Olet täällä

Ex-ekspatriaatin spekuloinnit

Sivu:

Sivut

8.5.2021, 12:20
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

HX miljardin taalan kysymys

Suomen valtiontalouden suurin investointi lähi- ja kaukovuosiksi ratkaistaan tänä vuonna 2021. Valtioneuvosto valitsee Hornetien suorituskyvyn korvaajan viiden toimittajan vaihtoehdoista (Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen).

Asiantuntijoita tällaisen investoinnin arviointiin toki löytyy joka kannonnokalta ja navetankulmalta, mutta se korkein viisaus ja kaikkien alojen asiantuntemus asustaa Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja päivystävien dosenttien päissä.

Suomi, joka lähettää laitteita Marsiin, osannee kehittää muitakin teknologisia maanpuolustusratkaisuja kuin perinteisiä ihmisohjattavia ja epäekologisia rynnäkköhävittäjiä.

HX-hankkeen kokonaishinta tulee olemaan 20–30 miljardia euroa. Hyödyllisempää olisi sitoa tämän kokoluokan summia hyökkäystä todennäköisempien turvallisuusuhkien torjuntaan: olemassa olevien konfliktien ratkaisuun sekä siirtolaisvirtojen, tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen riski 2020- ja 2030-luvuilla on minimaalinen. Se on vähintään yhtä pieni nyt kuin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Jussi Pakkasvirta

alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Helsingin yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007957539.html

Arvon professorin mielipidekirjoitus vilisee viittauksia Marsiin, epäekologisiin rynnäkköhävittäjiin, HX-hankkeen hintoihin, todennäköisempiin turvallisuusuhkiin ja vaaran vuosien minimaalisiin riskeihin, joista vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoni A. ArvoAvro LancasterPervonen voisi olla eri mieltä kohta kohdalta:

H. G. Wellsin kirjassa ja O. Wellesin radiokuunnelmassa Maailmojen sota marsilaiset saapuvat valloittamaan Maan. On hienoa kuulla, että maailmojensodista selviytyneen pienen Suomen Avaruushallinto on vihdoin lähtenyt imperiumin vastaiskuun valloittamaan Marsia.

Maanpuolustusta modernisoidaan myös perinteisissä aselajeissa: ilmavoimien HX-projektissa, merivoimien Laivue 2020-hankkeessa ja maavoimien pienemmissä uudistuksissa. Epäekologisuus ja epäinhimillisyys taitavat kuitenkin kuulua sotakoneiden luonteeseen kuin nyrkki silmään. Sodan logiikka on sumea: voittoa tavoitellaan tappioita tuottamalla. Sodan koiraat uhoavat aseillaan, ettei sotaa syttyisi. Kuten jo muinaiset latinistit loihe lausumahan: Si vis pacem, para bellum.

HX-hankkeen edeltäjänkin kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Kun Hornetien hankinnasta 1990-luvulla päätettiin, lama oli syvimmällään ja markan arvon alentuminen kohotti hävittäjähankinnan hintaa. Uhkan todennäköisyyden lisäksi pitää arvioida vaaran suuruutta. Sodan hinta on kova. Ihmishengelle ja infrastruktuurin tuhoutumiselle täytyy laskea lunnas, puhumattakaan tärkeämmistä arvoista. Olemassa olevat konfliktit, siirtolaisvirrat, tartuntataudit ja ilmastomuutos tuntuvat Suomen rajojen sisällä vain leudolta henkäykseltä, jos sotaan verrataan.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Aseellisen hyökkäyksen riski ei voi kuitenkaan olla minimaalisen pieni, jos tuho on katastrofaalisen suuri. Sodan todennäköisyys saattaa tosin vaikuttaa vähäiseltä toteutuneen historian valossa, mutta vaaran vuosina ja toisen maailmansodan jälkeen asekätkijät, Marttisen miehet, Valpon vangit, yöpakkashallitukset ja suomettajat arvioivat todennäköisyyden toisin. Muistelivat ehkä valvontakomissiota ja Porkkalan vuokrausta taikka DDR:n poikkeustilaa, Unkarin kansannousua, Prahan kevättä tai Afganistanin sotaa.

Hybridisota on jo syttynyt. Aluetutkimuksen professorin täytyy katsoa puusilmällä Transnistriaa, Georgiaa (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Krimin miehitystä ja Donbassin sotaa, jos ei sitä näe. Kulttuuritutkimuksen professori varmaan tunnistaa sekä (suoran) aseellisen sodankäynnin että (epäsuoran) ei-fyysisen väkivallan. Informaatiosodankäynnissä mis- ja disinformaatio, subversio, maskirovka, kompromettointi ja muu kulttuurinen mädättäminen kuuluvat keinovalikoimaan. Joskus asialla on hyödyllinen hölmö, toisinaan taas koko viides kolonna.

Panssarimarssilais-marskilaisesta perspektiivistä katsottuna marxismi-leninistiset ajatuskuplat sietää puhkaista. https://www.youtube.com/watch?v=z3y_-SFss6c

Pitämällä katse pallossa. Eli asiantuntevalla arviointiosaamisella, jolla haetaan parasta mahdollista suorituskykyä erilaisiin uhkaskenaarioihin budjetin puitteissa. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-hx-kisa-pani-valmistajat-lujille-keraa-nyt-kehuja-tama-on-kansainvalisesti-uniikki-malli/31fef6b0-8352-4730-b957-aaa241eaa5f5

1
+1
0
-1
1
0
5.6.2021, 21:15
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Tule vaisuus

Ennustaminen on veikeää, etenkin sijoitusten.

Suomi-salkun listatuista osakkeista Harvia otti johtopaikan kärkikolmikossa (9,2% osuudellaan salkusta). Remedy jäi nyt niukasti sen taakse (9,1%). Marimekko pitää edelleen kolmossijaa. Kärkiviisikkoon ovat vihdoin nousseet myös sekä Tecnotree että Boreo. Yksittäisistä osakkeista ne ovat ainoat kolmen pelimerkin ratsut. Listaamattomista firmoista Bioretec ilmoitti ennakoidusti peliliikkeestään. Se aikoo listautua 3,90 euron kappalehinnalla.

ETF-salkussa vaihdoin puolen vuoden tarkkailujakson lopulla kahta sijoitusta. L&G Clean Energy UCITS ETF sai lähteä. Oston ajoitus vuodenvaihteessa epäonnistui, ja indeksiosuus liukui tappion kautta ulos salkusta. Uskoni uuteen energiaan megatrendinä ei kuitenkaan horjunut. Korvaavana sijoituksena ostin L&G Hydrogen Economy UCITS ETF:ää. Toisena luiskaan lähti Wisdomtree Cloud Computing UCITS ETF. Sen korvaajaksi harkitsin Invesco Nasdaq Next Generation 100 UCITS ETF:ää. Mutta en lukematta Avaintietoesitettä.

Avaintietoesite

Tämä asiakirja antaa sijoittajalle avaintiedot rahastosta. Se ei ole markkinointiaineistoa. Avaintiedot on annettava lakisääteisesti, jotta sijoittaja ymmärtäisi rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit. Asiakirjaan tutustumista suositellaan, jotta sijoittaja voisi tehdä sijoituspäätöksensä tietoon perustuen.

Indeksi: Indeksi pyrkii seuraamaan seuraavan sukupolven Nasdaq-listattujen muiden kuin talousyhtöiden tuottoa, eli siihen huomioidaan markkina-arvoltaan sata suurinta Nasdaq-listattua yhtiötä, jotka eivät ole mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Jotta arvopaperin voi sisällyttää indeksiin, sen on täytettävä NASDAQ100 Index® -indeksin kelpoisuusvaatimukset. Tämä indeksi mittaa markkina-arvoltaan sadan suurimman yhdysvaltalaisen ja kansainvälisen Nasdaq-listatun muun kuin talousyhtiön tuottoa, ja siihen huomioidaan sata suurinta arvopaperia, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Sisällyttäviksi kelpaavat kantaosakkeet, seurantaosakkeet, hyötyintressien tai kommandiittiyhtiön osakkeet sekä American Depositary Receipt -sijoitustodistukset ("ADR"), jotka voivat olla myös muiden kuin Yhdysvaltalaisten liikkeeseenlaskijoiden myöntämiä. Indeksi painotetaan uudelleen neljännesvuosittain. https://www.op.fi/viewtradingsbrochures/documents/IE00BMD8KP97/data/fi/brochure

Taidatkos sen kirkkaammin kertoa selvällä suomella. Oma lukihäiriöni pakotti kuitenkin kaivamaan esiin Invescon alkuperäisen kuvauksen siitä, millaiseen indeksiosuuteen olen sijoittamassa:

The Invesco NASDAQ Next Gen 100 Fund (Fund) is based on the NASDAQ Next Generation 100 Index (Index). The Fund will invest at least 90% of its total assets in the securities that comprise the Index by investing in the 101st to the 200th largest companies on the NASDAQ. As a result, the portfolio may be concentrated in mid-capitalization stocks. The Index is comprised of securities of the next generation of Nasdaq-listed non-financial companies; that is, the largest 100 Nasdaq-listed companies outside of the NASDAQ-100 Index®. The Fund and Index are rebalanced quarterly and reconstituted annually.

Lyhyesti: ETF sijoittaa yrityksiin, jotka ovat markkina-arvoltaan 101. – 200. suurimmat Nasdaq-listalla. Finanssialan yrityksiin se ei sijoita.

Jos Google-käännökset kelpaavat Avaintietoesitteeseen – eikä kukaan valvo käännösten laatua – mahtaako sijoittaja EU:ssa ymmärtää ”rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit” paremmin siansaksaksi tai lampaanlatinaksi kuin esimerkiksi englanninkielisestä esitteestä?

2
+1
0
-1
2
0
3.7.2021, 15:35
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Puolivuotiskatsaus 2021-H1

Suomi-salkun listatut osakkeet ovat jaksaneet puskea ylämäkeen kesähelteilläkin.

Vuoden alusta tuottoa on tullut 24,26%, kun indeksi on kivunnut 16,94%. Salkku on lyönyt indeksin 6 kuukaudessa 1,4-kertaisesti. Viiden vuoden jaksolta vastaavat tuottoluvut ovat 20,35% ja 10,45% p.a. Listaamattomista osakkeista ei ole raportoitavaa (paitsi Bioretecin ilmaveivaus 3,90 euron listautumishinnasta 3,00 euron rahoituskierrokseen, johon en osallistunut).

ETF-salkun ainoa suomi-indeksiosuus on tuottanut aika tarkkaan saman kuin 15 ulkomaalaista ETF:ää, jotka nousivat vuoden alusta 10,58%. Tämä passiivinen salkku jäi kuitenkin vertailuindeksilleen (MSCI World Tr Net), joka tuotti 13,22%. Aktiivisemmalla salkunhallinnalla tämänkin osasalkun tuottoa pitäisi saada ylemmäs, kun aikaa ja ajatuksia kertyy enemmän.

Rahastosalkun tähti tällä puolivuosikaudella oli PYN Elite, jonka tahti parantui alkuvuoden takkuilusta. YTD-tuotto on nyt 24,17%. ML Eläke+ nousi puolessa vuodessa vain puolet siitä eli 12,5%. Hännänhuipuksi on jäänyt OP-Kiina-A vajaan 10%:n tuotollaan.

1
+1
0
-1
1
0
11.7.2021, 18:01
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Sananen sananvapaudesta (11.7.2021)

Säilä on lyömämiekka, jolla saa pisteen myös vastustajan sivaltamisesta. Sanan säilällä sivaltamisesta saattaa saada somessa myös ylä- tai alapeukkuja.

Sir Edward Bulver-Lyttonin (1803-1873) mukaan kynä on miekkaa mahtavampi: ”Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword.”

Mistä miekasta onkin lyhyt aasinsilta 80-vuotispäiviään 11.7.2021 viettävään miekantuppipäiväkäskyyn. Siinä C. G. E. Mannerheim viittasi vapaussodan aikana Antreassa 23. helmikuuta 1918 antamaansa Miekkavalaan, jossa valkoisen armeijan ylipäällikkö vannoi, ettei pane miekkaansa tuppeen ”ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekantuppip%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4sky

Käskyn taustalla oli myös se, että oikeisto ja vanhat heimoaktivistit olivat piikitelleet Mannerheimia siitä, ettei alkuperäisen Miekkavalan lupaus ollut toteutunut. Varsinkin kun Suomeen oli kantautunut tietoja Itä-Karjalan suomalaiseen ja karjalaiseen väestöön kohdistuvista vainoista 1930-luvulla. 

Tuumasta toimeen.

Suomen historian suurin yksittäinen sotatoimiyhtymä, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija (Kar.A) aloitti hyökkäyksensä 10. heinäkuuta 1941. Tavoitteena oli vallata talvisodassa menetyt Laatokan Karjalan alueet takaisin ja jatkaa hyökkäystä Itä-Karjalaan. Mannerheimin päiväkäsky oli tarkoitettu moraalinkohotukseksi näille kahteen armeijakuntaan ja yhteen taisteluryhmään jaetulle noin 100 000 miehelle.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finnish_advance_in_Karelia_during_the_Continuation_War_fi.svg

Maailmanhistorian tuhoisin piiritysyritys uhrimäärällä mitaten (1 – 2,5 milj. neuvostokansalaista) vei Karjalan armeijat kaksoispihtiliikkeeseen Leningradin porteille ja Syvärin rannoille lähes 900 vuorokaudeksi.

Akateemisen Karjala-Seuran kunnialaulun sanoin ja sävelin piirrettiin miekalla sananvapauden rajoja Vienanlahdesta Laatokkaan.

Heikki Nurmion sanoittamassa Jääkärimarssissa (1917) ”Vienan rannat ja maa” määriteltiin kuuluvaksi Suomeen: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta.” Vienan-ystävänä tunnettu kirjailija Ilmari (Iki-) Kianto taas kirjoitti Vienan-retkestään kirjan Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918), jonka koko painos on takavarikoitu. Valtion tiedostuslaitos julkaisi vuonna 1941 Suur-Suomi-aatetta tukeva saksankielisen teoksen Finnlands Lebensraum, jonka tarkoituksena oli perustella tieteellisesti Itä-Karjalan ja Inkerinmaan liittämistä Suomeen.

Länsimaisissa demokratioissa sananvapauden ydin on ennakkosensuurittomuus. Esimerkiksi Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sananvapautta rajoittavat erityistapauksissa alemman tason lait. Ja vastuu.

Itämaissa sananvapautta rajoittaa myös itsesensuuri, sosiaalinen paine ja uskonnolliset lait. Islamilaisessa sananlaskussa sanotaan, että jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen portin läpi, ennen kuin se lausutaan. Ensimmäinen portinvartija kysyy: onko se totta? Seuraavalla portilla kysytään: onko se tarpeellista? Ja kolmannella: onko se ystävällistä?

Sananvapauden viimeisen sanan sanoo kuitenkin ennakkosensuurin vastaisen sanasodan esitaistelija Idi Amin: ”There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech.

2
+1
0
-1
2
0
3.8.2021, 15:02
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Markuksen evankeliumi

Dharman kesäblogi kirvoitti kirjoittamaan taas tavoitteista.

”Matkalla 50 miljoonaan euroon” matka voi olla tärkeämpi kuin päämäärä. Matka maittaa, jos sen taittaa esimerkiksi 100 miljoonasta alkaen ja jatkaen alas mutkamäen puoliväliin.

Lähitavoitteena viiden miljoonan euron nettovarallisuus viidessä vuodessa on varsin vaativa. Lähtötaso ja nousun jyrkkyys vaikuttavat urakan kestoon ja rankkuuteen. Eikä niitä arvaa vanha Erkkikään. Sinkolta vei kuitenkin melkein 10 kertaa kauemmin aikaa saavuttaa sama tavoite.

Monilla elämän ensimmäinen neljännes kuluu henkistä pääomaa kasvattaessa. Palkkatuloa ehtii sijoittamaan vasta kun ikää on kertynyt yli 25 vuotta. Perintö tai muu alkukassa voi auttaa alkuun. Poikkeustapauksissa menestys ammattiurheilussa, uhkapelissä tai riskinotossa antaa pikastartin.

Tilaisuuksia tulee kuitenkin yhdelle jos toisellekin sukupolvelle: Suomen 1980-luvun nousukausi, 1990-luvun varallisuusarvojen romahdus ja Nokian nousu, 2000-luvun dot.com-kupla ja kiinteistökiima, 2010-luvun FAANG-kasvuyritykset ja 2020-luvun koronaelvytysralli. Mutta matka muutamiin miljooniin on useimmille silti ennemmin maraton kuin sprintti tai edes ”vitosen” rullaus.

Elämä sen sijaan muistuttaa enemmän 10-ottelua kuin rahan perässä juoksua. Maslow puolestaan muistuttaa siitä, mikä saa Pavlovin koiraat kuolaamaan. Tarvehierarkian seitsemänteen taivaaseen noustaan kuusi porrasta.

1.    Sisäsyntyiset tarpeet.

2.    Ulkoisilta uhkilta suojautumisen tarpeet.

3.    Yhteenkuuluvuuden tarpeet.

4.    Arvostukset tarpeet.

5.    Itsensä toteuttamisen tarve.

6.    Itsensä ylittämisen tarve.

Sisäsyntyisistä tarpeista muistuttavat uni, jano ja nälkä. Infantiili-iästä ikämieheksi hunajamelonit nostattavat veden kielelle. Tärkeintä elämänohjetta ei saa silti unohtaa: muista hengittää.

Ulkoiset uhat vaarantavat fyysisen, psyykkisen tai taloudellisen turvallisuuden. Oikeusvaltio on onnistunut oikeuslaitoksellaan sekä poliisi- ja puolustusvoimillaan vähentämään fyysisen ja psyykkisen väkivallan vaaraa. Hyvinvointivaltio turvaa taloudellisiltakin katastrofeilta.

Yhteenkuuluvuuden tarpeet pakottavat pariutumaan, perheellistymään tai yhteisöllistymään: some, sosiaaliset tapahtumat, työyhteisöt, harrastuskerhot, urheiluseurat, suviseurat, huviseurat, liivijengit. Ihminen ei ole erakkorapu. Ihminen on toiselle susi: laumaeläin.

Arvostukset tarpeet eivät kadonneet sääty-yhteiskunnan mukana. Ihminen hakee muiden arvostusta: rahaa, valtaa, statusta, prestiisiä, mainetta, kunniaa, tunnustusta, huomiota. Tai itsekunnioitusta: omanarvontuntoa, itseohjautuvuutta, riippumattomuutta, suvereeniutta, vapautta, vahvuutta, hyvyyttä.

Itsensä toteuttamisen tarve tarkoittaa pyrkimystä oman potentiaalin ymmärtämiseen ja täyttämiseen: omien rajojen hakuun, kykyjen ja taipumusten kehittämiseen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyrkimiseen. Gnothi seauton: tunne itsesi. Ja tule siksi, mikä olet.

Itsensä ylittäminen: altruismi. Matkalla ajasta ikuisuuteen katse nousee omasta navasta horisontin taa.

Koronkoron ilosanoma on se, että 5 miljoonaa kymmenkertaistuu 50 miljoonaksi ajan kuluessa. Raha rauhoittaa.  Arbeit macht frei.

1
+1
0
-1
1
0
12.9.2021, 15:49
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Kolmen AAA:n salkku

Aikoina ammoisina sijoitussalkun rakennusohjeen ABC tiivistyi muotoon AAA.

  • Allokaatio.
  • Ajoittaminen.
  • Arvopaperin valinta.

Arkadiankadulla tehokkaiden markkinoiden dogma pudotti arvopaperin valinnan ja ajoittamisen ohjeesta. Markkinat kun arvaavat osakkeen oikean hinnan aina oikein. Ajoittaminenkaan ei kannata samasta syystä. Ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi tarjottiin hajautusta (riskin pienentämiseksi tuottoja tuhoamatta).

  1. Allokaatio-opista jäi mieleen se, että eri omaisuuslajeista osakkeet ja kiinteistöt ovat tuottaneet historiallisesti parhaiten. Itse tosin epäilin, että henkinen pääoma saattaa lyödä nekin, ainakin työuran alkuvaiheessa. Työuran alku löi kuitenkin luun kurkkuun, mutta pidemmän päälle työ, maa ja osakkeet toivat hieman lihaakin leivän päälle.
  2. Ajoittamisen turhuus ei myöskään täysin vakuuttanut. Usko markkinoiden 20/20 tarkkanäköisyyteen joutuu aina kovalle koetukselle pörssiromahdusten aikana; sijoittajien paniikki, ylireagointi ja joukkohysteria kertovat pikemminkin pelosta ja myopiasta.
  3. Arvopaperin valinta on toki varsin vaikeaa, mutta helpompaa on olla koskematta pitkällä tikullakaan käärmeöljykauppiaiden satuihin ja tarinoihin tai kovimmin kuplaantuneisiin kurssiraketteihin. Siinä pelissä voi jäädä lyhin tikku käteen tai sormeen.

Se teoriasta – joka ei noina vuosina 1980-luvulla haitannut harrastuksia tai tuotontavoittelua.

Reipashenkiset nuorukaiset sijoittivat silloin opintolainansa Nokian optiolainan optiotodistuksiin. Ne näyttivät tältä:

Optiot – tai tässä tapauksessa pitkäaikaiset warrantit – olivat uusi omaisuusluokka tai rahoitusinstrumentti. Kirjanpidon oppikirjassakin tarkkasilmäinen oikolukija oli korjannut ”optiolainan” muotoon ”opintolaina”.

Wikipedian mukaan: ”Optiolaina on osakeyhtiön liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina, merkintäoikeuslaina, johon liittyy optiotodistuksia. Merkitsijät saavat lainan pääoman ja koron takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Pörssissä optiolaina noteerataan sekä optiotodistusten kanssa että ilman niitä.

Optiolainat tulivat Suomeen 1980-luvun kasinotalousvuosina. Suomen pörssihistorian ensimmäinen optiolaina oli Skop-rahoituksen optiolaina vuonna 1986. Optiolainaa mainostettiin sanoilla ”varma perustuotto, tilaisuus kurssivoittoihin, riskittömästi!”. Optiolainoista tuli nopeasti suosittuja. Esimerkiksi Tampellan optiolainaa ehdittiin myydä 162 sekuntia. Muita suosittuja optiolainoja 1987 olivat SP-sijoituksen, Amerin ja Leipurien Tukun lainat. Nokian optiolainasta 1987 sai parhaimmillaan 100 % voiton.

Oikolukija oli tietenkin oikeassa. Oppirahat sai maksaa tästäkin ”opintolainasta”.

Kari Kairamo (optiotodistuksen allekirjoittaja) vaihtoi hiippakuntaa 11.12.1988, minkä jälkeen todistuksia alkoi saada alelaarista. Muistikuvani ovat ehtineet jo haalistua, mutta epäilen, että 7…70 pennin hinnalla olisin noita tankannut, kun niitä – Sulo Vilénin hengessä – halvalla sai. Sanomattakin on selvää, että todistukset erääntyivät 23.11.1992 arvottomina. Omani päätyivät varmaan pankin säilytyksestä silppuriin, kun siirryttiin sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin.

Tarinassa on kuitenkin kultainen reunus: ostin juuri antikvariaatista tuollaisen optiotodistuksen 7 eurolla. Tuotto ei ehkä vedä vertoja kryptovaluutoille, mutta arvonnousu 7 pennistä 7 euroon on kelpo tuotto.

Mistä onkin lyhyt aasinsilta kryptovaluuttoihin. Hyppäsin Hyppäsen kirjoitusten kelkasta bitcoin-rekeen. Toki selailin ensin Heiskasen ja Piiroisen e-kirjasen. Ethereumiin en ole vielä koskenut. Täytyy ensin kaivaa esiin Kauko Armas Niemisen teos Eetteripyörteet voimina (1984).

Wikipedian mukaan: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.

Kryptovaluuttojen arvonmääritys on epäilemättä tämän jälkeen lastenleikkiä. Mutta sitä ennen odottelen, että Wisdomtree tuo markkinoille kryptovaluuttakori-etf:n.

Tuotontavoittelu ja muu havittelu allokoimalla, ajoittamalla tai arvo-osuuksia valitsemalla kasvattaa joko salkkua tai henkistä pääomaa. Jälkimmäisessä tapauksessa voi kiikkustuolissa sitten kertoa varoittavia esimerkkejä ja opettavaisia tarinoita lastenlapsille – tai AA-kerhon vertaistukiryhmälle.

5
+1
0
-1
5
0
3.10.2021, 15:26
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Kvartaalikatsaus 2021-Q3

Suomi-salkun listatut osakkeet ovat painuneet syksyn vastatuulessa karvan verran alle 25%:n YTD-tuottoon.

Vuoden alusta tuottoa on kertynyt 23,68%, kun indeksi on samaan aikaan kavunnut 16,00%. Salkku on siten lyönyt indeksin 9 kuukaudessa lähes 1,5-kertaisesti. Viiden vuoden jaksolta vastaavat tuottoluvut ovat 18,64% ja 8,92% p.a. Salkun painavimmat osakkeet ovat edelleen

  1. Harvia: 9,7% (keskiostohinta 11,17 euroa).    
  2. Boreo: 8,2% (keskiostohinta 21,42 euroa).    
  3. Remedy: 7,9% (keskiostohinta 9,80 euroa).    
  4. Tecnotree: 7,0% (keskiostohinta 43 senttiä).
  5. Marimekko: 6,8% (keskiostohinta 16,33 euroa).

Listaamattomista osakkeista Bioretec listautui vihdoin First North -osakkeeksi. Paperivoittoa rahoituskierroksen merkintähintaan verrattuna tuli noin 80%. Henkseleiden paukutteluun ei silti ole syytä. Saman verran tappiota kertyi viime vuonna yhden listaamattoman firman myynnistä Espanjaan, ja toisen firman konkurssista turskaa mätäni käsiin täysi 100%. Salkussa on vielä 10 + 1 listaamatonta yhtiötä. Saa nähdä, miten käy.

ETF-salkun suurin ja ainoa Suomi-indeksiosuus on tuottanut 18,59% vuoden alusta. Salkun 15 ulkomaalaista ETF:ää ovat nousseet vain 6,61%. Samaan aikaan niiden vertailuindeksi (MSCI World Tr Net) on tuottanut 13,86%. ETF-salkun tuotto perustuu allokaatioon ja ajoitukseen; arvopapereiden eli osakkeiden valintaan ei pääse tietenkään itse vaikuttamaan, kun indeksirahastonhoitajat hoitavat sen puolen automaattisesti. Allokointi on onnistunut parhaiten kahdessa ETF:ssä, jotka sijoittavat lohkoketju- ja akkuteknologioihin (vuosituotot noin 41% ja 56%), kun taas huonoimmin ajoitus on osunut kehittyvien markkinoiden internetiin ja vetytalouteen sijoittavissa kahdessa ETF:ssä (alle vuoden sijoitusajalta tuotot -9% ja -7%). Uutena omaisuusluokkana allokoin tarkkailueräsijoituksen bitcoin-ETF:ään. Toivomani kryptovaluuttakori-ETF tuli myös kuin taikaiskusta myyntiin, mutta harkitsen asiaa vielä, kun sen kulut ovat turhan suolaiset.

Rahastosalkun suurimman sijoituksen (PYN Elite) kurssi on sahannut neljä kuukautta 450 euron kummallakin puolella. Sen YTD-tuotto on nyt 18,82%. Mandatum Lifen eläkerahasto ML Eläke+ on noussut vuoden alusta 13,0%. Rahastosalkun pienin sijoitus (OP-Kiina-A) on painunut pakkaselle -7,5%:n YTD-tuotollaan.

1
+1
0
-1
1
0
1.1.2022, 17:29
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Vuosikatsaus 2021

 

A. Osakkeet

Suomi-salkun listatut osakkeet tuottivat 33,44% vuoden 2021 aikana. Vertailuindeksi nousi samassa ajassa 21,50%.

Salkun viisi painavinta osaketta vastasivat noin 44% salkun markkina-arvosta:

  1. Harvia: 11,8%.    
  2. Tecnotree: 9,1%.
  3. Marimekko: 8,1%
  4. Remedy: 7,7%%.
  5. Incap: 7,5%.

Incap pudotti Boreon kuudennelle sijalle. Muuten viiden kärki säilyi varsin muuttumattomana.

Optomedista odotan vuoden yllättäjää. Saa nähdä, tuleeko yllätyksestä negatiivinen vai positiivinen.

Suomi-salkun noteeraamattomien yritysten osioon jäi Bioretecin listaumisen jälkeen vielä 10 + 1 firmaa. Uusia tuskin tulee salkkuun toistaiseksi.

Näillä mennään vuoteen 2022.

 

B. Indeksiosuudet (ETF:t)

ETF-salkun Suomi-indeksiosuus tuotti 25,36% vuodessa. Ulkomaisten indeksiosuuksien salkku tuotti vuodessa 10,78%. Vertailuindeksi MSCI World Tr Net nousi 22,45%.

ETF-salkun rakentaminen jatkuu 2022. Tarkoituksena on lisätä eri maailmanindeksien ja kryptovaluuttojen (ml. lohkoketjuteknologia) painoa.

 

C. Rahastosalkku

PYN Elite ilmoitti vuoden 2021 YTD-tuotokseen 42,00%. Mandatum Lifen lisäeläkerahasto ML Eläke+ oli päässyt 19,1% tuottoon 29.12.2021 mennessä, kun taas OP-Kiina A -rahasto painui -11,13% pakkaselle kuluneen vuoden aikana.

 

PYN Elite oli kuluneen vuoden positiivisin yllättäjä erinomaisella tuotollaan.

Hyvääkin parempaa uutta vuotta 2022!

2
+1
0
-1
2
0
2.1.2022, 00:42
+94
Liittynyt:
8.7.2021, 22:28
Viestejä:
66

Kiitos hyvistä kirjoituksista! Millaisessa suhteessa varat on jaettuna osake-, etf- ja rahastosalkkuihin?

1
+1
0
-1
1
0
2.1.2022, 18:37
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Kiitos kysymyksestä ja kiitoksista!

Vuodenvaihteessa allokaatioprosentit kolmen salkun kokonaisarvoon nähden olivat seuraavat:

  1. Osakesalkku: 49%.
  2. ETF-salkku: 15%.
  3. Rahastosalkku:36%.

Osakesalkkuun lasken noin 60 noteeratun osakkeen lisäksi 11 listaamatonta suomalaista osaketta hankintahintaan. Osakesalkun arvosta suurin osa muodostuu listatuista osakkeista.

ETF-salkku on edelleen rakenteilla. Seligsonin OMXH25-indeksiosuus on sen suurin yksittäinen sijoitus. Ulkomaille sijoittavien ETF:ien osuutta olen kasvattanut hiljalleen.

Rahastosalkussa on kolme sijoitusta, joista PYN Elite on ylivoimaisesti suurin.

Ajan mittaan tuo kolmen komponentin arvopaperisalkku varmaan tasapainottuu tasaosuuksiin: varoista 1/3 kussakin. Varoja siirtyy osakesalkusta muihin. Osakesalkku on ollut aktiivisin kaupankäyntisalkku, josta makselen myös sijoituslainojen korkoja ja kuoletuksia.

Vuositasolla seuraan myös kiinteistösijoitusten kehitystä, mutta alle 10 vuotta omistetut asunnot yms. arvostan varovaisesti hankintahintaan. Tarkoitus on ollut tasapainottaa arvopaperi- ja asuntosijoitukset yhtä suuriksi (50/50), mutta arvopaperimarkkinoiden nopeampi nousuvauhti on pitänyt suhteen 60/40:ssä.

2
+1
0
-1
2
0
1.3.2022, 18:40
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Gulliverin harharetket Lilli-Putinin matkassa

 

Tsaarivaltion ruunaamaton kuningas lähti riskiretkelle Ukrainaan.

Pultavan mailla ja tantereilla on katkennut aikaisemminkin sotasankareiden kuningastie. Putinin palli heiluu, jos sota epäonnistuu. Jos yritys onnistuu, valtaistuimet keikahtelevat pian muualla. Venäjä laajentaa etupiiriään lähiulkomaille.

Suomi on jonossa, mutta tuskin vielä vuorossa. Jos Putin poimii hedelmät ensin alimmilta oksilta, muita maita mahtuu kansakuntien vankilaan, ennen kuin etupiiri laajenee napapiirille. Pakkasukon puremat ja jäätyneet konfliktit kertovat kartalta haaskat, joita karhu palaa vielä raatelemaan. Eivät Suomen karhukeihäät Venäjää loputtomasti pidättele, mutta vahvemmin kuin Armenian, Azerbaidzanin, Georgian, Kazakstanin, Moldovan tai jopa Ukrainan asevoimat. Heikoimmat näyttelevät aivokuollutta. Valko-Venäjän Likasanko liittyikin jo Putinin sätkynukketeatteriin.

 

Itsenäinen puolustus

Suomen asevoimat ovat parhaassa iskussa sitten Jatkosodan. Se toivottavasti takaa, että Venäjä käy sotansa muilla mailla vierahilla. Jos sota tulee kuitenkin Suomeen, Suomi pystyy siirtämään tulen Venäjälle. Ainakin osittain. Pitkän kantaman risteilyohjukset sammuttaisivat valot Moskovan. Eikä Pietarikaan olisi turvassa raskailta raketinheittimiltä. Mutta F-35-hanke ja Laivue2020-projekti pitää saada maaliin. Maavoimatkin kaipaisi sukupolvenvaihdosinvestointia. Ainakin EU:n suurin tykistö pitäisi modernisoida. Ehkä sitten joutaisi lähettää museotykit puolustamaan Suomea Ukrainassa.

 

Uskottava pelote

NATO nostaa hyökkäyskynnyksen kattoon asti. USAn ja kumppaneiden ydinpelote on uskottava. Konventionaalisellekin rintamalle puolustusliitto toisi uskottavuutta ja suorituskykyjä. NATO-maat ovat nauttineet rauhasta pitkään. Tähdet ovat nyt suotuisassa asennossa myös Suomen liittoutua sotilaallisesti. Toivottavasti asiaa on jo valmisteltu kulisseissa. USAn turvatakuu, kutsumenettely, nopeutettu käsittely, kansalaisaloitteiden sumuverho ja muut manööverit mahdollisesti tarvitaan onnelliseen lopputulokseen. https://yle.fi/uutiset/3-12330047

 

Yhteinen puolustus ja pelote

EU:n kollektiivinen puolustus perustuu Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.

EU hyötyisi yhteisestä puolustusta, jos artikla 42.7 konkretisoitaisiin täydentämään NATOn artiklaa 5. Tärkeintä olisi siirtää avunantovelvollisuutta EU-insitituutioille ja -erillisvirastoille. Esim. EU:n puolustusrahastojen ja satelliittikeskuksen yms. pitäisi tukea jäsenmaata, jota uhataan. Näinhän EU lopulta taipui tukemaan Ukrainaakin: rauhanrahastosta liikeni vajaa puoli miljardia, ja satelliittikeskus lupasi alkaa toimittaa tiedustelutietoa.

Toisin sanoen EU tarvitsee yhteisen ”puolustusbudjetin” ja ”asevarikon”, joka jäsenmaan pyynnöstä toimittaa kalustoa lainaksi koulutukseen, sotaharjoituksiin ja  aggressioiden varalta: navigointi- ja tiedustelusatelliittitietoa, ilmavalvonta- ja -tankkauskoneita, tiedustelu- ja taistelulennokkeja, yms. EU:n yhteinen (ydin)pelotekin olisi mahdollinen samaan tapaan kuin NATOn ”nuclear sharing arrangement”.

Työnjaosta täytyy toki sopia. Kaikkien EU/NATO-maiden ei tarvitse tehdä kaikkea. Baltian ja Balkanin minimaat säästävät ilmavoimissa, jos NATO-jäsenet suostuvat valvomaan niiden ilmatilaa. Itävalta, Luxemburg, Slovakia ja Unkari eivät tarvitse kansallisia laivastoja. Jne.

EU:n rooliksi sopii aseteollinen tuotanto, puolustusrahastot, huoltovarmuusvarastot ja logistiikka. Nato koordinoikoon EU:n kollektiivista puolustusta.

 

Lilliputit ja Gulliver

Ylipäällikkö on tarjonnut Helsingin henkeä liennytykseen. Yllättäen pullosta lehahtikin ulos hieman toisenlainen henki.

Uunokin ymmärtää, ettei nyt ole liennytyksen aika. Kailas sen kuvasi jo 1931:

 

"Synkeä, kylmä on talviyö, hyisenä henkii Itä.

Siell' ovat orjuus ja pakkotyö; tähdet katsovat sitä.

Kaukaa, aroilta kohoaa Iivana Julman haamu.

Turman henki, se ennustaa: verta on näkevä aamu."

 

Mutta jos Euroopan lilliputit onnistuvat sitouttamaan idän jättiläisen länsimaisiin arvoihin nopeasti, vuonna 2025 voidaan juhlia Etykin 50-vuotispäiviä ilman tykinlaukauksia. Epäilen.

3
+1
0
-1
3
0
8.4.2022, 11:50
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

Kvartaalikatsaus Q1-2022 eli karhua karussa

 

Asuntosijoittajan kvartaali on kuulemma neljännesvuosisata.

Tämä kvartaalikatsaus on näin ollen neljä vuotta myöhässä: ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni huhtikuussa 1993. Neljännesvuosisataraportti olisi pitänyt laatia jo 2018. Heikkona puolustuksena sanottakoon, että en ollut silloin vielä rekisteröitynyt Sijoitustietoon.

 

Helsinki 1

Huoneistoni neliöhinta Helsingin keskustassa oli 1990-luvun laman jäljiltä runsaat 8 300 markkaa. Sillä tarjouksella voitin mm. alakerrassa asuneen pianisti Hillel Tokazierin (joka tunnetaan myös pikajuoksija Abraham Tokazierin veljenpoikana). Vipua tarvittiin toki niin paljon kuin ASP-tili salli. Remontista tuli vielä jonkin verran lisäkustannuksia.

Männäviikolla asunnon neliöhinta ylitti ensi kertaa euroaikana 10 kiloa. Kuukauden sisällä taloyhtiö lähetti kaksikin lunastusilmoitusta, joissa osakkeita on myyty ulkopuolisille tuohon hintaan. Huolta herättää kuitenkin se, että jälkimmäisessä ilmoituksessa myyjänä oli venäläispariskunta. Ovatkohan saaneet sisäpiiritietoa, että nyt on paras aika myydä Helsingin keskustakiinteistöt? Suomen NATO-hakemuksen jälkeen hinta voi paikoitellen lähestyä romutusarvoa.

 

Tallinna 1

Maariskiä ehdin kuitenkin hajauttaa hakeutumalla NATOon jo vuonna 2015. Lähimpään NATO-maahan pääsee hiihtämällä tai veneellä. Norjan sijasta päädyin kuitenkin hankkimaan huoneiston Virosta, Tallinnan Pikk Hermannin lähistöltä. Viisi vuotta kului asiaa jahkaillessa. Olin jo 2010 saanut vakavan ehdotuksen, että nyt olisi oikea aika investoida Viron kiinteistömarkkinoille, vaikka isommallakin porukalla. Niin olikin.

https://estonianworld.com/business/home-prices-in-estonia-have-more-than-doubled-in-the-last-ten-years/

Maariskiä jäi silti salkkuun. Pitkä Hermanni tuskin pitää Pikku-Putinia pitkään loitolla, jos Vladimir alkaa tosissaan höökiä ydinkeskustaan.

 

Alicante 1

Espanjassa aurinko paistaa, vaikka itärintamalla sataisi rautaa. Rauhallisemmatkin ajat houkuttelevat välimerelliseen ilmastoon eläkepäiviksi. Jos vanhan mantereen vanhenevaa väestöä valuu enemmänkin etelän aurinkorannikoille, asuntojen hinnat saattavat suunnata siellä koilliseen. Keskustahuoneiston sijasta hankin Espanjasta vuonna 2018 rivitalonpätkän läheltä rantaa. Omassa käytössä loma-asunnon hinnalla ei tarvitse spekuloida.

 

Dubai 1 & 2

Jos Euroopassa aletaan maailmansotia, muutto rauhalliseen Lähi-itään saattaa suvulle sopia. Oligarkit perheineen ovat jo kuulemma paenneet yksityissuihkukoneillaan Moskovasta Dubaihin. Öljyn barrelihinnan nousu USD 100 tuntumaan on myös vauhdittanut maan kiinteistömarkkinoita. Aikamoista vuoristorataa Dubain asuntojen hinnat ovatkin hurjastelleet vuodesta 2004, jolloin ulkomaalaisetkin saivat osto-oikeuden (free-hold tai lease-hold) tiettyjen alueiden asuntoihin. Ostin kaksi huoneistoa Burj Khalifan varjosta vuosina 2013 ja 2018. Uudemman luovutus on jo 18 kk myöhässä. Mutta puhelin soi päivittäin: kysyntää ja ostajia riittää.

https://www.propertymonitor.ae/dubai-house-price-timeline.html

Lomakohteessa päivä paistaa lähes joka päivä eikä verotuskaan liikaa varjosta eloa.

 

Turku 1 & 2

Suomen vanhin kaupunki on seissyt Aurajoen rannassa 800 vuotta läpi sodat ja rauhat. Vuosina 2017 ja 2018 hankin kaksi keskustahuoneistoa kivitalosta, kun kuvittelin, että asuntojen hintojennousu alkaa siirtyä pääkaupunkiseudulta kasvukolmion muihinkin kulmiin. Vielä on aikaista arvioida, miten yksiöt ja kaksiot kolmiossa kehittyvät.

 

Kotini on linnani

Niinpä päädyinkin aloittamaan omakotitaloprojektin. Koronavuotena idea tuntui järkevältä: eristyksiin ja etätöihin, vähän väljempiin omiin oloihin.

Kun lähtee sutta karkuun, tulee karhu vastaan. Venäjän karhun herääminen talviuniltaan muistutti maariskistä. Ylisukupolvinen muisto menetetyistä maista käväisi mielessä. Karhu ei ole vielä kaadettu tässäkään talvisodassa.

Ainakin NATO-jäsenyyteen asti pitää pysyä aloillaan. (Tämä stand-your-ground -periaate rupeaa olemaan nostoväki-iässä lähinnä käytännön pakko: unfit to fight, but too fat to runaway.)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnadoktriini

Verokarhun uhkailut maastapoistumisverosta saattavat sen sijaan hyvinkin saada karkaamaan. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, millaiseksi laki laaditaan. Ja ennen kaikkea se, miten nopeasti turistista, pakolaisesta tai paluumuuttajasta tulee yleisesti (maastapoistumis-) verovelvollinen.

Karhumarkkina on kuluneella kvartaalilla (Q1-2022) kurittanut Suomi-salkkua. Laskua olen kirjannut noin 10%, vaikka vuodenvaihteen verovähennysmyynnit ovat pysäyttäneet tappiolle liukuneiden osakkeiden luisun stop-lossiin. Samalla salkkuun on sullottu laatua alelaarista. Listaamattomat ja rahastot ovat pitäneet pintansa hyvin, etenkin PYN Elite isolla painolla. Kokonaisuutenaan sijoitussalkku alkaa taas olla oikealla mallilla loppuvuoden säätämiseen.

7
+1
0
-1
7
0
9.4.2022, 13:37
+94
Liittynyt:
8.7.2021, 22:28
Viestejä:
66

Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta! Kuinka hyvin ulkomaalaisten asuntojesi vuokraustoiminta onnistuu? Vai onko asunnot venäläisten oligarkkien tyyliin lähinnä rahan parkkipaikkana odottamassa hyviä tai huonoja aikoja?

1
+1
0
-1
1
0
10.4.2022, 16:24
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+328
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
138

varatonnit kirjoitti:

Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta! Kuinka hyvin ulkomaalaisten asuntojesi vuokraustoiminta onnistuu? Vai onko asunnot venäläisten oligarkkien tyyliin lähinnä rahan parkkipaikkana odottamassa hyviä tai huonoja aikoja?

Kiitos kiitoksista!

Kotimaisten asuntojen vuokraus on helpompaa, mutta hiljalleen ulkomaillakin oppii paikallisille tavoille.

Tallinnan asuntoon tuli vuokravälitysfirman kautta ensiksi vironvenäläinen vuokralainen. Ensimmäinen vuosi meni hyvin, mutta toisena vuotena vuokrat alkoivat myöhästyä ja jäädä kokonaan rästiin. Kun huomautin asiasta, vuokra ja rästit maksettiin – mutta vastikkeet jäivät maksamatta (kuuluu siellä vuokralaiselle). Kesti koko lailla toisen vuoden saada vuokralainen ulos, ja jonkin verran jouduin maksamaan itsekin vastikkeita. Seuraavaksi sain vuokralaiseksi suomalaisen opiskelijatytön, eikä ongelmia ollut. Nyt vuokralaisena on virolais-ruotsalainen pari, joka löysi vapautuvan asunnon samassa kerrostalossa asuvien sukulaistensa kautta. Ei ongelmia.

Muut ulkomaan asunnot ovat olleet pitkälti omassa käytössä, mutta eri vaihtoehtoja pitkäaikaisvuokrauksen lisäksi on alustavasti kokeiltu ja kehitelty.

Henkisessä kirjanpidossa lasken asunnot korkeintaan puoliksi sijoituksiksi. Toinen puoli tulee muista syistä: oma (virkistys-) käyttö, lasten tulevat opiskeluboxit, vakuusarvo pankissa, verodomisiili, oleskelulupa, yms. Maariskin pienentäminenkin väistöasunnolla on viime viikkoina tullut lisänä listaan.

2
+1
0
-1
2
0