Olet täällä

Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 8.5.2021 12.20

HX miljardin taalan kysymys

Suomen valtiontalouden suurin investointi lähi- ja kaukovuosiksi ratkaistaan tänä vuonna 2021. Valtioneuvosto valitsee Hornetien suorituskyvyn korvaajan viiden toimittajan vaihtoehdoista (Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen).

Asiantuntijoita tällaisen investoinnin arviointiin toki löytyy joka kannonnokalta ja navetankulmalta, mutta se korkein viisaus ja kaikkien alojen asiantuntemus asustaa Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja päivystävien dosenttien päissä.

Suomi, joka lähettää laitteita Marsiin, osannee kehittää muitakin teknologisia maanpuolustusratkaisuja kuin perinteisiä ihmisohjattavia ja epäekologisia rynnäkköhävittäjiä.

HX-hankkeen kokonaishinta tulee olemaan 20–30 miljardia euroa. Hyödyllisempää olisi sitoa tämän kokoluokan summia hyökkäystä todennäköisempien turvallisuusuhkien torjuntaan: olemassa olevien konfliktien ratkaisuun sekä siirtolaisvirtojen, tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen riski 2020- ja 2030-luvuilla on minimaalinen. Se on vähintään yhtä pieni nyt kuin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Jussi Pakkasvirta

alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Helsingin yliopisto

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007957539.html

Arvon professorin mielipidekirjoitus vilisee viittauksia Marsiin, epäekologisiin rynnäkköhävittäjiin, HX-hankkeen hintoihin, todennäköisempiin turvallisuusuhkiin ja vaaran vuosien minimaalisiin riskeihin, joista vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoni A. ArvoAvro LancasterPervonen voisi olla eri mieltä kohta kohdalta:

H. G. Wellsin kirjassa ja O. Wellesin radiokuunnelmassa Maailmojen sota marsilaiset saapuvat valloittamaan Maan. On hienoa kuulla, että maailmojensodista selviytyneen pienen Suomen Avaruushallinto on vihdoin lähtenyt imperiumin vastaiskuun valloittamaan Marsia.

Maanpuolustusta modernisoidaan myös perinteisissä aselajeissa: ilmavoimien HX-projektissa, merivoimien Laivue 2020-hankkeessa ja maavoimien pienemmissä uudistuksissa. Epäekologisuus ja epäinhimillisyys taitavat kuitenkin kuulua sotakoneiden luonteeseen kuin nyrkki silmään. Sodan logiikka on sumea: voittoa tavoitellaan tappioita tuottamalla. Sodan koiraat uhoavat aseillaan, ettei sotaa syttyisi. Kuten jo muinaiset latinistit loihe lausumahan: Si vis pacem, para bellum.

HX-hankkeen edeltäjänkin kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Kun Hornetien hankinnasta 1990-luvulla päätettiin, lama oli syvimmällään ja markan arvon alentuminen kohotti hävittäjähankinnan hintaa. Uhkan todennäköisyyden lisäksi pitää arvioida vaaran suuruutta. Sodan hinta on kova. Ihmishengelle ja infrastruktuurin tuhoutumiselle täytyy laskea lunnas, puhumattakaan tärkeämmistä arvoista. Olemassa olevat konfliktit, siirtolaisvirrat, tartuntataudit ja ilmastomuutos tuntuvat Suomen rajojen sisällä vain leudolta henkäykseltä, jos sotaan verrataan.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Aseellisen hyökkäyksen riski ei voi kuitenkaan olla minimaalisen pieni, jos tuho on katastrofaalisen suuri. Sodan todennäköisyys saattaa tosin vaikuttaa vähäiseltä toteutuneen historian valossa, mutta vaaran vuosina ja toisen maailmansodan jälkeen asekätkijät, Marttisen miehet, Valpon vangit, yöpakkashallitukset ja suomettajat arvioivat todennäköisyyden toisin. Muistelivat ehkä valvontakomissiota ja Porkkalan vuokrausta taikka DDR:n poikkeustilaa, Unkarin kansannousua, Prahan kevättä tai Afganistanin sotaa.

Hybridisota on jo syttynyt. Aluetutkimuksen professorin täytyy katsoa puusilmällä Transnistriaa, Georgiaa (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Krimin miehitystä ja Donbassin sotaa, jos ei sitä näe. Kulttuuritutkimuksen professori varmaan tunnistaa sekä (suoran) aseellisen sodankäynnin että (epäsuoran) ei-fyysisen väkivallan. Informaatiosodankäynnissä mis- ja disinformaatio, subversio, maskirovka, kompromettointi ja muu kulttuurinen mädättäminen kuuluvat keinovalikoimaan. Joskus asialla on hyödyllinen hölmö, toisinaan taas koko viides kolonna.

Panssarimarssilais-marskilaisesta perspektiivistä katsottuna marxismi-leninistiset ajatuskuplat sietää puhkaista. https://www.youtube.com/watch?v=z3y_-SFss6c

Pitämällä katse pallossa. Eli asiantuntevalla arviointiosaamisella, jolla haetaan parasta mahdollista suorituskykyä erilaisiin uhkaskenaarioihin budjetin puitteissa. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-hx-kisa-pani-valmistajat-lujille-keraa-nyt-kehuja-tama-on-kansainvalisesti-uniikki-malli/31fef6b0-8352-4730-b957-aaa241eaa5f5

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 30.4.2021 06.44

Vapun kunniaksi päästetään vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoni Antti A. Pervonen spekuloimaan siman ja tippaleipäaivojen voimin muutakin maailman menoa kuin sijoitussalkkua. Aloitetaan ministerisalkusta.

Pentti Arvonen kommentoi EU:n elvytyspakettia Uudessa Suomessa:

Unkari saa EUltä 7mrd€, ja poistaa näillä rahoilla tuloverotuksen alle 25-vuotiailta. Italia saa 173mrd€, ja korottaa lapsilisiä 250€/kk aina 21 ikävuoteen asti. Espanja saa 140mrd€, ja aloittaa 4-päiväisen työviikon kokeilut. Suomi maksaa 4,5mrd€, ja kiristää veroja, maksuja ja nostaa kansalaisten elinkustannuksia. Elämme syvän idiotismin aikaa. Nykyhallitus tuhoaa Suomen vuosikymmeniksi.

Suomen huulipunahallitus saisi ottaa oppia konkretiasta Unkarilta, Italialta ja Espanjalta – vaikka eivät näidenkään maiden ehdotukset aivan loppuun asti ajatelluilta vaikuta.

Unkarille pisteen veronkevennysehdotuksesta. Tuloverotuksen poisto alle 25-vuotialta kannustaa nuoria tulonhankintaan ja helpottaa työllistymistä, jos pienemmästäkin palkasta jää jotain käteen. Toisaalta 18...24-vuotiaat (tai nuoremmat) saattavat hyötyä täysipäiväisestä opiskelusta enemmän kuin työnuran aloittamisesta aikaisin. Tätä paremmin saattaisi toimia yleinen ja yhtäläinen verovähennysoikeus: kun lapsuusiässä kulut ylittävät tulot, kansalaiselle kertyy (laskennallisia) tappioita, jotka sitten uran alkuvuosina saisi vähentää tuloista.

Italialle pisteet korotetuista lapsilisistä... aikuisille. Peräkamarin pojat ja tytöt kiittävät. Syntyvyyttä tämä tuki tuskin lisää. Parempi olisi jakaa lapsilisät etupainotteisesti. Unkarin mallissa perhe saa ”lapsilainan” (yli 30 000 euroa), joka lyhenee, kun lapsia syntyy, ja kolmannesta lapsesta laina annetaan anteeksi kokonaan. Neljännestä lapsesta äiti vapautuu tuloveroista loppuiäkseen. Jne. Unkarissa perhepoliittinen tuki on kääntänyt syntyvyyden nousuun: Mutta ei aivan pikku rahoilla: siihen käytetään 4,7% BKT:sta.

Espanjalle pisteet lyhennetystä työviikosta. Kyllä 40 tuntia töitä ehtii neljässäkin päivässä paiskia. Työaikojen joustavuus saattaisi sopia paremmin turismista toimeentulonsa hankkivalle maalle. Joskus viikossa riittää töitä vain yhdelle päivälle (korona-aikana), toisinaan taas töissä kuluu koko seitsenpäiväinen viikko. Näiden keskiarvo on toki tuo neljä päivää.

Suomen hallituksen punavihersiirtymän sijasta katselen mieluummin punaisten ja vihreiden haalareiden siirtymistä Ullanlinnanmäelle.

Hauskaa vappua!

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 29.4.2021 10.25

Nimimerkki Pentti Arvonen kommentoi EU:n elvytyspakettia Uudessa Suomessa.

Unkari saa EUltä 7mrd€, ja poistaa näillä rahoilla tuloverotuksen alle 25- vuotiailta.

Italia saa 173mrd€, ja korottaa lapsilisiä 250€/kk aina 21 ikävuoteen asti.

Espanja saa 140mrd€, ja aloittaa 4-päiväisen työviikon kokeilut.

Suomi maksaa 4,5mrd€, ja kiristää veroja, maksuja ja nostaa kansalaisten elinkustannuksia.

Elämme syvän idiotismin aikaa. Nykyhallitus tuhoaa Suomen vuosikymmeniksi

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hjallis-harkimolta-purkaus-olin-sinisilmainen-hapean-omaa-tyhmyyttani/60c16822-57a7-4d2f-9ee9-b5346a4b4c4b

Nimimerkki Antti Pervonen saattaisi sanoa pahemminkin.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 28.4.2021 10.52

Huopainen korottaa panoksia – lupaa tuhat euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle taloudellista nettohyötyä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen lupasi kymmenen vuotta sitten lahjoittaa sata euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle nettotaloushyötyä. Lukuisista väittelyistä tai yrityksistä huolimatta kukaan ei ole lunastanut satasta. Tänään summa nousi tuhanteen euroon.

Huopainen kirjoittaa: ”Kyllästyin eurokriisin aikoihin Suomen eurojäsenyyttä kehuviin henkilöihin. Lupasin €100, sille, joka linkkaa Suomen eurojäsenyyden nettotaloushyödyt vahvistavaan selvitykseen. Ei ketään. Ei yhtäkään. Kymmenen vuotta mennyt. Lupaan nyt 1 000 euroa. Ette te pysty.”

https://www.suomenuutiset.fi/huopainen-korottaa-panoksia-lupaa-tuhat-euroa-sille-joka-osoittaa-eurojasenyyden-tuoneen-suomelle-taloudellista-nettohyotya/

 

Tämä ei ollut kai vitsi. Tämä taas on: 

Kaksi ekonomistia käveli kadulla, jolloin nuorempi huomasi maassa 100 euron setelin ja huudahti: Näetkö, tuossa on satasen seteli! Vanhempi ekonomisti vastasi: Roskaa, jos se olisi satasen seteli, joku olisi jo poiminut sen mukaansa. Taloustieteessä ei ole ilmaisia lounaita. Tuhannen euron setelilläkään ei ole muuta kuin lämpöarvoa. Sikarin sillä voi sytyttää.

Mutta onko eurosta hyötyä? Kansalainen heittää lanttia: kruuna vai klaava? Kansallisvaltio luo oravannahkansa. Ja unioni valuuttaunioninsa.

Euroon siirtymistä pohdittiin neljännesvuosisata sitten. Hyötyjä ja haittoja punnittiin. Silloin Suomi kellutti markkaansa. Sillä tiellä olisi ollut helppo jatkaa. Ruotsin ja Tanskan mallitkin olivat lähellä. Paljon on vettä virrannut Vuoksessa niistä ajoista. Mikä olisi nyt parempi vaihtoehto? Bitcoin?

Google vastaa, kun kysytään: Winners and losers of the Euro? https://www.cep.eu/Studien/20_Jahre_Euro_-_Gewinner_und_Verlierer/cepStudy_20_years_Euro_-_Winners_and_Losers.pdf

Mielipidetieteissä on mielipiteitä yhtä paljon kuin esittäjiäkin. Yhtä totuutta ei löydy. Puolitotuuksia sitäkin enemmän. Mutta jos mustavalkoisesti valitaan vain ääripäät, eurosta on hyötyä ja haittaa. https://www.economicshelp.org/blog/1236/economics/costs-and-benefits-of-adopting-the-euro/

Hyötyjen ja haittojen nettouttamisesta taas syntyy sillisalaattia tai sekahedelmäsoppaa, kun omenoita ja appelsiineja sekoitetaan teholeikkurilla mehupuristimeen. Huopainen saa pitää toimintatonninsa.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 27.4.2021 03.29

porssijorma kirjoitti:

Kerro ihmeessä lisää lopusta 70%:sta salkkuasi eli millaisia ETF:iä ja rahastoja, joista mainitsit, olet sinne valinnut ja ovatko ne buy-n-hold tyyppisiä säästöpossuja vai suoritatko niissäkin kierrätystä jos ei vuosituotto ole lähellä tai yli 15%? Tuo 70% osuushan sanelee kuitenkin aika paljon salkkusi kokonaistuotosta, eikö totta?

Vastaus kysymykseen ja erityisesti säästöpossuosuuteen on varmaan tullut ilmi rivien välistä tähän mennessä. Mutta täsmännetään vähän.

Koko salkussa asuntosijoitukset ovat selvimmin säästöpossuja. Ostan pitääkseni ne. Noudatan Mark Twainin neuvoa: Buy land, they’re not making it any more. Tekosaarista, maannousemasta, yms. ei silloin vielä tiedetty. Olen ostanut sijoitusasuntoja kasvukeskusten keskuksista ja loma-asuntoja meren rannalta. Ne eivät kuitenkaan ole puhtaasti sijoituskohteita, joilla pyrkisin ylittämään 15% p.a. tuoton. Se vaatisi parempaa paneutumista asiaan ja asuntosijoittamiseen. Raha kuitenkin sitoutuu kiviseiniin. Kun rakennus on seissyt pystyssä vuodesta 1926 tai 1853, se luultavasti pysyy paikallaan toisetkin sata tai kaksisataa vuotta (ellei syty sota, satu maanjäristys tai tipu meteori taivaalta). Jonkinlaista inflaatiosuojaa ja vuokratuloa ne tuottavat. Arvonnousua saa odottaa kauemmin. Mutta on niillä käyttöarvoakin. Kelpaavat jälkikasvun opiskelija-asunnoiksi, ystävien lomakohteiksi ja omaksikin iloksi.

Rahastot ovat toinen säästöpossu. PYN Elite on ollut vuodesta 2013 osta-pidä-ja-lisää -sijoitus. Niin kauan kuin rahasto tuottaa 15...20% vuodessa, en näe syytä luopua siitä. Salkunhoitajan vaihtuminen (kuolema), geopoliittinen mullistus (Vietnamin sota) tai poikkeuksellinen tilanne omassa salkussa tai elämässä saattaa pakottaa rikkomaan säästöpossun. ML Eläke+ pitää varani sisällään sopimuksen mukaan ainakin vuoteen 2029 ja mahdollisesti sen jälkeenkin. Lisäsijoituksia tai nostoja ei voi tehdä. Sijoituskohdetta saan silti vaihtaa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä: nykyisin kai kolme kohdetta, joista valita. Sijoitussidonnainen henkivakuutus on luonteeltaan samanlainen. Sopimus jatkuu vuoteen 2029 ilman lisäsijoituksia tai nostoja, mutta sijoituskohdetta voi vaihtaa halutessaan. Nämä kolme rahastoa ovat selvästi osta-ja-pidä -sijoituksia, joskin tuotto on tyypillisesti parempi kuin asuntosijoituksissa (ilman velkavipua).

Etf-sijoituksista OMXH25 on myös säästöpossu: arvo-osuustili on pantattu nykyisten ja tulevien lainojen lisävakuudeksi. Voin panna lisää rahaa säästöpossuun, mutta en voi myydä indeksiosuuksia pantatulta tililtä. Ulkomaiset etf:t sen sijaan kiertävät nopeammin.

Suomi-salkun listaamattomat osakkeet ovat jossain mielessä myös säästöpossuja: raha on niissä kiinni hamaan loppuun asti. Saako säästöjä possusta pois, onkin sitten vaikeampi kysymys. Aika näyttää.

Salkun kokonaisvuosituotto jää alle 15%:n, jos ja kun noiden säästöpossusijoitusten osuus on suuri koko salkusta. Siksi tarkoitus on kasvattaa aktiivisesti hoidettua osakesalkkua.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 24.4.2021 04.12

Hyvään päähän

Salkun syvässä päässä turskankalastajan pohjapilkki on tarttunut uppotukkiin. BBS-Bioactive Bone Substitutes mörnii vuoden pohjamudissa. Arpalippua kevensin taas kevyesti – vaikka yleensä odottelen osakkeen satunnaista yllätysylösnousua firman positiivisen tiedotteen pompauttamana. Toisessa lottolapussa (Nanoform) pelimerkki pysyy paikallaan.

Salkun hyvässä päässä Remedy jyrää edelleen Suomi-salkun raskaimpana veturina vajaan 10%:n painolla. Harvia heittää kuitenkin vettä kiukaalla ja höyryää perässä kuumaa ilmaa niskaan puhaltaen. Remedyn keskiostohintani on 8,52 ja Harvian 8,55 euroa/kpl. Kummankin osakkeen markkinahinnat ovat 40 euron paremmalla puolella. Kisa jatkuu. Marimekko taittaa taivalta kolmantena, mutta Boreo on kiilannut aivan Marin mekkoon kiinni. Admicom pitää vielä viidettä sijaa, mutta tällä menolla se jää pian puremaan pölyä, kun kolme atk-alan firmaa kirmaa ohi (Leaddesk, Siili tai Tecnotree). SaaS nähdä, vetääkö Sauna-as-a-Service lopulta pisimmän korren.

Suomi-salkun listaamattomista osakkeistakin kuuluu hyvää. Olen nimennyt ne 12 + 1 -osakkeiksi. Valitsin itse tusinan verran listaamattomia firmoja stetson-menetelmällä (entten-tentten-teelikan-mentten). Sitten ostin yhden listaamattoman sijoitusyhtiön osakkeita, kun ajattelin, että sillä tavalla saan hajautetun salkun listaamattomia yhtiöitä kertasijoituksella. Iloinen uutinen oli se, että Before Holding oli saanut salkkunsa arvon kasvuun. Hallintayhtiön 16 osakesijoituksesta listaamattomiin firmoihin 9 on tuottanut turskaa (= markkinahinnan negatiivinen muutos hankintahintaan nähden); 6 listaamatonta osaketta on pysynyt plussalla; ja 1 on kolminkertaistunut. Tilintarkastaja on epäilemättä varmistanut, että näiden listaamattomien yhtiöiden markkinahinta on kahden desimaalin tarkkuudella oikein.

Etf-salkun raskain ratsu OMXH25 on noussut +13,08% vuoden alusta. Ulkomaisten indeksiosuuksien sarjassa kärkikamppailu kiristyy. IVZ Elwood Global Blockchain piiputtaa nyt kuin ketjupolttaja. Loppu- ja alkuvuoden kova vauhti on kostautunut. Etf on silti yhä 47.81% plussalla ostoajankohdastaan 25.11.2020. Mutta L&G Battery Value Chain pyyhkäisi jo sen ohi 49,82%:n tuotollaan (tosin osin ajallisen etumatkansa turvin, kun ostin sitä jo 4.11.2020). Nähtäväksi jää, kumpi on ykkösketju loppupeleissä.

Rahastosalkun painavin polle tuntee nyt painovoiman voiman. PYN Elite on jumittunut runsaaseen 400 euroon. Gravitaatio ei armahda keveintäkään rahastoa. OP-Kiina A on jämähtänyt ostohintaansa vajaaseen 700 euroon. ML Eläke+ on kuitenkin edennyt 2021 tasaisen varmasti 7,8%:n YTD-tuotollaan.

Hyvään päähän on nyt vaikea löytää muita kuin vappupalloja.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 20.4.2021 09.57

[quote=HanTsiip]

Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että olet valtio. Sinulla on pari hyvää korttia taloudellisessa mielessä, voit kerätä veroja ja ottaa velkaa ja jaksottaa näitä. Tavoitteena näillä sitten optimoida yleistä hyvinvointia maksukyvykkyyteen nähden.

[/quote

Valtiolla on tosiaan lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa, joilla se voi yrittää optimoida yleistä hyvinvointia.

Kyynikko tosin saattaa epäillä, että eduskunnassa kansanedustajat voivat ajaa itsekkäämpiäkin tavoitteita (esim. uudelleenvalintaansa) tai että virkakoneistossa ilmenee vieläkin moninaisempia pyrkimyksiä (esim. yliviikarointia). Valtio varmaan kuitenkin tasapainottelee eri eturyhmien ja intressien ristipaineessa laatiessaan lakeja ja budjettiesityksiä. Monitavoiteoptimointia kerrakseen.

Talouskasvu ja kasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen epäilemättä edistää yleistä hyvinvointia. Kustannuskilpailukyky on perinteisesti auttanut kansantaloutta kasvamaan. Takavuosina rahapolitiikassa oli käytössä devalvaatio ja kellutus, joilla talous tarvittaessa tuupattiin käyntiin. Nykyisin sisäinen devalvaatio kustannuksia leikkaamalla on teoriassa mahdollista: korkokustannuksia onkin jo voimakkaasti leikattu. Muita kuluja on vaikeampi valtion mahtikäskyllä supistaa, ehkä ”fiskaalista devalvaatiota” lukuunottamatta (verot, sivukulut, yms.). Reaalinen kilpailukyky paranee, kun keksitään, millä muilla keinoilla kuin hinnalla voidaan kilpailla.

Toinen keino on finanssipoliittinen elvytys, jota on jo jonkin aikaa harjoitettukin. Valtio velkaantuu ja pumppaa rahaa talouteen, jotta kysyntä piristyisi. Pysyykö kannettu vesi kaivossa – tai raha avotaloudessa? Maailma on kuitenkin suljettu talous, ja kun kaikki elvyttävät, raha ei karkaa avaruuteen. Saa nähdä, miten pitkään elvytys jatkuu. Japanissa fiskaalinen elvytys on jatkunut 30 vuotta. Ja valtion velka BKT:sta lienee jo yli 300%.

Ekonomisti on kolmen konstin timpermanni. Se kolmas keino on sitten ”rakenteelliset uudistukset”. Mutta kuka kertoisi, mitä ne ovat? Bengt Holmström yritti. Valtion rooli tulisi kirkastaa. Mitkä ovat valtion ydintehtävät? Miten laajaksi julkisen sektorin rooli halutaan kasvattaa? Yövartijavaltiossa valtio vastaisi lähinnä ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Mutta muitakin julkishyödykkeitä valtion huoleksi ainakin teoriassa pitäisi jättää. Mutta mitä?

Minä äänestäisin, etenkin jaloillani ja rahoillani.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 17.4.2021 12.43

Höpinää pöhinästä

Aprillipäivän alusviikolla annoin vinkit sijoitusviestintäosastojen spinning-liikkeitä varten. Tohtorit tarttuivatkin niihin hanakasti. Nexstimin hallitus nosti asian yhtiökokouksen esityslistalle. Esitetyllä liikkeellä osakkeelle on tarkoitus antaa jättihyppy. Kuluneen vuoden 626%:n nousu jää kuolleen kissan pompuksi seuraavaan temppuun verrattuna. Nyt siirrytään 10-bäggeri-sarjasta suoraan 100-kertaistujaksi. Osakkeen tavoitehinta nousee 7 sentistä 7 euroon – käänteisellä splitillä (100:1).

Nexstim ei listautuessaan sopinut salkkuuni edes joulunajan hyväntekeväisyyslottolapuksi. Puolen minuutin perehtymisellä luokittelin yrityksen huijaukseksi. Aivojen magneettistimulaatio kuulosti yhtä uskottavalta masennuksenhoitokeinolta kuin kirkasvalohoito korviin. Kuuloelimet tuskin näkevät valoa korvakäytävän päässä. Kananaivoillakin tajuaa, ettei magneettikenttiä havaitse kuin linnunaivoilla. Nexstimin vuosia jatkunut kurssilasku promilleosakkeeksi vahvisti näitä epäilyksiäni.

Sitten alkoivat luvut muuttua. Nexstimin tulostuoton kulmakerroin kohosi jyrkästi ja kurssi nousi nopeasti.

Tappiot alkoivat kutistua vuoden 2018 jälkipuoliskon jälkeen. Tasaisen tahdin taulukolla Nexstim saa pian päänsä pinnalle. Siitä saattaa tulla käänneyhtiö.

Aloin kyseenalaistaa epäilyksiäni. Sähkömagnetismi ei kuitenkaan ollut silloinkaan vahvinta osaamistani. Kesäteurastajana olin tosin todennut jo aikaisemmin sähkön voiman. Kun sähköpaimenen tökkäsi kinkun kankkuun, sika paransi kuin porsas juoksuaan. Liukuhihnan päässä sähköharava tainnutti sen – ja samalla laitteella annettu sydänhieronta päätti karjun maalliset murheet. Mielisairaaloissakin sähköshokeilla muistin hoidettavan masennuspotilaita yms. Kiinassa samaa menetelmää on kuulemma käytetty nettiriippuvuudenkin hoitoon. En epäile tehoa. Kun kallon läpi johtaa 100 volttia puoli sekuntia, virta iskee tajuntaan kuin Korkeajännitys. Tajunnanvirta katkeaa oikosulkuun sillä sekunnilla. Tajuttomuus ja kouristukset pitävät irti netistä.

Nexstimin magneettistimulaatio alkoi nyt tuntua sivistyneemmältä hoitokeinolta masennukseen kuin krouvimmat sähköshokit. Inderesin keskusteluissa kuului hyvää pöhinää yrityksen ympärillä vuonna 2020. Hoitomenetelmästä ja diagnosoinnista ilmestyi tieteellisiä arviointeja. Nexstimin laitteet kävivät kaupaksi. Tässä vaiheessa ostin viiden sentin seurantaposition. Ja tänä vuonna osallistuin kolmen sentin antiin. Saa nähdä, miten käy.

Jos käy huonosti, täytyy taas antaa aprillipäivän vinkkejä: Nexstim laajentaa masennuksenhoitomuotojaan perinteisiin iloliemiin. Kasvuyhtiö siirtyy muodikkaasti lääkekännäbistuotteiden kasvattajaksi... Ruoho on vihreämpää naapurin piipussa. Huimausaineet kun tuottavat huimasti. Seuraavaa osakeantia odotellessa...

Vakavammin: pientä pöhinää on ollut muuallakin salkun syvässä päässä. Optomed on ottanut etunojaa, kun Redeye nosti sen hintasuosituksen 13 euroon. Listaamaton Bioretec siirtää osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään, mikä saattaa ennakoida peliliikkeitä. Jne. Höpinästä pöhinään.

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 14.4.2021 12.02

mskomu kirjoitti:

Toisaalta se on sanottava Suomen eduksi, että niin helppoa kuin täältä onkin luetella asioita, jotka ovat päin persettä, niin jos jätetään laskuista tyyliin muut pohjoismaat, Sveitsi, Austraalia, Uusi-Seelanti ja ehkä Kanada sekä Saksa, niin joutuu näkemään jo vaivaa löytää maita, joissa kaikki edellä mainitut ongelmat eivät olisi vielä pahempia. Olisihan se kiva nähdä Suomi tuon listan kärjessä, mutta koko maailman mittapuulla menee vielä ihan hyvin.

Suomi oli maailman paras maa 2010. Tilastokeskus listaa vieläkin mittareita, joiden mukaan maamme on maailman kärjessä edelleen: vakain, vapain, turvallisin...

Mutta turvallisuudentunteeseen tuudittautumisessa on omat vaaransa. Prinssinnakki keitetään kuin sammakko hiljaisella liekillä. Sammakolla voi olla jonkin aikaa lokoisat oltavat lämpimässä kylvyssään, mutta lopulta sen reidet päätyvät parempiin suihin.

Joskus 1980-luvulla Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi. Japani putosi 1990-luvulta alkaen korkealta ja kovin kauan. Lähtötason korkeus hidasti uudistuksia. Rikkaassa maassa taantuma ei tuntunut juuri ihmisten arjessa. Suomi on ehkä nyt Euroopan Japani – tai Euroopasta on tulossa maailman Japani. Vanhainkoti ja ulkoilmamuseo.

Silloin 1990-luvun lamassa kriisitietoisuus oli Suomessa käsinkosketeltavaa. Valtionvarainministeri Iippo Vinetto löi TV:ssä käsi selän takana ja sormet ristissä tonnin vetoa, ettei Suomi devalvoi. Devalvoi ja kellutti. Vakaan (lue: vahvan) markan politiikkaan sitoutunut Suomen Pankin pääjohtaja Ralf Kulivuori sai lähteä. Säästöpankkileiri pantiin lihoiksi ja jaettiin muiden pankkien kesken. Pääomaverotusta kevennettiin ja kaksinkertainen verotus poistettiin avoir fiscal –järjestelmällä. T&K-satsauksia kasvatettiin rutkasti. Ja Nokia veti viennin nousuun.

Nyky-Suomessa kriisitietoisuus on tipotiessään. Sammakoita suustaan päästävät vain yksityisajattelijat. Johnny Åkerholm kummasteli, että Suomen talouskasvu on kymmenen vuoden ajan ollut lähes maailman surkeinta. Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008-2019 ainoastaan seitsemän maata vertailun 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi. Väestöliiton Anna Rotkirch päivittelee, että Suomen syntyvyyden romahtaminen 1860-luvun nälkävuosien tasolle ei näy kiinnostavan päättäjiä. Putin pullistelee Georgiassa, Krimillä, Donbassissa, Moldovassa, Valko-Venäjällä. Jne.

Maailmassa on kosolti maita, joilla menee huonommin kuin Suomella. Mutta moni menee myös Suomen ohi oikealta ja vasemmalta lähitulevaisuudessa. Kuka nostaa sammakon tikunnokkaan?

Näytä koko viesti
Päivän politiikka - 13.4.2021 03.38

Kitukasvusta näyttää tulleen uusi normaali.

Finanssikriisistä koronakurimukseen 0-kasvun evankelistat ovat saaneet nauttia muiden mukana taloustaantuman autuudesta. Täysi tusina huonoja vuosia on tullut täyteen. Raamatussa sentään seitsemää huonoa vuotta seurasi seitsemän hyvää vuotta. Mutta vuosi 2021 tuo todennäköisesti kovan kasvun takaisin maailmantalouteen... vuodeksi, kun verrataan BKT-kasvua poikkeuksellisen notkahdukseen. Suomi taitaa silti pysyä talouskasvun perässähiihtäjänä. Suksi ei luista. Onko sauva katki vai voitelu epäonnistunut?

Peruskoulun taloustaidon tunnilla aikanaan kerrottiin, että tuotannontekijöitä ovat maa, työ ja pääoma. Pohjantähden alla suo, kuokka ja Jussi olivat muutenkin tutut. Suomessa työvoima on supistunut vuodesta 2010. Investointiaste on matanut matalana runsaassa 20%:ssa  BKT:sta. Ja T&K satkaukset ovat jääneet Ruotsista ja Saksasta jälkeen pudottuaan alle 3%:iin BKT:sta.

Kasvu synnyttää kasvua. Työväkeä, investointeja ja innovointia tarvitaan lisää (yksilötasolta yhteiskuntaan). Mutta millaisessa maassa leipäpuu kasvaa?

Näytä koko viesti