpsähtävän inflaation kautta sitten kun luottamus fiat-valuuttoihin horjahtaa. Mutta miksei olisi mahdollinen sekin skenaario että velkamäärät etenkin länsimaissa asettuvat pysyvästi paljon korkeammille tasoille kuin historiassa ja niiden velkojen korkojen maksustakaan ei tule ongelma kun demografisista ja muistakin syistä johtuva savings glut pitää korot alhaalla?

0
0
2.11.2016 - 15:22

Oliver

+42
Liittynyt:
26.11.2015
Viestejä:
54

Mikä on (suurin) alaraja velkamäärälle, jotta voimme sanoa, että maailmassa on liian paljon velkaa? Onko kysymys absoluuttisesta (esim. dollareissa) määrästä vai pitääkö velkamäärää suhteuttaa esimerkiksi tuotantoon tai ihmisten lukumäärään?

Toiseksi, toteat että on olemassa vain kaksi keinoa, joilla velkataakasta pääsee eroon. Esität kuitenkin myöhemmin myös kolmannen vaihtoehdon. Sodasta puhuminen elvytyskeinoana (otsikko) taas tuo mieleeni rikotun ikkunan ongelman. 

Ensimmäinen kirjoituksesi raaka-aineista oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, mutta tämä oli mielestäni hieman epäselvä. 

0
0
2.11.2016 - 22:23

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55
toisaalta kirjoitti:

Miksi olet niin varma että maailmassa on liian paljon velkaa? Marsilaisilta ei ole lainattu, joten ulkoisesti ihmiskunta ei ole velkaantunut. Veikkaan kyllä että olet oikeassa ja liika velka tullaan maksamaan isoksi ryöpsähtävän inflaation kautta sitten kun luottamus fiat-valuuttoihin horjahtaa. Mutta miksei olisi mahdollinen sekin skenaario että velkamäärät etenkin länsimaissa asettuvat pysyvästi paljon korkeammille tasoille kuin historiassa ja niiden velkojen korkojen maksustakaan ei tule ongelma kun demografisista ja muistakin syistä johtuva savings glut pitää korot alhaalla?

Mistään asiasta ei toki kannattaisi olla 100-varma, mutta kun katson alla olevaa Mckinseyn laskelmaa, jonka mukaan globaali velat/BKT-luku huitelee 300 prosentissa, niin tuntuu haastavalta ajatella, että luku ei olisi liian korkea.

Määritelmäni 'liian korkea' viittaa siihen, että velkaa ei pysty hoitamaan (maksamaan sekä korot että lyhennykset) ilman, että siitä koituisi vahinkoa taloudelle.

Jos kaikki maksavat samaan aikaan lainoja takaisin pankille, eikä pankki myönnä tarpeeksi uusia lainoja tilalle, niin raha katoaa pois ja syntyy deflatorinen lama. Velan lyhennykseen käytetyt tulot ovat pois investoinneista ja kulutuksesta, joten on liian vaikeaa kasvattaa taloutta ja lyhentää velkoja samaan aikaan.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että korkeaa velkatasoa voidaan ylläpitää pitkiä ajanjaksoja (uudelleenrahoittaminen, elinikäiset bullet-lainat jne.), mutta se on eri asia kuin ongelman pysyvä ratkaiseminen, joka tapahtuu joko inflaation tai velkojen anteeksiannon (ts. pankkikriisin) kautta.

0
0
2.11.2016 - 22:44

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55
Oliver kirjoitti:

Mikä on (suurin) alaraja velkamäärälle, jotta voimme sanoa, että maailmassa on liian paljon velkaa? Onko kysymys absoluuttisesta (esim. dollareissa) määrästä vai pitääkö velkamäärää suhteuttaa esimerkiksi tuotantoon tai ihmisten lukumäärään?

Toiseksi, toteat että on olemassa vain kaksi keinoa, joilla velkataakasta pääsee eroon. Esität kuitenkin myöhemmin myös kolmannen vaihtoehdon. Sodasta puhuminen elvytyskeinoana (otsikko) taas tuo mieleeni rikotun ikkunan ongelman. 

Ensimmäinen kirjoituksesi raaka-aineista oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, mutta tämä oli mielestäni hieman epäselvä. 

Yritin vastata tuohon velkamäärä-kysymykseen edellisessä kommentissa. 

Ehkä nämä kaksi vaihtoehtoa kirjoituksen alussa olisi voinut esittää täsmällisemmin: 1) velkojen anteeksianto tai 2) nimellinen talouskasvu (reaalinen kasvu + inflaatio). Kun reaalinen kasvu on liian matalaa, niin jälkimmäisessä vaihtoehdossa inflaatio nousee silloin paljon tärkeämpään rooliin. 

Kuten jo aikaisemmassa kommentissa totesin, keinoja ylläpitää korkeita velkatasoja pitkän aikaa on toki useampia kuin nuo kaksi.

0
0
13.1.2017 - 08:52

Krenjuussa

+124
Liittynyt:
27.10.2016
Viestejä:
188

Itsellä löytyy tällä hetkellä pääasiassa suoria osakkeita salkusta, ihan mielenkiinnosta näin laskumarkkinoiden kynnyksellä (oma visio tulevasta) jos haluaisin vähän hajauttaa esimerkiksi hopeaan joka tuntuisi olevan sopiva kohde niin mitä kautta lähtisit siihen sijoittamaan? Onko olemassa rahastoja tai ETF jotka sijoittavat vain hopeakaivos yhtiöihin ?

Nordnetistä ei oikein löytyny sopivia kohteita nopealla etsimisellä. Omalla kohdalla piensijoittamisesta(joitain tuhansia euroja) ja aikaväli olisi jotain 3-5 vuoden luokkaa niin miten lähtisit asiaa lähestymään. ? 

Jos olet jo asiaan vastannut jossain niin linkkikin riittää. en ainakaan löytänyt pienellä vaivalla mistään asiaan kantaa ottavia artikkeleita. 

 

 

 

 

0
0
13.1.2017 - 20:29

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Kaksi hyvaa hopeakaivoksiin sijoittavaa ETF-nimea ovat ainakin Global X Silver Miners ETF (tickeri: SIL) tai pieniin kaivoksiin sijoittava Pure Funds Junior Silver ETF (tickeri: SILJ). Nailla ETFilla kaydaan kauppaa NYSE Arca porssissa, joten en ole varma pystyyko esim Nordnetin kautta ostamaan. 

Yksi vaihtoehto on myos Silver Wheaton, hopea-streaming firma (tickeri: SLW), johon voi sijoittaa joko Jenkeissa tai Kanadassa. Olen joskus kirjoittanut enemman ko. firmasta ja streaming-bisneksesta:

https://timotikkala.com/2015/07/31/riskittomampi-tapa-sijoittaa-kulta-j…

https://timotikkala.com/2015/07/09/hopea-ei-ole-hapea-esittelyssa-yhtio…

Sitten on tietysti ihan pelkkaan hopeaan sijoittavia ETFia, joista tunnetuin iShares Silver Trust ETF (tickeri SLV).

Itse ainakin pidan kovasti kaivosfirmojen tarjoamasta vipuvaikutuksesta (nousevat ja laskevat monikertaisesti hopean hintaan verrattuna). Talla hetkella mielestani tuotto-odotukset voimakkaasti assymmetrisia seuraavan 3-5 vuoden aikana - Nousuvaraa paljon enemman kuin tappiovaraa.

 

0
0
14.1.2017 - 13:07

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Konkurssivaraa on myöskin. Raaka-ainesykli on kääntynyt, mutta Kiinaan todella surkeat kasvuluvut antavat ymmärtää, etteivät hinnat kovin korkealle piikkaa. Korkotason nousu tehnee tuhoaan velkaisissa pääomavaltaisissa firmoissa eli raaka-ainepuolella(kin).

Akkumetallit saattavat olla edelleen kova juttu. Sen verran vahvalla pöhinällä sähköautot ovat tulossa.

0
0
14.1.2017 - 14:37

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Arvometallien kohdalla noususykli toisaalta loppui jo kauan sitten (huippu vuonna 2011) ja alan kaivosfirmat ovat jo uskoakseni kulkeneet 'kuolemanlaakson' yli kun osakkeet laskivat luokkaa 80-90% huipustaan. Olen optimistinen näkymien suhteen ja uskon, että kullan ja hopean laskumarkkina päättyi loppuvuonna 2015. Viime vuoden loppupuolisko oli näkemykseni mukaan korjausliike alkaneessa nousumarkkinassa. Aika näyttää osuuko oikeaan. Toki tilanne voi muuttua taas heikompaan suuntaan, mutta omasta mielestäni nousupotentiaali on sen verran suuri, että riski on kannattava. 

Konkurssiriski on aika rajallinen ETFien kautta sijoitettaessa ja toisaalta arvometallien laskumarkkina oli sen verran pitkä, että firmoilla on ollut aikaa sopeutua.

0
0
14.1.2017 - 16:01

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Yksittäisten osakkeiden osto on eri pallopeli kuin kaivosindeksien osto. Koko sektori menee harvemmin nurin samaan aikaan. Kun esim. kultakaivokset kautta linjan ovat laskevat 90% niin lisälaskuvaraa on rajoitetusti (toki sitäkin on). Kun trendi taas kääntyy niin nousuvaraa on yllinkyllin. Raaka-aineissa mikään ei ole pysyvää. On vain syklejä jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen. 'Wash-rinse-repeat'.

0
0
14.1.2017 - 16:00

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Toki näin, mutta valtavan laskun jälkeen yleisesti ottaen todennäköisin tulevaisuus on valtava lasku. Konkurssien kautta on helpompi aloittaa uudestaan. Tämän näkee millä tahansa suomalaisella ostarilla.

Pointtini on kuitenkin se, että raaka-ainenousu jäänee kokonaisuutena pieneksi ja siksi en itse koskisi metalleihin. 

0
0
14.1.2017 - 16:06

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Olen aika samoilla linjoilla useimpien metallien kohdalla. Tykkään enemmän raaka-aineista, joissa laskumarkkina jo kypsä (arvometallit ja uraani).

0
0
14.1.2017 - 16:18

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Kiinan talous kasvoi kaksinumeroisesti 1979-2008 pl. Aasian finanssikriisi 1998. Kasvu oli tuotannollsia investointeja, jotka olivat raaka-aineintensiivisiä. Tämä poikkeuksellinen, sekä volyymin että keston puolesta, sykli vääristää kaikkea raaka-ainedataa nykyajalta. Tätä nykyä raaka-aineiden kysyntä on jotain aivan muuta ja hintasyklin ääripäät sen mukaiset.

Uraani toki on spesifinen tuote, mutta yleisesti ottaen sanoisin, ettei silläkään hyvin mene. Lisäkysyntä tuskin korvannee poistuvaa:

Arvometallit taasen ovat inflaatiovakuutuksia ja niiden kysyntä ennen kaikkea spekulatiivista. Laajan rahan kova kasvu nosti kultaa ja sen substituutteja:

Mutta tämä yhteys näyttää katkenneen.

Olennaista raaka-ainepuolella on valtava ylikapasiteetti sekä extractionissa että jalostuksessa. Tämä pätee kaikkeen niin kullasta ja kuparista ja raudasta öljyyn ja maakaasuun. 

Siten kokonaisuutena näen  puhtaan raaka-ainesijoittamisen varsin negatiivisena. 

0
0
14.1.2017 - 20:10

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

En itsekään lähtisi nyt sijoittamaan raaka-aineisiin laajalla rintamalla. 

Uraanista ja kullasta muutama kommentti:

Ensimmäisen graafisi osoittama ydinvoiman tuotannon lasku heijastelee pitkälti Japanin päätöstä sulkea ydinvoimalansa toistaiseksi Fukushiman seurauksena. Maalla on aikomus käynnistää voimaloitaan vähitellen. Lisäksi Kiina on vasta alkutaipaleella ydinvoima-arsenaalinsa rakentamisessa ja voimaloita rakennetaan muuallekin. Vanhoista ydinvoimaloista luopuminen on vaikeaa. Tämän osoitti mm. sähkön hinnan jyrkkä nousu ympäri Eurooppaa kun Ranska sulki väliaikaisesti osan ydinvoimaloistaan loppuvuodesta 2016.

Vaikkei uraanin kysyntä juuri nousisikaan, voi hintakehitys silti olla positiivista, koska tarjontapuolella on todella niukkaa. Kirjoitin mielipiteitäni uraanista Sijoitustiedossa jokin aika sitten.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/taman-hetken-top-4-raak…

Näen itse tuon toisen graafin kullan hinnasta ja laajan rahan määrästä enemmänkin ostosignaalina (tästä asiasta voi toki väitellä loputtomiin). Vielä on liian aikaista vetää johtopäätös, että kullan hinta olisi lopullisesti irronnut rahamäärän kasvusta. Kun M2-määrä jatkaa eksponentiaalista kasvua, niin laitan rahani likoon sen puolesta, että kullan hinta herää jossain vaiheessa ja alkaa ottamaan kiinni fiat-rahan kasvua.

Kullan hinta 2000-luvun alusta tähän päivään on edelleen kasvu-uralla ja viimeisin lasku näyttää ainakin toistaiseksi olevan ihan terve korjausliike epäterveen nousupyrähdyksen jälkeen.

0
0
14.1.2017 - 20:26

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Kulta ja Bitcoin ovat spekulatiivisesti hinnoiteltuja, joten todella vaikea sanoa niistä mitään. Kumpikaan ei tuota korkoa ja kummallakaan ei voi maksaa veroja, joten ne vaativat aina muuntamisen kansalliseen valuuttaan ja niiltä puuttuu aina viralliselle rahalle ominainen luonnollinen peruskysyntä. Mutta tämä ei tietenkään kerro mitään näiden suhteellisten hintojen kehityksestä tulevaisuudessa.

Keskuspankkien ekspansio korreloi vuosia voimakkaasti kullan hinnan kanssa. Oikeastaan pitäisi sanoa, että kaikki muutkin assetit korreloivat. Asunnot Espoossa kallistuivat samaa tahtia kullan kanssa, joka kallistui samaa tahtia rahamäärän kasvun kanssa. Kulutushyödykeinflaatio sen sijaan ei kiihtynyt. Tämä johtui pääosin tuotannon uusjaosta eli tuottavuuskehityksestä, kun kulutustavaroita valmistettiin yhä enemmän yhä halvemmissa paikoissa yhä halvempien kuljetuskustannusten takana. Määrä korvasi hintojen nousun.

Ydinvoiman käyttööonotto on ongelmissa melkein kaikkialla. Alan toimijoita on vähän ja näistä Areva on entistä pahemmissa ongelmissa. Uusituvien energiamuotojen kasvu on ollut sähkön käytön kasvualueilla huimaa. Esim. Kiinassa jo kolmannes sähköstä tuotetaan uusiutuvilla. On vähän vaikea kuvitella kovin isoa ydinvoimabuumia, joka kovin nopeasti vaikuttaisi uraanin hintaan, kun samaan aikaan uusiutuvien yksikkökustannukset laskevat kovasti ja tuotanto lisääntyy vastaavasti:

Tämä kuva on toki jo vähän vanha, mutta oikeansuuntainen. Hiilikin on nyt niin sikahalpaa, että miksi Kiina investoisi satoja miljardeja euroja juuri ydinvoimaan, kun vaihtoehtoina on hiili ja aurinko? 

Ennen kaikkea valtiolainojen kova nousu povaa kullan hinnan laskua:

US 10 v bondi:

0
0
14.1.2017 - 20:47

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Kullan (ja hopean) hinnassa pitää muistaa aina myös se, mistä talouskasvu on kulloinkin tullut. Kiinassa on ollut voimassa hyvin voimakkaat pääoman vientikontrollit ja -sijoitus. Kulta on tarjonnut keinon säilöä ja siirtää varallisuutta kätevästi Kiinassa. Kiinan ylijäämät ovat kuitenkin voimakkaasti supistuneet talouskasvun voimakkaan heikkenemisen myötä. Tällä saattaa olla merkittävä tasovaikutus kullan kysyntään. Siis talouskasvun kohdentumisella kehittyvistä talouksista kehittyneisiin, joissa kullan merkitys on vähäisempi.

0
0
14.1.2017 - 20:54

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Kiina on jo investoinut suuren määrän ydinvoimaan. 21 voimalaa on jo nyt rakenteilla (vs. 35 olemassaolevaa). Jo pelkästään tämä lisäys on jo todella suuri. Vaikka jättäisi huomioimatta kaikki suunnitteilla olevat hankkeet. 

http://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/count…

Jos sähkönkulutuksen kasvu maassa jatkuu niin siellä on yllinkyllin tilaa sekä uusiutuvien että ydinvoiman kasvulle. Hiiltä tuskin voi rajattomasti lisätä ympäristön takia.

Kullasta ja koroista kirjoitin viimeisimmässä blogimerkinnässäni. 

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/kullan-hinta-donald-tru…

0
0
14.1.2017 - 21:16

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Tuo n. 900 tWh lisäys 2015->2030 vastaa vähän alle kahta Ranskan kokonaisydinergiatuottoa.

Se vastaa n. +25 % uraanin kysynnän vuosilisäystä seuraavan 15 vuoden aikana. Toisaalta tuotanto kasvaa sitten sitäkin enemmän:

0
0
14.1.2017 - 21:30

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Energialähteistä betsaisin kaasuun:

Tämä siksi, että kaasussa on valtavat hintaerot eri alueilla, valtavat käyttämättömät resurssit, alhainen CO2, vähäiset pienhiukkaset ja nopeasti kehittyvä extraction technic, erittäin suuret kuljetusinvestoinnit (Eurasian ja USA:n putket), mahdollisuus konvertoida muita fossiililaitoksia LNG:hen, halpuus. 

IMO ydinvoima ja uraani ovat aivan liian jähmeitä ja riskialttiita, pääomavaltaisia ja epäsuosittuja. Mutta jos shippaat Qatarin kaasua Japaniin, niin triplaat.

0
0
14.1.2017 - 22:17

Dh@rma

+8
Liittynyt:
13.1.2017
Viestejä:
21

Raaka-ainesijoittamisessa on vielä se lisäongelma, että kaivokset ovat isoja työllistäjiä ja niitä ylläpidetään julkisin tuin:

Mining industry receives billions of dollars in state subsidies: report

http://www.abc.net.au/news/2014-06-24/mining-industry-receives-billions…

Toisin sanoen alalla ei tapahdu nopeaa sopeutumista, vaan kun kerran ylituotantoon päästään (kuten päästiin), niin siitä ei ihan herkästi enää päästä. Terässektori on tästä malliesimerkki, vaikka ei ihan aiheeseen suoraan liittyvä.

Konkurssikypsät kaivokset siis jatkavat tuotantoaan, eivät tuota kenellekään voittoja, mutta estävät ylitarjonnan sopeutumisen ja siten muiden voitot.

 

0
0
14.1.2017 - 22:52

Timo Tikkala

OP
+37
Liittynyt:
11.7.2016
Viestejä:
55

Uraanista vielä sen verran, että oma sijoitus case on noin 5 vuotta. En juuri ota kantaa siihen, mitä ydinvoimalle tapahtuu pitkällä aikavälillä.

Hintaa ei myöskään voi arvioida pelkästään kysyntään tuijottamalla - se on kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutus. Lähivuosina tarjontaa on vaikea kasvattaa kysynnän mukana IMO jos Japani jatkaa voimaloiden käynnistystä ja jo rakenteilla olevat reaktorit valmistuvat. Ellei tietysti hinta nouse selvästi. Mitä tapahtuu sen jälkeen ei minua kiinnosta, koska toivottavasti olen jo myynyt silloin. Kuten esittämistäsi kuvasta käy ilmi, uraanin hinta on tehnyt ennenkin villejä nousuja, joten miksei niin kävisi myös jatkossa? Kaivososakkeilla saa lisäksi ison vivun uraanin hintaan.

Millä instrumenteilla lähtisit betsaamaan LNG:hen?

0
0