Olet täällä

Ex-ekspatriaatin spekuloinnit

Sivu:

Sivut

8.5.2021, 12:20
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+97
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
53

HX miljardin taalan kysymys

Suomen valtiontalouden suurin investointi lähi- ja kaukovuosiksi ratkaistaan tänä vuonna 2021. Valtioneuvosto valitsee Hornetien suorituskyvyn korvaajan viiden toimittajan vaihtoehdoista (Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen).

Asiantuntijoita tällaisen investoinnin arviointiin toki löytyy joka kannonnokalta ja navetankulmalta, mutta se korkein viisaus ja kaikkien alojen asiantuntemus asustaa Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja päivystävien dosenttien päissä.

Suomi, joka lähettää laitteita Marsiin, osannee kehittää muitakin teknologisia maanpuolustusratkaisuja kuin perinteisiä ihmisohjattavia ja epäekologisia rynnäkköhävittäjiä.

HX-hankkeen kokonaishinta tulee olemaan 20–30 miljardia euroa. Hyödyllisempää olisi sitoa tämän kokoluokan summia hyökkäystä todennäköisempien turvallisuusuhkien torjuntaan: olemassa olevien konfliktien ratkaisuun sekä siirtolaisvirtojen, tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen riski 2020- ja 2030-luvuilla on minimaalinen. Se on vähintään yhtä pieni nyt kuin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Jussi Pakkasvirta

alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Helsingin yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007957539.html

Arvon professorin mielipidekirjoitus vilisee viittauksia Marsiin, epäekologisiin rynnäkköhävittäjiin, HX-hankkeen hintoihin, todennäköisempiin turvallisuusuhkiin ja vaaran vuosien minimaalisiin riskeihin, joista vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoni A. ArvoAvro LancasterPervonen voisi olla eri mieltä kohta kohdalta:

H. G. Wellsin kirjassa ja O. Wellesin radiokuunnelmassa Maailmojen sota marsilaiset saapuvat valloittamaan Maan. On hienoa kuulla, että maailmojensodista selviytyneen pienen Suomen Avaruushallinto on vihdoin lähtenyt imperiumin vastaiskuun valloittamaan Marsia.

Maanpuolustusta modernisoidaan myös perinteisissä aselajeissa: ilmavoimien HX-projektissa, merivoimien Laivue 2020-hankkeessa ja maavoimien pienemmissä uudistuksissa. Epäekologisuus ja epäinhimillisyys taitavat kuitenkin kuulua sotakoneiden luonteeseen kuin nyrkki silmään. Sodan logiikka on sumea: voittoa tavoitellaan tappioita tuottamalla. Sodan koiraat uhoavat aseillaan, ettei sotaa syttyisi. Kuten jo muinaiset latinistit loihe lausumahan: Si vis pacem, para bellum.

HX-hankkeen edeltäjänkin kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Kun Hornetien hankinnasta 1990-luvulla päätettiin, lama oli syvimmällään ja markan arvon alentuminen kohotti hävittäjähankinnan hintaa. Uhkan todennäköisyyden lisäksi pitää arvioida vaaran suuruutta. Sodan hinta on kova. Ihmishengelle ja infrastruktuurin tuhoutumiselle täytyy laskea lunnas, puhumattakaan tärkeämmistä arvoista. Olemassa olevat konfliktit, siirtolaisvirrat, tartuntataudit ja ilmastomuutos tuntuvat Suomen rajojen sisällä vain leudolta henkäykseltä, jos sotaan verrataan.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Aseellisen hyökkäyksen riski ei voi kuitenkaan olla minimaalisen pieni, jos tuho on katastrofaalisen suuri. Sodan todennäköisyys saattaa tosin vaikuttaa vähäiseltä toteutuneen historian valossa, mutta vaaran vuosina ja toisen maailmansodan jälkeen asekätkijät, Marttisen miehet, Valpon vangit, yöpakkashallitukset ja suomettajat arvioivat todennäköisyyden toisin. Muistelivat ehkä valvontakomissiota ja Porkkalan vuokrausta taikka DDR:n poikkeustilaa, Unkarin kansannousua, Prahan kevättä tai Afganistanin sotaa.

Hybridisota on jo syttynyt. Aluetutkimuksen professorin täytyy katsoa puusilmällä Transnistriaa, Georgiaa (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Krimin miehitystä ja Donbassin sotaa, jos ei sitä näe. Kulttuuritutkimuksen professori varmaan tunnistaa sekä (suoran) aseellisen sodankäynnin että (epäsuoran) ei-fyysisen väkivallan. Informaatiosodankäynnissä mis- ja disinformaatio, subversio, maskirovka, kompromettointi ja muu kulttuurinen mädättäminen kuuluvat keinovalikoimaan. Joskus asialla on hyödyllinen hölmö, toisinaan taas koko viides kolonna.

Panssarimarssilais-marskilaisesta perspektiivistä katsottuna marxismi-leninistiset ajatuskuplat sietää puhkaista. https://www.youtube.com/watch?v=z3y_-SFss6c

Pitämällä katse pallossa. Eli asiantuntevalla arviointiosaamisella, jolla haetaan parasta mahdollista suorituskykyä erilaisiin uhkaskenaarioihin budjetin puitteissa. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-hx-kisa-pani-valmistajat-lujille-keraa-nyt-kehuja-tama-on-kansainvalisesti-uniikki-malli/31fef6b0-8352-4730-b957-aaa241eaa5f5

1
+1
0
-1
1
0
5.6.2021, 21:15
Käyttäjän Juha X kuva
OP
+97
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
53

Tule vaisuus

Ennustaminen on veikeää, etenkin sijoitusten.

Suomi-salkun listatuista osakkeista Harvia otti johtopaikan kärkikolmikossa (9,2% osuudellaan salkusta). Remedy jäi nyt niukasti sen taakse (9,1%). Marimekko pitää edelleen kolmossijaa. Kärkiviisikkoon ovat vihdoin nousseet myös sekä Tecnotree että Boreo. Yksittäisistä osakkeista ne ovat ainoat kolmen pelimerkin ratsut. Listaamattomista firmoista Bioretec ilmoitti ennakoidusti peliliikkeestään. Se aikoo listautua 3,90 euron kappalehinnalla.

ETF-salkussa vaihdoin puolen vuoden tarkkailujakson lopulla kahta sijoitusta. L&G Clean Energy UCITS ETF sai lähteä. Oston ajoitus vuodenvaihteessa epäonnistui, ja indeksiosuus liukui tappion kautta ulos salkusta. Uskoni uuteen energiaan megatrendinä ei kuitenkaan horjunut. Korvaavana sijoituksena ostin L&G Hydrogen Economy UCITS ETF:ää. Toisena luiskaan lähti Wisdomtree Cloud Computing UCITS ETF. Sen korvaajaksi harkitsin Invesco Nasdaq Next Generation 100 UCITS ETF:ää. Mutta en lukematta Avaintietoesitettä.

Avaintietoesite

Tämä asiakirja antaa sijoittajalle avaintiedot rahastosta. Se ei ole markkinointiaineistoa. Avaintiedot on annettava lakisääteisesti, jotta sijoittaja ymmärtäisi rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit. Asiakirjaan tutustumista suositellaan, jotta sijoittaja voisi tehdä sijoituspäätöksensä tietoon perustuen.

Indeksi: Indeksi pyrkii seuraamaan seuraavan sukupolven Nasdaq-listattujen muiden kuin talousyhtöiden tuottoa, eli siihen huomioidaan markkina-arvoltaan sata suurinta Nasdaq-listattua yhtiötä, jotka eivät ole mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Jotta arvopaperin voi sisällyttää indeksiin, sen on täytettävä NASDAQ100 Index® -indeksin kelpoisuusvaatimukset. Tämä indeksi mittaa markkina-arvoltaan sadan suurimman yhdysvaltalaisen ja kansainvälisen Nasdaq-listatun muun kuin talousyhtiön tuottoa, ja siihen huomioidaan sata suurinta arvopaperia, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Sisällyttäviksi kelpaavat kantaosakkeet, seurantaosakkeet, hyötyintressien tai kommandiittiyhtiön osakkeet sekä American Depositary Receipt -sijoitustodistukset ("ADR"), jotka voivat olla myös muiden kuin Yhdysvaltalaisten liikkeeseenlaskijoiden myöntämiä. Indeksi painotetaan uudelleen neljännesvuosittain. https://www.op.fi/viewtradingsbrochures/documents/IE00BMD8KP97/data/fi/brochure

Taidatkos sen kirkkaammin kertoa selvällä suomella. Oma lukihäiriöni pakotti kuitenkin kaivamaan esiin Invescon alkuperäisen kuvauksen siitä, millaiseen indeksiosuuteen olen sijoittamassa:

The Invesco NASDAQ Next Gen 100 Fund (Fund) is based on the NASDAQ Next Generation 100 Index (Index). The Fund will invest at least 90% of its total assets in the securities that comprise the Index by investing in the 101st to the 200th largest companies on the NASDAQ. As a result, the portfolio may be concentrated in mid-capitalization stocks. The Index is comprised of securities of the next generation of Nasdaq-listed non-financial companies; that is, the largest 100 Nasdaq-listed companies outside of the NASDAQ-100 Index®. The Fund and Index are rebalanced quarterly and reconstituted annually.

Lyhyesti: ETF sijoittaa yrityksiin, jotka ovat markkina-arvoltaan 101. – 200. suurimmat Nasdaq-listalla. Finanssialan yrityksiin se ei sijoita.

Jos Google-käännökset kelpaavat Avaintietoesitteeseen – eikä kukaan valvo käännösten laatua – mahtaako sijoittaja EU:ssa ymmärtää ”rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit” paremmin siansaksaksi tai lampaanlatinaksi kuin esimerkiksi englanninkielisestä esitteestä?

2
+1
0
-1
2
0

Sivut