Kaksi viidestä Nordnetin sijoittajasta on naisia. Suosituimman Suomen rahaston eli Nordnet Indeksirahasto Suomen omistajista joka toinen on nainen. Naiset hajauttavat enemmän ja suosituin etf-jakauma on:
Tekevätkö parempaa tulosta? Siitä ei ole tietoa, mutta kukkia voi siitä huolimatta antaa. Ja toivottaa pärjäämistä lumimyrskyn keskellä, kun nämä lähtevät sinne rämpimään.
Vajaan markkinapäivän aikaan (jenkit ja britit kiinni tänään) on hyvä vilkaista salkun positioiden kehitystä yksittäisinä käyrinä. Varsinkin kun tuli ensin kuunneltua Oksaharjun kommentit: https://www.nordnet.fi/blogi/oksaharjun-osavuosijatkot-q1-2023/
Esiin tulee Helsingin pörssin matalapaine. Jos ei hajauta muualle maailmaan, menettää rahaa. Oman salkun sektorien toteutuneiden kehitysprosenttien mukaan maailma palaa teknoon tekoälyn innoittamana.
Sektori YTD 12 kk Tuote
Maailma (VWCE) 8,74 % 2,32 % Vanguard FTSE All-World Acc Jenkkimarkkina (D5BM) 10,54 % 3,65 % Xtrackers S&P500 Swap UCITS Tekno (EQQQ) 32,12 % 14,03 % Invesco EQQQ Nasdaq-100 dist Semiconductors (VVSM) 45,93 % 20,71 % VanEck Semiconductor Acc Suomi -0,03 % -0,43 % Nordnet Indeksirahasto FI Eurooppa 10,52 % 9,22 % Nordnet Indeksi Eurooppa Tekno US 33,69 % 18,13 % JPM US Technology A dist Tekno World 25,94 % 12,04 % BGF World Technology A2
Evli Likvidi B 1,49 % 1,36 % Vähäriskinen korkorahasto
Sektorien kehityksen erot tulevat omassa salkussa näkyviin myös vaikkapa rahastojen kohdalla tuotto-välilehteä katsomalla.
Samalla tavalla tulee esiin Suomi-salkun alakulo, kun tekno on viime kuukaudet ottanut nostetta. Aika on nyt siitä outo, että indeksin voittamiseen vuodessa (Suomi-indeksin) riittää, että pitää käteiset Evli Likvidi B lyhyessä korkorahastossa:
Tuossa sinisellä rahasto-osuden ostot ja punaisella lunastus jonkun toisen osuuden ostoon. Punainen vertailukäyrä on S&P500 jenkki-indeksi, OMXHGI Helsingin pörssin isot yhtiöt ja SLG OMXH25 on Seligsonin ETF.
Jos aloitan sääntelystä, sijoitusrahasto ei saa sijoittaa yli 10% varoistaan yhteen yhtiöön, eikä yli 5% rahastosta painavien yhtiöiden yhteenlaskettu osuus rahastosta saa ylittää 40%. Siten sijoitusrahaston teoreettinen minimäärä yhtiöitä on 16kpl (4*10% + 12*5%). Se ei käytännössä ole mahdollista, koska kurssit liikkuvat ja rahasto rikkoisi jatkuvasti hajautussääntöjään. Siksi olen (Anders Oldenburg) päätynyt noin 25 yhtiön ihannemäärään.
Miksi en sijoittaisi vaikka 4% per yhtiö? Sen suunnilleen teenkin, kun joskus harvoin ostan meille uusia yhtiöitä. Mutta, kun jonkin minusta erittäin hyvän yhtiön paino ylittää 5% rajan, niin en väkisin sitä myy, kunhan vain hajautussäännöt antavat myöten.
Jos haluaa hyvin hajautetun salkun, niin siinä pitäisi minusta olla puolisentuhatta eri yhtiötä. Laajasti hajautettu alhaisten kustannusten indeksirahastosalkku osuu todennäköisesti aika lähelle napakymppiä, siis markkinatuottoa
Vuosina 1926-2016 ainoastaan nelisen prosenttia Yhdysvalloissa listatuista osakkeista selitti kokonaan osakemarkkinoiden riskittömän koron ylittäneen tuoton.
Four out of every seven common stocks that have appeared in the CRSP database since 1926 have lifetime buy-and-hold returns less than one-month Treasuries. When stated in terms of lifetime dollar wealth creation, the best-performing four percent of listed companies explain the net gain for the entire U.S. stock market since 1926, as other stocks collectively matched Treasury bills.
The results help to explain why poorly-diversified active strategies most often underperform market averages.
Osakkeiden tuottokärki on tutkitusti erittäin kapea, joten jo pienenkin joukon hyvin menestyvien ja eniten arvoa luovien osakkeiden puuttuminen salkusta saattaa pahimmillaan jättää sijoituksiemme tuotot kauaksi markkinoiden keskiarvollisesta tuotosta.
Sijoitussalkun ydin on suurimmalle osalle sijoittajista järkevää rakentaa markkinatuottoa tavoittelevasti, laajaa hajautusta hyödyntäen. Ja tietysti mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta markkinoiden tuotot eivät huku palveluntarjoajien perimiin palkkioihin ja aktiivisen kaupankäynnin aiheuttamiin kustannuksiin.
Strateginen allokaatio muodostaa yksityissijoittajalle kaiken sijoittamisen perustan. Äärimmäisyyksiin meneminen on siinäkin lähinnä salkkua tuhoava näkökulma.
Asiaa pohtii Financial TimesissäStuart Kirk siltä kannalta, kuinka on mahdollista, että Nvidia on nyt neljänneksi omistetuin osake jenkkiläisissä ESG-rahastoissa. Se on myös laajalti eurooppalaisissa "Article 9" kestävän kehityksen rahastoissa.
Nvidia valmistaa tekoälyservereiden softaa ja neljä viidestä osakomponentista, joka mahdollistaa huippuluokan tekoälyprosessoreiden keskustella keskenään. Tätä pidetään vihreänä siitä syystä, että keinotodellisuus on vähäpäästöistä.
Samaan aikaan tekoälyä pidetään uhkana ihmisen olemassaololle. Kestävään kehitykseen pyrittäessä on loogista, että ihmisen karsiminen maailmasta on tehokkain keino vähentää ihmisestä johtuvia hiilipäästöjä. Pulma on siinä, ettei tiedetä kuka sen jälkeen keräisi hyödyn asiasta.
Kirkin mukaan kestävän kehityksen investoiminen on tehnyt itsensä parodiaksi ja samalla pienentänyt tuottoja.
Alongside Nvidia, which makes up 2 per cent of the JPMorgan US sustainable equity fund, for example, Microsoft (partner of ChatGPT), Alphabet (Bard, cloud servers, DeepMind) and Amazon (servers) are all in the top 10.
Together they account for 18 per cent of the assets. In other words, almost a fifth of a sustainability fund is dedicated to companies that may be green but they put at risk the sustainability of the humans who invest in it by advancing the threat from AI.
Tähän nähden voi ymmärtää näkökulmaa, jossa kestävän kehityksen sijoittaminen alkaa vaikuttaa naurettavalta: rahastoista on poistettu fossiilisen polttoaineen yhtiöt - ne kuitenkin pitävät meidät hengissä - ja tuotu kovalla painolla liiketoimintaa, jotka hyvinkin voivat pyyhkäistä meidät jokaisen haitallisina maan pinnalta.
Kirk toteaakin, että hän on jättänyt salkustaan pois kaikki pörssinoteeratut rahastot, jotka ovat ESG-rajattuja ja syyksi hän sanoo haluavansa elääkin.
Jättämällä ESG-versiot salkuista sivuun ja pidättäytymällä tavallisiin indeksirahastoihin pääsee puolet pienemmillä kuluilla, vaikka salkun sisältö on melkein sama.
By all means pay the surcharge for having an ESG label if it makes you feel better — but you have the same fund as me. It’s the killer AI-powered robots you need to worry about. They really annihilate your cash flows.
Ja tässä palataan Bessembinderin ajatukseen, jossa ESG-touhu nuttura kireällä voi johtaa siihen, että sijoittaja hukkaa salkustaan sen terävimmän kärjen, jolla tulevat tuotot tänään ja huomenna tehdään.
Puhtaan energian eteenpäin ajava markkinavoima on alkanut köhiä - meno nuupahtaa
Kymmenet tuhannet toisen palkoissa olevat ovat maksattaneet lentolippunsa ja hotellinsa Dubaissa ja kokoontuvat ilmastokonferenssiin hyvin jäähdytetyissä tiloissa, öljyjätin johdolla. Parisataa kansakuntaa kuuntelee luentoja ja innostuu milloin mistäkin aiheesta.
Suomalainen veronmaksaja seuraa menoa pahoin aavistuksin; toivoo, etteivät kotimaiset osallistujat taas innoissaan lupaile liikoja ja lankea isojen rahastajien ansoihin meidän rahoilla. Luultavasti nämä menevät idän ihmeiden retkuun jälleen ja kalliisti.
Toteutusten todellisuus on toisenlaista, mikä näkyy selvästi Nordnetissä omistamani iShares Global Clean Energy UCITS ETF:n (IQQH) kehityksessä:
Vihreät pallukat ovat kuukausiostoja, punaiset vähentäviä myyntejä. Rahasto on miinuksella 30,6% vuoden alusta ja 35,1% kolmen vuoden jaksolta, jolloin aloitin sen kanssa. Keltainen vertailukäyrä on S&P500 indeksi. Sama meno koskee vastaavan tyyppisiä muita puhtaan energian rahastoja
Ja tämä näkyy myös puhtaan energian indekseissä
Sijoittajien haaveet nollaneton hiilipäästöihin siirtymisen rahavyörystä ja suurista voitoista ovat haihtuneet savuna ilmastoon. Sähköautojen tekniikkaan liittyvä rahasto iShares Electric Vehicles and Driving Technology UCITS ETF USD (Acc) (IEVD) on vielä pysynyt pinnalla.
Tämän rahaston sisältö on enemmän elektroniseen automatiikkaan suuntaava, kuin varsinaiseen sähköautoiluun tai akkuihin ja tämä pitää sitä hengissä. Itselläni on sitä vielä toisessa salkussa.
Sähköautojen kysynnän kasvu on pysähtynyt ja valmistajat ovat jo ruuvaamassa tuotantoaan pienemmille tasoille.
Markkina alkaa havaita, ettei siirtymä puhtaaseen energiaan tapahdu ilmaiseksi, vaan siitä on jonkun maksettava. Parhaillaan kuluttajat ja osakkeenomistajat ovat sitä mieltä, että ne eivät ole he, jotka maksavat.
Halukkuus maksaa vihreästä siirtymästä omilla rahoillaan on pienentynyt.
Vihreä siirtymä on alkanut muodostua miinusmerkkiseksi investoinniksi, jonka lopullisesta positiivisesta vaikutuksesta ei ole mitään varmuutta. Alkuun sitä perusteltiin uudella, tehokkaammalla teknologialla, joka sellaisenaan olisi kannattavaa. Nämä perustelut ovat alkaneet murentua.
Ranskalainen ekonomisti Jean Pisani-Ferry: “By putting a price—financial or implicit—on a free resource (the climate), the transition increases production costs, with no guarantee that the reduction in energy costs will eventually offset them, while the investments it calls for do not increase productive capacity but must nevertheless be financed.”
Taloustieteilijä huomauttaa, että muutos korvata fossiilinen energia sisältää hirvittävän suuria investointeja ja uhrauksia pitkälle tulevaisuuteen. Pisani-Ferry arvioi keskiluokkaisen ranskalaisen perheen kuluttavan käytettävissä olevasta tuloistaan 44% lämpöpumppuun ja 120% sähköisellä voimalla ajettavaan autoon. Nämä kulutukset lisäävät kylläkin tuotekysyntää, mutta eivät paranna näiden perheiden asemaa millään tavalla, koska ne tekevät samaa asiaa, jota niillä korvattiinkin.
Yleinen ärtymys puhtaan energian kuluihin on alkanut kasvaa, mikä Euroopassa on näkynyt Ranskan protestiliikehdintänä ja Hollannissa oikeistosiirtymänä suuntaan, jossa halutaan poistaa kaikki ilmastosäännöstöt.
Vuosien ajan tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen kustannukset laskivat, mutta kustannukset ovat alkaneet nousta vuodesta 2021 alkaen. Korkotasolla on tietysti merkitystä. Monet rakentajat eivät pysty toimittamaan tehonlähteitä samaan hintaan kuin aikaisemmin.
Denmark’s Orsted, the world’s largest wind developer, took a $4 billion charge in early November for pulling out of two projects off New Jersey. The company today is worth 75% less than in early 2021. ClearView Energy Partners estimates about 30% of state-contracted offshore wind capacity has been canceled, and another 25% may be rebid. ClearView analyst Timothy Fox noted lawmakers often mandate increased renewables, but utility regulators must approve the contracts, and one of their primary considerations is cost to ratepayers.
Lähtökohtana alkaa olla se, että vähähiilisyyteen siirtyminen ja sähköverkon parantaminen on tehtävä pitäen kulut mielessä eli niistä ei makseta mitä tahansa. Sähköauto- ja akkutehtaat ovat lisääntyneet, mutta pidemmän päälle vihreä siirtymä edellyttää näiden tehtaiden olevan kannattavia. Toistaiseksi Detroitin autotehtaat menettävät rahaa joka kerta, kun ne myyvät sähköauton.
Autoalan analysoijat arvioivat, että keskimääräinen S&P500 indeksin ei-rahoitusalan yhtiö käyttää markkina-arvonsa verran rahaa tuotekehitykseen noin viidessäkymmenessä vuodessa. GM ja Ford kuluttavat saman summan 1,9:ssä ja 2,6:ssa vuodessa, vastaavasti.
“This cannot continue, in our view.” The green transition remains critical, but its path will be fraught until someone agrees to pay for it.
Maksajaa odotellessa sijoittajan on päätettävä kärsiikö ja jää vuosiksi istumaan Clean Energy-sijoitusnippunsa päälle vai onko nyt purtava katkera pala ja pantava nippu lihoiksi tappiolla.
