Olet täällä

ETF-kisa IV - Yksi long tai short ETF mista tahansa 8.10.2021-1.2.2022 - 9.10.2021 10.46

Kolmesta mahdollisesta ETF:stä päädyin poimimaan omasta salkusta akkualan raketin.

#Juha X#L&G Battery Value-Chain#BATT.MI#LONG#15.48#

Perjantain 8.10.-21 päätöskurssiin euroissa. Toivottavasti virtaa riittää vielä muutama kuukausi eteenpäin (noin vuoden tuotto salkussa on ollut 55%).

Vaihtoehtoiset kaksi ETF:ää olivat Wisdomtreen Bitcoin-ETF ja Direxionin öljy- ja kaasualan vipu-ETF tickerillä GUSH. Mutta jatkuuko niiden momentum vuoden viimeisellä kvartaalilla? Parempi on luottaa megatrendin voimavirtaan.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 3.10.2021 03.26

Kvartaalikatsaus 2021-Q3

Suomi-salkun listatut osakkeet ovat painuneet syksyn vastatuulessa karvan verran alle 25%:n YTD-tuottoon.

Vuoden alusta tuottoa on kertynyt 23,68%, kun indeksi on samaan aikaan kavunnut 16,00%. Salkku on siten lyönyt indeksin 9 kuukaudessa lähes 1,5-kertaisesti. Viiden vuoden jaksolta vastaavat tuottoluvut ovat 18,64% ja 8,92% p.a. Salkun painavimmat osakkeet ovat edelleen

  1. Harvia: 9,7% (keskiostohinta 11,17 euroa).    
  2. Boreo: 8,2% (keskiostohinta 21,42 euroa).    
  3. Remedy: 7,9% (keskiostohinta 9,80 euroa).    
  4. Tecnotree: 7,0% (keskiostohinta 43 senttiä).
  5. Marimekko: 6,8% (keskiostohinta 16,33 euroa).

Listaamattomista osakkeista Bioretec listautui vihdoin First North -osakkeeksi. Paperivoittoa rahoituskierroksen merkintähintaan verrattuna tuli noin 80%. Henkseleiden paukutteluun ei silti ole syytä. Saman verran tappiota kertyi viime vuonna yhden listaamattoman firman myynnistä Espanjaan, ja toisen firman konkurssista turskaa mätäni käsiin täysi 100%. Salkussa on vielä 10 + 1 listaamatonta yhtiötä. Saa nähdä, miten käy.

ETF-salkun suurin ja ainoa Suomi-indeksiosuus on tuottanut 18,59% vuoden alusta. Salkun 15 ulkomaalaista ETF:ää ovat nousseet vain 6,61%. Samaan aikaan niiden vertailuindeksi (MSCI World Tr Net) on tuottanut 13,86%. ETF-salkun tuotto perustuu allokaatioon ja ajoitukseen; arvopapereiden eli osakkeiden valintaan ei pääse tietenkään itse vaikuttamaan, kun indeksirahastonhoitajat hoitavat sen puolen automaattisesti. Allokointi on onnistunut parhaiten kahdessa ETF:ssä, jotka sijoittavat lohkoketju- ja akkuteknologioihin (vuosituotot noin 41% ja 56%), kun taas huonoimmin ajoitus on osunut kehittyvien markkinoiden internetiin ja vetytalouteen sijoittavissa kahdessa ETF:ssä (alle vuoden sijoitusajalta tuotot -9% ja -7%). Uutena omaisuusluokkana allokoin tarkkailueräsijoituksen bitcoin-ETF:ään. Toivomani kryptovaluuttakori-ETF tuli myös kuin taikaiskusta myyntiin, mutta harkitsen asiaa vielä, kun sen kulut ovat turhan suolaiset.

Rahastosalkun suurimman sijoituksen (PYN Elite) kurssi on sahannut neljä kuukautta 450 euron kummallakin puolella. Sen YTD-tuotto on nyt 18,82%. Mandatum Lifen eläkerahasto ML Eläke+ on noussut vuoden alusta 13,0%. Rahastosalkun pienin sijoitus (OP-Kiina-A) on painunut pakkaselle -7,5%:n YTD-tuotollaan.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 12.9.2021 03.49

Kolmen AAA:n salkku

Aikoina ammoisina sijoitussalkun rakennusohjeen ABC tiivistyi muotoon AAA.

  • Allokaatio.
  • Ajoittaminen.
  • Arvopaperin valinta.

Arkadiankadulla tehokkaiden markkinoiden dogma pudotti arvopaperin valinnan ja ajoittamisen ohjeesta. Markkinat kun arvaavat osakkeen oikean hinnan aina oikein. Ajoittaminenkaan ei kannata samasta syystä. Ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi tarjottiin hajautusta (riskin pienentämiseksi tuottoja tuhoamatta).

  1. Allokaatio-opista jäi mieleen se, että eri omaisuuslajeista osakkeet ja kiinteistöt ovat tuottaneet historiallisesti parhaiten. Itse tosin epäilin, että henkinen pääoma saattaa lyödä nekin, ainakin työuran alkuvaiheessa. Työuran alku löi kuitenkin luun kurkkuun, mutta pidemmän päälle työ, maa ja osakkeet toivat hieman lihaakin leivän päälle.
  2. Ajoittamisen turhuus ei myöskään täysin vakuuttanut. Usko markkinoiden 20/20 tarkkanäköisyyteen joutuu aina kovalle koetukselle pörssiromahdusten aikana; sijoittajien paniikki, ylireagointi ja joukkohysteria kertovat pikemminkin pelosta ja myopiasta.
  3. Arvopaperin valinta on toki varsin vaikeaa, mutta helpompaa on olla koskematta pitkällä tikullakaan käärmeöljykauppiaiden satuihin ja tarinoihin tai kovimmin kuplaantuneisiin kurssiraketteihin. Siinä pelissä voi jäädä lyhin tikku käteen tai sormeen.

Se teoriasta – joka ei noina vuosina 1980-luvulla haitannut harrastuksia tai tuotontavoittelua.

Reipashenkiset nuorukaiset sijoittivat silloin opintolainansa Nokian optiolainan optiotodistuksiin. Ne näyttivät tältä:

Optiot – tai tässä tapauksessa pitkäaikaiset warrantit – olivat uusi omaisuusluokka tai rahoitusinstrumentti. Kirjanpidon oppikirjassakin tarkkasilmäinen oikolukija oli korjannut ”optiolainan” muotoon ”opintolaina”.

Wikipedian mukaan: ”Optiolaina on osakeyhtiön liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina, merkintäoikeuslaina, johon liittyy optiotodistuksia. Merkitsijät saavat lainan pääoman ja koron takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Pörssissä optiolaina noteerataan sekä optiotodistusten kanssa että ilman niitä.

Optiolainat tulivat Suomeen 1980-luvun kasinotalousvuosina. Suomen pörssihistorian ensimmäinen optiolaina oli Skop-rahoituksen optiolaina vuonna 1986. Optiolainaa mainostettiin sanoilla ”varma perustuotto, tilaisuus kurssivoittoihin, riskittömästi!”. Optiolainoista tuli nopeasti suosittuja. Esimerkiksi Tampellan optiolainaa ehdittiin myydä 162 sekuntia. Muita suosittuja optiolainoja 1987 olivat SP-sijoituksen, Amerin ja Leipurien Tukun lainat. Nokian optiolainasta 1987 sai parhaimmillaan 100 % voiton.

Oikolukija oli tietenkin oikeassa. Oppirahat sai maksaa tästäkin ”opintolainasta”.

Kari Kairamo (optiotodistuksen allekirjoittaja) vaihtoi hiippakuntaa 11.12.1988, minkä jälkeen todistuksia alkoi saada alelaarista. Muistikuvani ovat ehtineet jo haalistua, mutta epäilen, että 7…70 pennin hinnalla olisin noita tankannut, kun niitä – Sulo Vilénin hengessä – halvalla sai. Sanomattakin on selvää, että todistukset erääntyivät 23.11.1992 arvottomina. Omani päätyivät varmaan pankin säilytyksestä silppuriin, kun siirryttiin sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin.

Tarinassa on kuitenkin kultainen reunus: ostin juuri antikvariaatista tuollaisen optiotodistuksen 7 eurolla. Tuotto ei ehkä vedä vertoja kryptovaluutoille, mutta arvonnousu 7 pennistä 7 euroon on kelpo tuotto.

Mistä onkin lyhyt aasinsilta kryptovaluuttoihin. Hyppäsin Hyppäsen kirjoitusten kelkasta bitcoin-rekeen. Toki selailin ensin Heiskasen ja Piiroisen e-kirjasen. Ethereumiin en ole vielä koskenut. Täytyy ensin kaivaa esiin Kauko Armas Niemisen teos Eetteripyörteet voimina (1984).

Wikipedian mukaan: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.

Kryptovaluuttojen arvonmääritys on epäilemättä tämän jälkeen lastenleikkiä. Mutta sitä ennen odottelen, että Wisdomtree tuo markkinoille kryptovaluuttakori-etf:n.

Tuotontavoittelu ja muu havittelu allokoimalla, ajoittamalla tai arvo-osuuksia valitsemalla kasvattaa joko salkkua tai henkistä pääomaa. Jälkimmäisessä tapauksessa voi kiikkustuolissa sitten kertoa varoittavia esimerkkejä ja opettavaisia tarinoita lastenlapsille – tai AA-kerhon vertaistukiryhmälle.

Näytä koko viesti
Kyllä maailmassa rahaa riittää ja lisää painetaan kovalla vauhdilla - 2.9.2021 12.28

Minervan pöllö on tiemmä kuollut sukupuuttoon Luxemburgissa. (Opin tämän knoppitiedon Hauturin blogin innoittamana; maa oli myös vuoteen 2003 asti ainoa yliopistoton EU:n jäsen).

Pari pöllöä on näemmä kuitenkin löytänyt Suomessa vihreälle oksalle. Norsunluutornista kelpaa nyt huhuilla seuraavat neljä vuotta 497 044 euron edestä.

Tutkimus koskee pakolaisten ja turvanpaikanhakijoiden kehollisia kohtaamisia maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa...

Teoreettinen perusta rakentuu filosofisesta antropologiasta, jossa kehollisuus ymmärretään sekä elettynä että objektiivisena olemassa olemisen muotona. Tarkastelemme myös kehollisuuden mahdollisuuksia toimia rajapintana yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa. Tutkimuksessa tuotettu tieto lisää ymmärrystä turvapaikka- ja pakolaispolitiikan dynamiikoista.

Kehottomat kohtaamiset olisivatkin vaikeampi tutkimusaihe. Astraalitaso ei kaikille aukea. Suorastaan päätöntä menoa maahanmuuttopolitiikassa näkee puusilmälläkin, mutta poliisi on tavannut kutsua noita ”kehollisia kohtaamisia maahanmuuttoregiimin ja vastaanottavan yhteiskunnan kanssa” yksinkertaisesti raiskauksiksi.

Filosofisessa antropologiassa ”kehollisuus ymmärretään sekä elettynä että objektiivisena olemassa olemisen muotona”. Ruumiillisuus taas viittaa vainajan tomumajaan. Vainajia puolestaan syntyy, kun kulttuurien kohdatessa yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa kehollisuuden rajapinta rikkoutuu: ruumista löytyy reikiä. Dynamiikoilla kehokin katoaa taivaan tuuliin. Tieto lisää tuskaa.

Onkohan tuo hakemus itsessään empiirinen tutkimus siitä, miten humanistis-yhteiskuntaopillisilla verbaaliviritelmillä hämätään jopa Suomen Akatemiaa? Tai sitten tekoälyohjelmalle on syötetty kaikki hylätyt hakemukset, joista se on oppinut tuottamaan alan tutkimusapurahahakemuksia puppusanageneraattorillaan.

Hallitus esitti 40 miljoonan leikkausta tutkimusrahoihin. Leikkuri ei näköjään osunut nollatutkimuksiin.

Näytä koko viesti
Hauturin matkakertomuksia - Euroopan ytimessä - 26.8.2021 05.13

Tämäpä on kiintoisa bloginavaus.

Nuorna miesnä vietin itsekin pari vuotta Luxemburgissa, Rue de Pulvermuhlin varrella. Silloinkin vuokrat tuntuivat korkeilta Helsingin tasoon verrattuna, mutta bensaa ja muita nesteitä tultiin hakemaan kauempaakin. Luxemburgin alv oli EU:n matalin (15%).

Siirtotyövoimaa maahan oli saapunut aikaisemmin jo Italiasta ja Portugalista, mutta noin 220 ulkomaiseen pankkiin laajentunut rahoitussektori kasvatti kansallisuuksien kirjoa entisestään. Kaupungin väkiluku pieneni noin 40% iltaisin ja viikonloppuisin, kun työmatkaajat palasivat naapurimaihin.

Luxembourg ”Cityn” kokoisia kaupunkeja lähistöllä ovat Trier ja Metz. Mutta myös Bryssel, Frankfurt ja Pariisi ovat ajo- tai junamatkan päässä. ”Cityssä” tuli viikonloppuisin helposti aika pitkäksi. Luxemburgista oli silloin syöttöliikennettä isommille kentille, mutta suorat lennot harvassa. Iceland Air lensi kuitenkin Reykjavikin kautta New Yorkiin.

Mielenkiinnolla seuraan, miten maa makaa ja maailma muuttuu ”Euroopan sydämessä”.

Näytä koko viesti
Afganistan - 22.8.2021 07.38

Al-Qaidan WTC-iskun 20. juhlavuoden kunniaksi Afganistanin risupartaluolamiehet pääsivät sitten taas perustamaan Talibanistanin. Kalifaatti palauttaa Afganistanin kivi(tys)kauteen. Talipäät katkovat kädet ja päät. Kuka pelkää mustapartaista miestä?

EU ihmettelee. Pelastus- ja evakuointitoimet ovat hajallaan kuin varpusparvi haukan hyökättyä. Nopean toiminnan joukot hidastelevat. Niitä ei ole käytetty yli 20 vuoteen. Eli ei koskaan missään. Kopteri-Kustaan idea ja Helsinki Headline Goals ovat vuodelta 1999. EU käyttäytyy kuin EUnukki ja 27 kääpiötä.

Kääpiöt ovat kuitenkin hieman ketterämpiä ja vilkasliikkeisempiä. Suomestakin saatiin kaksi CASA C-295M -kuljetuskoneellista erikoisjääkäreitä Puolan ja Romanian kautta Georgiaan. Kabulin kyyti luonnistui ilmeisesti C-17 Globemaster III -koneella. Saa nähdä, keitä tulee mukaan paluumatkalle.

Humanitaarinen katastrofi odottaa kulman takana. Pakolaisaalto alkaa vyöryä Pakistaniin ja Iraniin. Venäjä on jalosti tarjoutunut lennättämään pakolaiset kaikkialle muualle paitsi Venäjälle. Kiina kärkkyy Afganistanin mineraalivarantoja. Al-Qaida nousee.

Ovatko länsimaiset arvot ovat hieno vai huono vientituote? Länsi vie Lähi- ja Kauko-itään demokratiaa ja oikeusvaltio-oppia ja tuo sitten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Näytä koko viesti
Osakkeenomistajan riskit sotatilanteessa - 9.8.2021 01.07

Jos nyt oikein maailmanlopunkatastrofiskenaario maalataan, niin tappaja-viiiruksen levittämä maailmanlaajuinen pandemia saattaisi saattaa maailmankirjat sekaisin.

Silloin täytyisi lähteä jollalla saareen. Pilkkihaalarit ydintalven varalta mukaan. Ja paluumatkaa varten lyly, kalhu, mäystimet ja porkat. Varsijousi ja vasamat mökillä jo ovatkin valmiina.

Kylmäkellariin on varastoitu nötköttiä ja tönkkösuolattuja silakoita. Sekä sokeria ja hiivaa käsidesin tiputteluun. Palanpainikkeeksi nousee vettä porakaivosta. Aurinkopaneelit ja aggregaatti tuottavat sähköä akkuun.

Ainoaksi huoleksi jää langattoman internetin toimintavarmuus. Olisihan se kauhea katastrofi, jollei päivittäin pystyisi seuraamaan pörssikursseja ja sijoitustieto.fi:n keskusteluja.

Näytä koko viesti
Osakkeenomistajan riskit sotatilanteessa - 5.8.2021 08.00

Sinne jäivät rajan taakse perintömaat ja -mannut. Mutta eivät juhlineet neuvostokansalaisetkaan maa- ja osakeomistuksillaan työläisten paratiisissa. Mitä nyt myöhemmin muutamat oligargit ulkomailla.

Henkinen pääoma kulki tuolloin mukana harteilla, kunhan piti huolen, ettei siihen tule ylimääräisiä reikiä. Käteistäkin sopi säilyttää taskussa tai piironginlaatikossa. Siinä Browningin vieressä.

Nykyisin omistusten kansainvälinen hajauttaminen on helpompaa. Kiinteistöjä saa ulkomailta ja maailmanindeksejä markkinoilta. Eikä kotimaassakaan kannata kaikkia kiinteistöjä ostaa Hangosta tai Porkkalanniemeltä.

Sodissa on voittajia ja häviäjiä. Osakekurssit tosin ovat toipuneet jopa ydiniskuista kuten Japanissa. Mutta voittajien on kuitenkin helpompi hymyillä, etenkin Ruotsin tai USAn aseteollisuuden.

Näytä koko viesti
Ex-ekspatriaatin spekuloinnit - 3.8.2021 03.02

Markuksen evankeliumi

Dharman kesäblogi kirvoitti kirjoittamaan taas tavoitteista.

”Matkalla 50 miljoonaan euroon” matka voi olla tärkeämpi kuin päämäärä. Matka maittaa, jos sen taittaa esimerkiksi 100 miljoonasta alkaen ja jatkaen alas mutkamäen puoliväliin.

Lähitavoitteena viiden miljoonan euron nettovarallisuus viidessä vuodessa on varsin vaativa. Lähtötaso ja nousun jyrkkyys vaikuttavat urakan kestoon ja rankkuuteen. Eikä niitä arvaa vanha Erkkikään. Sinkolta vei kuitenkin melkein 10 kertaa kauemmin aikaa saavuttaa sama tavoite.

Monilla elämän ensimmäinen neljännes kuluu henkistä pääomaa kasvattaessa. Palkkatuloa ehtii sijoittamaan vasta kun ikää on kertynyt yli 25 vuotta. Perintö tai muu alkukassa voi auttaa alkuun. Poikkeustapauksissa menestys ammattiurheilussa, uhkapelissä tai riskinotossa antaa pikastartin.

Tilaisuuksia tulee kuitenkin yhdelle jos toisellekin sukupolvelle: Suomen 1980-luvun nousukausi, 1990-luvun varallisuusarvojen romahdus ja Nokian nousu, 2000-luvun dot.com-kupla ja kiinteistökiima, 2010-luvun FAANG-kasvuyritykset ja 2020-luvun koronaelvytysralli. Mutta matka muutamiin miljooniin on useimmille silti ennemmin maraton kuin sprintti tai edes ”vitosen” rullaus.

Elämä sen sijaan muistuttaa enemmän 10-ottelua kuin rahan perässä juoksua. Maslow puolestaan muistuttaa siitä, mikä saa Pavlovin koiraat kuolaamaan. Tarvehierarkian seitsemänteen taivaaseen noustaan kuusi porrasta.

1.    Sisäsyntyiset tarpeet.

2.    Ulkoisilta uhkilta suojautumisen tarpeet.

3.    Yhteenkuuluvuuden tarpeet.

4.    Arvostukset tarpeet.

5.    Itsensä toteuttamisen tarve.

6.    Itsensä ylittämisen tarve.

Sisäsyntyisistä tarpeista muistuttavat uni, jano ja nälkä. Infantiili-iästä ikämieheksi hunajamelonit nostattavat veden kielelle. Tärkeintä elämänohjetta ei saa silti unohtaa: muista hengittää.

Ulkoiset uhat vaarantavat fyysisen, psyykkisen tai taloudellisen turvallisuuden. Oikeusvaltio on onnistunut oikeuslaitoksellaan sekä poliisi- ja puolustusvoimillaan vähentämään fyysisen ja psyykkisen väkivallan vaaraa. Hyvinvointivaltio turvaa taloudellisiltakin katastrofeilta.

Yhteenkuuluvuuden tarpeet pakottavat pariutumaan, perheellistymään tai yhteisöllistymään: some, sosiaaliset tapahtumat, työyhteisöt, harrastuskerhot, urheiluseurat, suviseurat, huviseurat, liivijengit. Ihminen ei ole erakkorapu. Ihminen on toiselle susi: laumaeläin.

Arvostukset tarpeet eivät kadonneet sääty-yhteiskunnan mukana. Ihminen hakee muiden arvostusta: rahaa, valtaa, statusta, prestiisiä, mainetta, kunniaa, tunnustusta, huomiota. Tai itsekunnioitusta: omanarvontuntoa, itseohjautuvuutta, riippumattomuutta, suvereeniutta, vapautta, vahvuutta, hyvyyttä.

Itsensä toteuttamisen tarve tarkoittaa pyrkimystä oman potentiaalin ymmärtämiseen ja täyttämiseen: omien rajojen hakuun, kykyjen ja taipumusten kehittämiseen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyrkimiseen. Gnothi seauton: tunne itsesi. Ja tule siksi, mikä olet.

Itsensä ylittäminen: altruismi. Matkalla ajasta ikuisuuteen katse nousee omasta navasta horisontin taa.

Koronkoron ilosanoma on se, että 5 miljoonaa kymmenkertaistuu 50 miljoonaksi ajan kuluessa. Raha rauhoittaa.  Arbeit macht frei.

Näytä koko viesti
Kiinalaiset osakkeet ja sijoittaminen Kiinaan - 29.7.2021 10.13

Vanha manner näkyy lyövän USAn ja Kiinan mennen tullen olympiamitaleissa. Tuossakin päiväsaaliissa pelkästään Italia, Alankomaat ja Saksa saivat 42 mitalia.

Taloudellisessa kilpailussa menestys on nihkeämpää. Ei tule kultaa taikka kunniaa niissä kisoissa.

Näytä koko viesti