Lifeline SPAC I: 9,68 €

Mandatum: 4,003 €

Reka industrial: 6,26 €

Kilppari wrote:

Juha X wrote:

mnz2000 wrote:

4 kertaa epätosi ja 14.

Mutta onneksi 1 + 2 = 3 edelleen kummassakin systeemissä.

Mnz on oikeassa. Sama virhe kaikissa näissä vaikka samalla rahalla tämänkin olisi voinut kirjoittaa vaikka tyyliin: 4 ö 4 =64   

Insinööri olisi kirjoittanut tehtävän varmaan näin: z = f(x, y)?

Ja ratkaisun: z = x^2 + xy.

mnz2000 wrote:

4 kertaa epätosi ja 14.

Mutta onneksi 1 + 2 = 3 edelleen kummassakin systeemissä.

Jotenkin näkisin, että nyt ei pidä vain torjua. Pitäisi myös vastata, jotta jatkossa kynnys vastaavalle perseilylle olisi suurempi. Tiedostaisivat jatkossa, että jokaiselle toimelle tulee vastatoimi. Putin on kerta toisensa jälkeen osoittanut että hän on pelkuri, joka uskaltaa kiusata vain heikompiaan. Nyt kun on Naton tarjoama sateenvarjo, en näe mitään syytä olla koventamatta panoksia myös toiseen suuntaan. 

Pulteri pistää nyt pistintä sisään kaasuputken katkaisun jälkeen lisää. Tunnustelee, uppoaako lihaan vai pysähtyykö luuhun. Jos Suomi-neidolla on vähänkään lihaksia, ei muuta kuin luuvitosella klyyvariin.

Venäjän Maarianhaminan konsulaatti saman tien kiinni ja vaihtoehtoiskäyttöön väliaikaisvastaanottokeskukseksi Vaalimaan yms. kautta saapuville ”pakolaisille ja turvapaikanhakijoille”. Sieltä sitten nuo merirahtina Kaliningradin edustalle ja soutamaan pelastusveneillä takaisin turvalliseen maahan.

PikkuPro wrote:

Vastahyökkäys on toki alkanut mutta ei ole vielä täydessä vauhdissa. Siellä pitäisi olla kymmenisen prikaatia reservinä Ukrainalla vielä ja 1/5 vastahyökkäykseen allokoiduista panssariprikaateista on vasta kehissä. Saksan Marderit ja Brittien Challengerit loistavat vielä poissaolollaan taisteluista ja Us Abrahamseilla mennee loppukesään olla taistelukunnossa. 

Nuo verekset reservit herättävät toivoa. Ukraina paineistaa Venäjää nyt noin 10 prikaatilla kaakkoisrintamalla: Zaporizzjan (Orihiv) ja Donetskin (Velyka Novosilka) alueilla. Murtokohtaa epäilemättä etsitään. Jos se löytyy, alueelle voidaan keskittää ne 10 lisäprikaatia läpimurtoon.

Tai sitten ei. Ammottava aukko on toisaalla. Siellä missä Venäjä ei odota hyökkäystä. Kun hyökkäyssuunta on tullut yllätyksenä, Ukraina on onnistunut parhaiten. Viimeksi näin tapahtui pohjoisrajalla Belgoradissa ja viime syksynä itärajalla Harkovan seudulla. En yllättyisi, jos päähyökkäys suuntautuisi nyt lounaisrintamalle: Hersonista Krimille.

Pato on siellä murrettu. Vesimassat huuhtoivat venäläisten miinoituksia ja puolustusasemia. Vesi etsii uusia uomia. Jossain vaiheessa kesä kuivattaa maan. Maantiede muuttuu. Venäläisiä joukkoja on myös siirretty Hersonin alueelta tukemaan Zaporizzjan puolustusta.

Ukrainan ja länsimaiden tiedustelu hakee epäilemättä mahdollisia hyökkäysuria. Saattavatpa Suomen Iceyen satelliititkin olla siinä apuna. Siltoja tai patoja ei kuitenkaan taida enää paljon olla jäljellä Dneprin ylitykseen, mutta muita keinoja mietitään.

Kun en asiasta mitään tiedä, kaivoin esiin majuri R. Hastion tuoreen selvityksen: ”Vesistöjen ylityskykyisten taisteluajoneuvojen osuus ulkovaltioiden organisaatioissa ja niiden käyttömahdollisuudet oloissamme” (1968). Vesistön ylitykseen on teoksessa sisällytetty myös ajo pohjaa pitkin ja liikkuminen veden pinnan yläpuolella, kuitenkin sen välittömässä tuntumassa (pintäliitäjillä). Tästäpä mieleen muistui BTR-60-vaunun sukellus Saimaaseen Taipalsaarella 1991 ja ilmatyynyalus ITA Tuuli, joka romutettiin 2013 projektin jouduttua vastatuuleen.

Ukrainaan on kuitenkin toimitettu suomalaisia Sisu XA-180 (Pasi) -ajoneuvoja, jotka kykenevät ainakin järvien ylitykseen. Patria AMV:n kevyemmät prototyypit ovat jopa merikelpoisia. Ja suomalais-ruotsalaiset amfibiojoukot ovat osallistuneet kansainvälisiin harjoituksiin jo 20 vuotta. Käytännön kokemusta toiminnasta jokisuistoissa, saaristossa ja rannikkoalueilla pitäisi siis olla. Ehkäpä oppia on jaettu Ukrainallekin.

Toisaalta on mahdollista, että Ukrainan vastahyökkäys on hitaasti syttyvää laatua. Painetta kasvatetaan hiljalleen, sitä mukaan kun koulutus ja kalusto antaa myöten. Salamasota edellyttäisi maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisoperaatioita.

Hynägrande wrote:

Eihän tämä olekaan vastahyökkäyksen kohde varsinaisesti, mutta useita asioita saavutettu pienellä panostuksella:

• Putin näyttää nyt heikolta. Petaa ongelmia kurinpidossa kun tsaari on heikko.
• Osoitettiin, että "red line" voitiin ylittää. Muitakin hyökkäyksiä venäjän alueelle voidaan tehdä jatkossa.
• Venäjää painostetaan vetämään joukkoja pois Ukrainasta, koska rajaviivaa on 700km, jota ei selvästikään valvota kunnolla. Painostusta tulee nyt Venäjän sisältäkin.
• Kansainvälinen mediahuomio saatu. Venäjä näyttää kyvyttömältä. Ei tee helpoksi neuvotella liittolaisia mukaana.
• Kannustaa Kazakstania ja muita paikkoja potkimaan Venäjän kätyrit ja joukot ulos. Jos kerran voimia ei ole torjua edes 50 hengen partiota niin tilanne on parempi kuin pitkään aikaan.
• Kansalaiset lähtivät evakkoon alueelta, mikä aiheuttaa lisää ongelmia Venäjälle.

Jos lisäksi saatiin aikaan mittavaa Venäjän resurssien kulutusta hyvällä tuotto/panos -suhteella niin tämähän oli täydellinen veto.

Mitä seuraavaksi on luvassa? Luultavasti uusia probeja muilla rajaseuduilla, ellei Venäjä ala vetää joukkoja sinne rajalle. Jos raja on auki niin tottakai siellä voidaan käydä vähän sohimassa. Jos joukkoja siirretään Ukrainasta, se avaa tietenkin ovea sille varsinaiselle vastahyökkäykselle.

Kun Vapaan Venäjän legioona ”vapautti” Belgorodia hiljattain Venäjän puolella rajaa (Ukrainan sotilastiedustelun myötävaikutuksella), ”Vapaan Transnistrian legioona” saattaisi seuraavaksi kokeilla Moldovan itäosan vapauttamista venäläismiehityksestä.

Transnistrian maakaistale sijaitsee sopivasti Ukrainan ja Moldovan välissä, joten kummallakin maalla olisi intressi tukea operaatiota. Ukrainan puoleiselta rajalta vapautuisi silloin myös joukkoja tulevaan vastahyökkäykseen Krimille tai muualle.

Juha X kirjoitti:

Mielenkiintoisempi uutinen (tms.) oli se, että Ukraina on keskittänyt 30–40 tuhannen vahvuiset verekset iskujoukot Harkovan ja Hersonin läheisyyteen. Ei voi olla ajattelematta, että jos Bahmutin harhautus epäonnistuu Ukraina ”pakottaa” Putin siirtämään joukkoja toisella valehyökkäyksellä. Hyökkäys Harkovan pohjoispuolelta rajan yli Belgorodiin Venäjälle olisi sellainen nöyryytys, ettei Putin voisi olla reagoimatta siihen. Ja harhautuksen onnistuttua käynnistyisi päähyökkäys Hersonista Krimille.

Etiäinen olikin lähempänä kuin luulin. Ei edes tarvinnut lukea Zelenskyin ajatuksia, vaan vain Washington Post.

Wapo: Zelenskyi toivoo kovempaa linjaa Venäjän suhteen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ehdottanut, että venäläisiä kyliä miehitettäisiin ja pommitettaisiin putkilinjaa, jota myöten siirtyy öljyä Venäjältä Unkariin. Asiasta kertoo yhdysvaltalaislehti The Washington Post (Wapo), joka on saanut tiedon Yhdysvaltain tiedusteluasiakirjoista.

Wapon mukaan Zelenskyi on myös puhunut pitkän kantaman ohjuksien osumisesta Venäjän kohteisiin Venäjän rajojen sisällä. Wapo:n mukaan asiakirjoista saadut tiedot ovat "jyrkästi ristiriidassa" sen kuvan kanssa, joka Zelenskyistä julkisuudessa on. Hänet on totuttu näkemään rauhallisena johtajana.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009531098.html

Samaan aikaan toisaalla Zelenskyi kertoo BBC:lle, ettei hyökkää Venäjälle.

https://www.bbc.com/news/world-europe-65588111

Se on sodan sumutusta. Eskalaatio jatkuu. Tavalla tai toisella.

TuuriTuuli kirjoitti:

 

Marraskuu kirjoitti:

Ukraina hyökkää Bahmutissa ja mediassa vähän ihmetellään miksi siellä ja olisiko parempiakin suuntia?

Bakhmutin suurin merkitys Ukrainalle taitaa olla "up yours"-viestin välittäminen: Monen kuukauden lihamyllyn jälkeen sen menettäminen parissa viikossa takaisin Ukrainalle, vieläpä Venäjän kärkijoukkojen (wagnerit, laskuvarjojääkärit, tiktok-tsetseenit jne.) eikä joidenkin Zaporizhian raja-aluetta vahtimaan jätettyjen mobikkien käsistä... Vaikea kuvitella parempaa tapaa murtaa viimeisetkin moraalin rippeet jo valmiiksi lyödyltä armeijalta.

Sitä paitsi joku (en muista kuka enkä löydä enää Twitterin Muskin jälkeisestä sekasotkusta vanhoja viestejä - ottakaa suolan kanssa) oli todennut, ettei tuolla Bakhmutissa ole vielä nähty länsikalustoa, joten tuo Bakhmut ei varmaankaan ole vielä edes se varsinainen vastahyökkäys - vain sopiva sauma nyt kun Venäjän joukot ovat piipussa ja kärsivät ammus- ja kalustopulasta, ja vieläpä riitelevät keskenään.

Sitten kun Putin alkaa siirtämään lisää joukkoja Bakhmutiin muilta rintamilta, ettei vain menettäisi niiiiiiin tärkeää Donbasin kaupunkia, niin hyvä Ukrainan on sitten kesän aluksi lähteä jyräämään etelän suuntaan vastassaan vain kertausharjoituksiin kutsuttuja reserviläisiä.

Täsmälleen. Uskon, että Bahmutissa on meneillään vasta valehyökkäys. Sillä pyritään saamaan Putin siirtämään reservejä muualta tuon turhan pikku kaupungin puolustukseen.

Mielenkiintoisempi uutinen (tms.) oli se, että Ukraina on keskittänyt 30–40 tuhannen vahvuiset verekset iskujoukot Harkovan ja Hersonin läheisyyteen. Ei voi olla ajattelematta, että jos Bahmutin harhautus epäonnistuu Ukraina ”pakottaa” Putin siirtämään joukkoja toisella valehyökkäyksellä. Hyökkäys Harkovan pohjoispuolelta rajan yli Belgorodiin Venäjälle olisi sellainen nöyryytys, ettei Putin voisi olla reagoimatta siihen.

Ja harhautuksen onnistuttua käynnistyisi päähyökkäys Hersonista Krimille.

Voitonpäivä tuli ja meni, mutta vastahyökkäys ei vielä alkanut. Zelenskyi oli kai päättänyt lykätä sitä yli Ukrainan euroviisujen. Sen jälkeen saisi hihat kääriä ja antaa Wagnerin rääkiä boleron tahdissa.

Ukraina heiluttelee nyt kapellimestarin puikkoja. Iso-Britannia kun toimitti sille Storm Shadow -puikkoja. Niillä yltää Krimille. Mutta yltääkö vastahyökkäys Krimille? Hersonista matka olisi lyhin. Mutta Dneprin ylitys sillanpääksi vaatisi luultavasti aselajien yhteisoperaation maahanlaskuin ja maihinnousuin.

Venäjällä voiton päivä se vaan jatkuu ja jatkuu päivästä toiseen, eikä muutakaan levitettä leivän päälle liene enää helppo löytää. Punaisen torin paraatiin oli kuitenkin löytynyt jostakin sotamuseosta yksinäinen T-34 -tankki. Voitto se on pienikin voitto. Valio lähti, Viola jäi. Vanikan päälle saa vielä muutakin kuin ylähuulen.

GHearst kirjoitti:

 

Juha X kirjoitti:

Suomella oli myös mahdollisuus pakottaa Neuvostoliitto polvilleen. Sulkemalla Leningradin saarto Suomi olisi romauttanut puna-armeijan pohjoisen rintaman. Sieltä vapautuvilla joukoillaan Saksa olisi epäilemättä onnistunut valloittamaan Moskovan ja Stalingradin.

 

Suomi menetti jatkosodan hyökkäysvaiheessa niin paljon miesvoimaa, että realistisia mahdollisuuksia osallistua toteutunutta laajemmin Leningradin saartoon ei yksinkertaisesti ollut. Mannerheimin ratkaisu oli ainoa oikea. Jos oltaisiin lyöty Leningradissa all-in, ja Saksa olisi silti hävinnyt, niin Stalin olisi maailmansodan päätteeksi poistanut Suomen kartalta, eikä USA olisi sitä halunnut tai pystynyt estämään.

Tästä on ollut aikojen saatossa monenlaista spekulaatiota.

Itse olen taipuisin siihen teoriaan, että Suomi uskoi Saksan hoitavan asian Suomen puolesta. Tähän viittaa mm. Paasikiven ennakkoon valmisteltu radiopuhe, jossa hän ylistää Saksan mahtavan armeijan vallanneen Suomea uhanneen Leningradin.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa menetettiin kyllä paljon miesvoimaa, mutta sitä menetettiin juuri yrityksessä sulkea tuo saarto (ja osin muistakin syistä). Saartoa yritettiin sulkea Syvärillä. Tavoitteena oli kuuluisa kättenlyönti saksalaisten kanssa.

Mannerheimin jatkosodan alkuperäisessä hyökkäyssuunnitelmassa Suomi ensin 1) jakaa vihollisen joukot kahtia iskulla Laatokan rantaan ja sitten 2) jatkaa ottamalla takaisin Karjalan kannaksen sekä vasta lopuksi 3) lähtee kaukaiseen uhkayritykseen Aunuksen ja Vienan Karjalan vapauttamiseksi.

Saksalaisten käskystä Suomi määrättiin kuitenkin hyökkäämään osana Barbarossa-suunnitelmaa Laatokan itäpuolitse. Kun Saksan Pohjoinen Armeijaryhmä ei pystynytkään etenemään riittävän nopeasti Tihvinään ja sieltä Syvärille, vaan valtasi vain Pähkinälinnan Laatokan lounaisrannalla, Saksan ylin sodanjohto tuli useaan kertaan syksyllä 1941 pyytämään Suomea hyökkäämään nyt vanhan rajan yli Leningradin saarron tiivistämiseksi. Mannerheimin mielestä paras  hyökkäyssuunta oli kuitenkin ”keittiön kautta” eli Pähkinälinnasta puolustuslinnoitteiden takaa idästä luoteeseen, mutta hän suostui silti siihen, että Suomi lähtee Leningradin pohjoispuolelta vastaan (Mustajoelle asti).

Leningradin linnoitusvyöhykkeen läpi hyökkääminen olisi saattanut olla vaikeaa ja kuluttavaa, mutta toisaalta se olisi säästänyt sitten myöhemmin miehiä, jos puna-armeijan pohjoinen rintama olisi luhistunut Leningradin myötä. Itse asiassa kesäsota olisi loppunut syksyllä eikä jatkunut vuosia jatkosotana. (Markus Kastarin tuoreehkossa gradussa on ansiokkaasti arvioitu Leningradin saartoa ja voimasuhteita ilman suomettuneisuuden ajan painolastia.)