Onko mitään valoa tuoda Pokeriuutisissa ja Pokeritiedossa aikanaan (2006-2018) julkaistut Hauturin matkakertomukset tänne, vai onko parempi vaan antaa unohtua?
Onko mitään valoa tuoda Pokeriuutisissa ja Pokeritiedossa aikanaan (2006-2018) julkaistut Hauturin matkakertomukset tänne, vai onko parempi vaan antaa unohtua?
Onko mitään valoa tuoda Pokeriuutisissa ja Pokeritiedossa aikanaan (2006-2018) julkaistut Hauturin matkakertomukset tänne, vai onko parempi vaan antaa unohtua?
San Franciscon pokerihuoneet (julkaistu 18.10.2006, linkeistä poistettu toimimattomat)
San Francisco ja sen ympäristö – Bay Area, johon myös Silicon Valley eli piilaakso kuuluu, on monelle tuttu lähinnä elokuvista. Kalifornian kaupungeista Los Angeles on suurempi ja tunnetumpi, ei vähiten Hollywoodin vuoksi, mutta myös San Francisco on mielenkiintoinen matkailukohde. Useimmat seudulle matkustavat lienevät kuitenkin työasioissa, koska esim. lähes kaikki suuret tietotekniikkayhtiöt pitävät majaansa piilaaksossa.
Riippumatta siitä, onko seudulla huvi- vai työmatkalla, voi ohjelmaan hyvin ottaa vähän pokeria. San Franciscon kaupungin alueella ei tosin toimi yhtään kasinoa, mutta lyhyen ajo-, taksi- tai junamatkan päässä vaihtoehtoja on jo useita. Kaikkiaan alueella on parikymmentä kasinoa tai korttihuonetta.
Lucky Chances
Colmassa, hieman San Franciscon eteläpuolella on kasinoista lähin ja toiseksi suurin, Lucky Chances -kasino. Kasino on kohtuullisen kokoinen, pelkästään pokeripöytiä on 25, ja muille pöytäpeleille on varattu suunnilleen saman verran tilaa. Lisäksi kasinossa on kaksi ravintolaa, joista toinen on hieman hienompaan ruokailuun ja toinen vähän arkisempaan nälkään. Tänne on helppo tulla myös julkisilla, BART-juna (Bay Area Rapid Transit, paikallinen metro/lähijuna) tuo Colman asemalle parissakymmenessä minuutissa San Franciscon keskustasta, ja kasino tarjoaa ilmaisen pikkubussikuljetuksen asemalta.
Peleistä Lucky Chancesissä on tarjolla eniten 3/6 fixed limit texasia ja 1-1-2 spread limitiä. Paikalliset säädökset kieltävät tällä hetkellä no limitin tarjoamisen (säädökset vaihtelevat kaupungista toiseen aina tämän vuoden loppuun asti, jolloin astuu voimaan osavaltion uusi laki, jonka jälkeen NL pelit ovat jälleen sallittuja kaikkialla. Erinomainen esimerkki yhdysvaltain todella monimutkaisesta säädösviidakosta), joten spread-limit toimii korvikkeena. Tässä pelissä on kolme blindia, joista pienimmän laittaa button. Ensimmäinen panostus on vähintään blindien summa, ja maksimilyönti tai -korotus on 200. Muuten peli on kuten normaali NL. 1-1-2:n lisäksi tarjolla on 2-3-5 spreadiä. Ensin mainitussa sisäänosto on vähintään 40 ja enintään 200, jälkimmäisessä vähintään 200 ilman ylärajaa. Myös isompaa limittiä sekä eri kokoista Omahaa ja Studia on tarjolla.
Lucky Chancesissä on paljon pelaajia, joista suurin osa näytti olevan paikallisia vakionaamoja, mutta pöytään pääsee silti nopeasti. Seinällä on taulu, jossa näkyy jonotilanne, ja jonotussysteemin hoitajalle ilmoitetaan mihin pöytiin haluaa jonottaa. Hän lisää nimen listoille, ja kun vuoro tulee nimi ja pöydän numero kuulutetaan. Itse menin kokeilemaan 1-1-2 spreadiä, jonotus kesti lauantai-iltana seitsemän aikoihin n. vartin.
Jakajat ovat hyvin osaavia, pelaajat sen sijaan eivät. Pelaajista huomattava osa näytti olevan aasialaistaustaisia. Ainakin 1-1-2 tasolla peli oli erittäin löysää, eikä kovin asiantuntevaa. Turnauksia on arkiaamupäivisin kymmeneltä.
Oaks Card Club
Toinen kätevän junamatkan päässä San Franciscon keskustasta sijaitseva korttihuone on Oaks Card Club Oaklandin pohjoisreunalla Emeryvillessä. MacArthur BART-asemalta on noin vartin kävelymatka (HUOM! kasinon kotisivuilla oleva kartta ei pidä paikkaansa, kannattaa ottaa sivuilta osoite ja syöttää se BARTin kotisivuilla olevaan lähimmän aseman etsintätoimintoon ja katsoa ohjeet sieltä). Nimensä mukaisesti tämä ei ole kasino, vaan korttihuone, joten tarjolla on vain pokeria. Pöytiä on parikymmentä, ja lisäksi erillisessä tilassa turnauksia varten varatut pöydät. Nälkäisiä varten on yksi ravintola.
Pelejä on tarjolla 1/2 limitistä lähtien, mutta täällä on tarjolla vain limit-pelejä. Peleihin ilmoittautuminen ja jonotus tapahtuu samoin kuin Lucky Chancesisssä, tosin jonotilanne on nähtävissä vain jonotusta hoitavan henkilön pöydällä, joten tilanteen hahmottaminen yhdellä silmäyksellä ei onnistu.
Täälläkin pelaajat ovat vakiokävijöitä, mutta asiakaskunta on enemmän sellaista mitä odottaisi löytävänsä suomalaisen marketin hedelmäpelirivistöstä; eläkeläisiä on paljon. Monella näytti olevan afrikkalainen tai latinalais-amerikkalainen tausta. Lisäksi monet jakavat istahtavat tauollaan hetkeksi pöytään, ja he ovatkin yleensä pelaajien parhaimmistoa. Pelin taso on jos mahdollista vielä huonompaa kuin Lucky Chancesisssä; 2/4 limitissä, jota itse pelasin eivät kaikki osanneet edes sääntöjä. Myös osa jakajista oli huonompia kuin Lucky Chancesisssä, mutta melko kelvollista tasoa kuitenkin. Täällä käytetään korttien sekoittamiseen koneita.
Turnauksia on tarjolla sunnuntai-iltapäivisin ja keskiviikkoiltaisin. Ainakin sivusta seurattuna turnaukset vaikuttivat erittäin ammattitaitoisesti ja jämäkästi pyöritetyiltä.
Palace Card Club
Palace Card Club on pieni, vain kuuden pokeripöydän korttihuone (lisäksi yksi Black Jack- ja yksi Pai Gow -pöytä) Haywardissa, jonkin matkaa Oaklandista etelään. Tännekin pääsee kätevästi BARTilla, Haywardin asemalta on alle kymmenen minuutin kävelymatka. Tarjolla on vain 3/6 ja 4/8 limittiä sekä joinain päivinä Omahaa. NL turnauksia on kuitenkin joka päivä, arkisin klo 10 aamulla ja viikonloppuisin klo 12 päivällä.
Täällä pelaajakunta on ehkä lähinnä meikäläistä, ja pelin taso on kokonaisuutena hieman parempi kuin edellisissä. Peli on kuitenkin hyvin löysää ja melko aggressiivista, ja osa pelaajista on kyllä ihan aloittelijoita. Jakajat ovat pääosin asiantuntevia ja kortit sekoitetaan koneellisesti.
Koska paikka on pieni, voi illalla olla jonkin verran jonoa, mutta jonotusaikojen ei pitäisi kasvaa kohtuuttoman pitkiksi. Ravintolaa ei ole, ainoastaan pieni “kahvila”, eikä alkoholia ole saatavilla.
Muut paikat
Muita mahdollisesti tutustumisen arvoisia paikkoja ovat ainakin Artichoke Joe’s San Franciscon lentokentän kupeessa San Brunossa, alueen selvästi suurin kasino Bay 101 San Josessa (tätä ei pidä sekoittaa 101 Casinoon Petalumassa), Garden City Casino San Josessa sekä Casino San Pablo San Pablossa.
Lopuksi
Vaikka pelit ovat varsin pehmeitä, voi voitolle jääminen olla hankalaa ainakin pienemmissä peleissä kovan raken takia. Tyypillisesti rakea peritään potin koosta riippumatta $1-$4 pöydän koon ja panostason mukaan (Kalifornian osavaltion laki suorastaan kieltää potin koosta riippuvan raken! – Nevadassa taas rake ei saa ylittää 10% potin koosta), ja lisäksi jos pöydässä on vähintään tietty määrä pelaajia, peritään $1 jackpottiin. Rake peritään, vaikka floppia ei nähtäisi, joskin joissain paikoissa saa taalan alennuksen jos floppia ei jaeta. Näin esim. 1-1-2 pelissä voi syntyä tilanne, jossa lyöt avaamattomaan pottiin reilun korotuksen, kaikki kippaavat, ja saat ainoastaan omasi pois, koska kaikki blindit menivät rakeen! Käytäntönä on, että potin voittaja antaa vielä dealerille ainakin yhden chipin tippiä, isommasta potista useampiakin. Tämä osaltaa selittää sen, miksi actionia on yleensä aika paljon, kaikki haluavat isoja potteja, jotta talon osuus jäisi suhteessa mahdollisimman pieneksi.
Tämä ei nyt ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä ole matkakertomus, vaikka tähän sisältyykin matka läntiseltä Uudeltamaalta maamme pääkaupunkiin. Joka tapauksessa la 28.10. julkistettiin Pyysingin Pokeriklinikka 2 DVD, ja samassa yhteydessä järjestettiin pieni luento turnauspelaamisesta ja harjoitusturnaus.
Tilaisuus alkoi siis Akin luennolla turnauspelaamisesta. Aki esitteli n. kolmen vartin ajan ajatuksiaan turnauspelaamiseen liittyen. Suurin osa asioista oli minulle entuudestaan tuttuja, ja joistakin olin ehkä hieman eri mieltäkin, mutta juuri ne asiat joissa tuli itselle vieraita näkökulmia olivat luennon parasta antia. Kolmessa vartissa ei tietysti ihan hirveästi ehdi, ja osittain Akin luennointityylistäkin johtuen kokonaisuus oli hieman hajanainen, vaikka asioita yritettiinkin käydä loogisessa alkuvaiheet – keskivaiheet – loppuvaiheet järjestyksessä. Akin esimerkit oikeista turnauksista tietysti elävoittivät kerrontaa mukavasti, ja omia kokemuksiaan kertoessaan Aki onkin parhaimmillaan.
Luennon jälkeen oli tarjolla pientä purtavaa, ja kun mahat oli saatu täytettyä pelasimme harjoitusturnauksen. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 11 pelaajaa, kaksi lehdistön edustajaa (Hufvudstadsbladet ja Tuhma-lehti), DVD:llä esiintyvä Simo ja 8 pokeritieto.fi -palstalta kutsuttua aktiivikirjoittelijaa, sivullekirjoittanut mukaan luettuna. Turnaus pelattiin yhden pöydän “sittarina”, alkustack 3000, 15 min tasot: 25/50 – 50/100 – 100/200 – 150/300 – 300/600 – 500/1000 – 500/1500 – 1000/2000 ja 2000/4000 (muistaakseni). Aki toimi kommentaattorina kommentoiden aina pelaajien niin halutessa tehtyjä ratkaisuja. Lisäksi Aki kellotti tasot, minkä takia osa tasoista venähti selvästi yli vartin. Struktuuri oli melko aggressiivinen johtuen siitä, että turnaukselle oli aikaa vain n. 2 tuntia.
Oma pelini lähti vähän huonosti käyntiin, kun tein heti alkumetreillä huonon kipin: Blindit 25/50, keskipositiosta käteen QQ, kipataan minulle, reissaan 200, ja vasemmalla puolellani istuva Jaaba, jota pidän solidina pelaajana vaikken ole tainnut koskaan häntä vastaan pelatakaan, rereissaa 500:aan. Muut kippaavat ja mietin hetken korottamista, mutta pelkään liikaa AA/KK:ta ja vain maksan. Uudelleenkorotus olisi luultavasti selvittänyt tilanteeni edullisemmin. Floppi on kolmivärinen kymppikorkea, tyyliin T62. Potissa on 1075, ja päätän lyödä 600. Jaaba maksaa. Nyt olen hieman ymmälläni hänen kädestään. Ennen floppia tehty rereissu mielestäni sulkee pois setin, kahdet parit ja pöydän kanssa pariutuneet kädet, joten ylipari AA, KK ja JJ tuntuu todennäköiseltä. Lisäksi ehkä AK saattaisi vielä roikkua mukana. Koska minulla on kaksi rouvaa, on AQ (ja tietysti QQ) epätodennäköinen, ja huonommilla Jaaba tuskin olisi rereissannut. Toisaalta JJ:llä Jaaba olisi saattanut reissata selvittääkseen tilanteensa ja turnin/riverin ylikortteja peläten. Minun lyöntinihän voisi ihan hyvin olla AK/AQ tuohon boardiin.
Joka tapauksessa turn on joku pieni, muistaakseni kolmonen, ja samaa väriä yhden pöydässä jo olevan kortin kanssa. Minulla on merkkejä jäljellä 1925, Jaaballa hieman vähemmän ja potissa on 2275. Päätän olevani yhä johdossa, ja lyön 1000. Jaaba reissaa all-in. Mitä h….ttiä? Jaaban reissu on vain 850 lisää 4275 pottiin, joten mitään pelotevaikutusta sillä ei ole, sen täytyy perustua puhtaasti uskoon parhaasta kädestä. AK on siis poissuljettu. JJ ei vieläkään tunnu todennäköiseltä, joten päätän että Jaaballa on AA tai KK ja pitkään mietittyäni kippaan. Asiaan vaikutti sekin, että en todellakaan halunnut lentää ensimmäisenä ulos turnauksesta, mikä olisi varmasti kohtaloni jos minulle jäisi tämän jaon jälkeen 75 merkkiä. 925 merkillä on sentään vielä jotain toivoa. Jaaballa oli JJ. Netin pikkusittarissa olisin varmaan maksanut salamannopeasti. (lisäys: sain Jaabalta hänen kommenttinsa käteen, ja lisäsin ne tämän blogin loppuun)
Sain stackini vielä kasvatettua ihan kohtuulliseksi, mutta putosin loppujen lopuksi jo sijalla kahdeksan. Tärkeintä kuitenkin oli, että molemmat lehdistön edustajat, jotka eivät muuten pelanneet hirveän hyvin, putosivat ennen minua. Lopputulokset:
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli oikein onnistunut ja miellyttävä, ja kaikki osallistujat saivat mukaansa mainitun DVD:n Sen katsominen on vielä pahasti kesken, joten ei siitä tässä vaiheessa sen enempää.
Jaaban kommentit QQ vs JJ käteen
“Stack vähän yli 2900, Hauturilla pikkuisen enemmän. Blinds 25/50, 1. taso ja kaikki vielä mukana.
Istun MP:nä, JJ käteen. Turnausten alkuvaiheessa pelaan yleensä hyvin tiukkaa ja JJ on sieltä pelattavien käsien alapäästä. Hauturi oikealla reissaa 200:aan. Koska struktuuri ei tule antamaan montaa mahdollisuutta, tiedän että tällä kädellä on yritettävä sitten kasvattaa stackia kunnolla. Rereissaan 500:aan (kaikki muut foldaavat), Hauturi vain maksaa. Päättelen alustavasti, että Hauturilla ei todennäköisesti ole AA/KK/AK. QQ ehkä, mutta olisi varmaankin reissannut sillä. Olen siis todennäköisesti johdossa.
Potti 1075.
Melko vaaraton floppi (T72r), Hauturi lyö vain vähän yli puoli pottia (600). Pidän todennäköisenä sitä, että olen edellä. Päätän esittää hyvin vahvaa kättä (preflop-action antaa siihen mahdollisuuden), suunnitelmana call flop, push turn (jos vaaraton kortti). Siis maksan Hauturin lyönnin.
Suunnitelma on muuten hyvä, mutta ensimmäinen liveturnaukseni sekoittaa laskupääni. Sen takia suunnitelmassani on paha virhe ja se on kostautua turnilla.
Potti 2275, minulla merkkejä vajaat 2000.
Turn 3, ei värin vetoja. Hauturi lyö 1000 merkkiä. Vahva lyönti, vaikka olen esittänyt vahvaa kättä. Tilanne on tuskin kuitenkaan muuttunut pöytän tulleen kortin myötä. Nyt vasta tajuan tehneeni virhelaskelman, sillä puskuni pelotevaikutus olisi olematon, kiitos Hauturin lyönnin. Pot oddsit olisivat Hauturille suotuisat (n. 4.5:1).
Vaihtoehtoni:
1) kippi ja vähän yli puolet stackista vielä jäljellä. Koska blindit nousevat melko vauhdilla, en pysty varmaan muuta kuin puskemaan. Tuskin kuitenkaan saisin enää yhtä hyvää kättä, joten pelaaminen olisi paljon vaikeampaa.
2) pusku. Olen esittänyt hyvin vahvaa kättä, kukaan ei ole vielä tippunut turnauksesta. On yhä mahdollista, että Hauturi kippaa huolimatta pot oddseista. Vaikka Hauturilla olisi JJ tai QQ, hän ei välttämättä uskaltaisi maksaa AA/KK pelossa eikä halua pudota ensimmäisenä turnauksesta.
Päätän, että joko jatkan turnausta isolla stackilla tai sitten se loppui tähän Mieluummin pelaan voitosta kuin sinnittelen mukana. Pusken ja Hauturi pitkän miettimisen jälkeen kippaa akkaparinsa!
Kpax kommentoi myöhemmin, että flopilla olisi voinut reissata. Näin olisin tehnytkin, jos olisin laskenut potin ja oman stackini oikein. Mielestäni jos minulla olisi ollut syvempi stack, nyt noudattamani pelitapa olisi ollut lähempänä oikeata (toisaalta silloin olisin helpommin myös kipannut jätkät). Onneksi vahvan käden esittämiseni meni läpi ja virheeni ei kostautunut.”
Tällä kertaa matka suuntautui hieman pidemmälle kuin maamme pääkaupunkiin, jatkoin nimittäin sieltä vielä laivalla etelänaapuriin. Olen kerran aikaisemminkin käynyt Tallinnassa Reval Park Hotel & Casinon pikkuturnauksessa, joten kun vaimo ehdotti kesämatkan uusintaa, suostuin mielihyvin. Päätetty ajankohta oli marraskuun toinen viikonloppu, ja Olympic casinolla on joka kuukauden toinen viikonloppu ns. “high rollers weekend”. Koska en koe olevani missään suhteessa “high roller”, tämä epäilytti hieman, varsinkin kun turnaustarjontana oli perjantaina 1000+100 EEK Omaha ja lauantaina 3000+300 EEK Texas. Omahaa en osaa juuri ollenkaan, ja 200+20 EUR sisäänosto on rollilleni lievästikin ilmaistuna aivan liian iso. Päätin katsoa löytyykö käteispelejä ja jos niin minkälaisia, ja vasta jos käteispelit eivät vaikuta oikein hyviltä osallistua turnaukseen.
Tulimme perjantai-iltana hotelliin, ja kävimme ensin syömässä illallista. Tämän jälkeen menin pokerihuoneelle notkumaan, ja pettymys oli melkoinen, kun käteispelejä ei ollut lainkaan tarjolla. Yleensä pelejä kuulemma on varsinkin viikonloppuisin hyvinkin, mutta jostain syystä ei juurikaan tänä viikonloppuna. Normaalisti pelataan dealers choice:a 10/20 blindeilla ja 1000 EEK minimiostolla, joskus myös 25/50 blindeilla ja 2000 minimiostolla. Päätin ottaa härkää sarvista, ja mennä lauantain NL HE freezeout turnaukseen.
Lauantaina turnaukseen ilmestyi 20 pelaajaa, joka näyttää olleen aika tyypillinen määrä näissä “high roller” texas-kisoissa. Suurin osa oli paikallisia, myöhemmin selvisi, että minun lisäkseni mukaan oli eksynyt toinenkin suomalainen, kaksi tanskalaista ja yksi ruotsalainen. 15:stä paikallisesta yhdeksän näytti löytyvän Hendon Mobin tietokannasta, joten ihan turhasta seurueesta ei ollut kyse. Rahaa oli luvassa neljälle parhaalle melko tasaisella jaolla 38% – 28% – 20% – 14%.
Turnaus alkoi osaltani melko heikosti. Aika alussa maksoin kolmosparilla, ja BB korotti 6xBB. Päätin maksaa (muut kippasivat), ja kun floppi meni ohi ja BB löi reilusti alle, jouduin kippaamaan. Muutenkin stack lähti heti kasvamaan väärään suuntaan, eli pienenemään. Ensimmäinen pelillisesti mielenkiintoinen käsi tuli jo heti ykköstasolla. Saan BB:ssä kouraan 77, blindit 25/50. MP+1 reissaa 150, muut kippaavat. Maksan. Flop on 853r, ja menee siis PF reissaajalta melko varmasti täysin ohi. Potissa on 325 ja lyön 200, vihu maksaa. Turn on kutonen antaen minulle open enderin parini lisäksi, ja lyön 500, vihu maksaa. River on seiska, ei värin mahdollisuuksia. Huono kortti, koska nelonen tai ysi antaa vihulle suoran. Päätän kuitenkin, että kumpainenkin kortti on PF reissaajalla epätodennäköinen, ja lyön 1200. Vihu miettii aikansa ja maksaa ja näyttää A4 ruutua. Stackini tippuu runsaaseen kahteen tuhanteen (alkustack oli 5000).
Ensimmäisten pelaajien tippumista saadaan odottaa jonkin aikaa. Sitten kun lähdetään, lähdetään kuitenkin joukolla: Kolme pelaajaa menee PF all-in, pienin stack näyttää A9, keskimmäinen AK ja suurin QQ. Pöytään AKQ44 ja kaksi pelaajaa ulos. Oma stack jatkaa kuihtumistaan.
Seuraava mielenkiintoinen käsi tulee kun blindit ovat 75/150, ja stackiä jäljellä 1525. Yhdeksän hengen pöydässä Vitospositiossa saan käteen ATo. Neljä ensimmäistä kippaa ja reissaan 500. CO maksaa, muut kippaavat. Flop on AA3, mutta kaksivärinen. Potissa on 1225 ja merkkejä jäljellä 1025; mitä tehdä? En halua antaa ilmaista korttia vihulle, ja oma stack on niin pieni suhteessa pottiin, että vajaan pinon lyöminen ei tunnu järkevältä. Menen siis all-in ja vihu kippaa. Jään miettimään jäikö valueta saamatta.
Peli on varsinkin alkuvaiheessa turnauksen oletettu taso huomioiden yllättävän löysää, välillä suorastaan fisumaista. Kaveri, joka sai suuren osan merkeistäni suorallaan kolmosiani vastaan, menee KK:lla all-in, kun pöydässä on 22Q6. Vihu (tuleva voittaja muuten) katselee AK:ta ja päättää maksaa suunnilleen potin kokoisen AI:n. River tuo tietysti ässän ja taas yksi pelaaja poistuu, tällä kertaa tuoleja mennessään kaadellen.
Aloitan nousun kun blindit ovat 100/200, ja saan cutoffissa kouraan AQo (herttaässä). Kipataan minulle ja reissaan 600, button ja SB kippaavat ja BB rereissaa 1800, mikä on enemmän kuin minulla on. Jos kippaan minulle jää syöksystack. Päätän, että tämän parempia kortteja ei ole tulossa ja maksan. Vihu näyttää JJ:n (toinen herttaa). Floppiin tulee kolme herttaa, turn on ässä ja riveri vielä varmuudeksi hertta. Tuplaan stackinin n. 3000:een.
Lopullisesti pääsen takaisin mukaan peliin, kun kymmenen pelaajaa on jäljellä. Blindit ovat 200/400, saan kouraan BB:ssä Q9 pataa. Yksi maksaa, SB täydentää ja sökötän. Flopissa on T8 pataa ja vitonen muuta maata. SB menee AI 1900 ja hetken mietittyäni päätän maksaa. Takaa mennään AI n. 5000, ja minulla on n. 2000 jäljellä. Maksan. SB:llä T9 ristiä ja toisella vihulla KK , joista toinen pata. Turn tuo padan, ja river ei onneksi tuo enää lisää pataa. Stack nousee yli keskiarvon ensimmäistä kertaa ja samalla saamme yhdeksän pelaajan finaalipöydän käyntiin, kun SB tipahtaa.
Pieni notkahdus tulee aika pian, kun yhdeksän on vielä jäljellä, blindien ollessa 300/600. Shortstack edessäni menee muiden kipattua all-in 3100. Maksan ATo:lla – ei ehkä pitäisi vaikka vihulla voi olla melkein mitä tahansa. Vihulla on QQ ja käteni ei parane.
Kun kahdeksan on jäljellä teen päivän pahimman mokani ja kärsin siitä raskaasti. Minulla on A9o BB:ssä, blindit ovat 500/1000. Yksi maksaa, SB kippaa ja reissaan 2500. Vihu maksaa. Flop AJ4. Lyön 5000 ja vihu menee all-in 10900. Mietin mitä siellä voi olla, ja jostain syystä tulen siihen tulokseen, että olen joko edellä tai minulla on outteja. Maksan, ja vihu näyttää 44 – olen siis n. 98 – 2 perässä!. Turnilta ässä, mutta valitettavasti kolmoset häviävät täyskädelle (vaikka jakajalla onkin hieman vaikeuksia hahmottaa tilanne). Minulle jää vain 3600.
Puren hammasta ja aloitan kauhean kirin. Pari kertaa menen all-in roskalla kun edessä olevat ovat kipanneet, ja saan varastettua blindeja sen verran että nousen yli 6000 merkkiin. Sitten saan joitain hyviäkin kortteja, ja elämä alkaa taas pikku hiljaa hymyillä. Pelaan erittäin aggressiivista ja hyvää pokeria, ja eivätkä tuuritkaan ole ainakaan vastaiset. Kahdeksas mies tippuu mennessään syöksystakilla all-in K7s:lla ja minulla on AJs. Pikkuhiljaa stackini kasvaa. Muut saavat tiputettua sijat 5-7, ja kun viides tippuu, on minulla n. 18000. Olen silti pienin stack, keskistack on 25000.
Rahoille päästyäni pakka kylmenee, eikä aggressiivinen pelini tuota enää toivottua tulosta. Stack hiipuu 13000:een, ja sitten tulee illan minun osaltani viimeinen jako: neljä jäljellä, blindit 800/1500. SB:ssä käteen QJo, kaksi ensimmäistä kippaavat. Reissaan 3300 (liian vähän), BB maksaa. Tässä vaiheessa minulle jää 10000, ja vihulle n. 18000. Flop tulee AK5r. Päätän että vihulla on K ja esitän ässää menemällä all-in. Vihu miettii aikansa ja maksaa lopulta KTo:lla. Käteni ei parane. Neljäs sija ja 8232 EEK palkintorahaa.
Kaiken kaikkiaan turnaus oli hieno kokemus – kuten edellinenkin Tallinnan turnaukseni. Yllättävää oli nähdä, miten löysästi ja välillä suorastaan huonosti ennakkoon hyvät pelaajat pelasivat varsinkin turnauksen alkuvaiheessa. Finaalipöydässä peli oli kyllä pääsääntöisesti melko hyvää. Tallinnan turnaukset ovat ehdottomasti suositeltavia, struktuurit ovat hyviä ja jakajat pääosin asiantuntevia. Hienoa oli myös se, että muiden skandinaavien jäädessä rahoitta molemmat suomalaiset tulivat rahoille – suomalaiseksi kirjattu Truc Tran tuli kolmanneksi. Vaikka rollini ei edelleenkään riitä tuolle tasolle, niin nyt olen jo melkein vakuuttunut, että taidot kyllä riittävät.
Tapanani ei ole tehdä uuden vuoden lupauksia, eikä tämäkään blogi sisällä sellaisia. Sen sijaan joitakin suunnitelmia on. Tässä lyhyesti niistä.
1. Pokeriin liittyvät (koska pokerisivustohan tämä on)
* Pelata kolmella eri rollilla (= pitää kolmea eri kirjanpitoa):
1. Normaali “grindausrolli” – rollin ja taitojen mukaiset käteispelit ja turnaukset. Vain selvänä (max 2 “ravintola-annosta”)
2. “Kännirolli” – alkoholin vaikutuksen alaisena tekee joskus mieli pelata pokeria. Tämä sallittakoon, mutta sitä varten perustetaan jollekin saitille oma tili.
3. Isojen turnausten rolli – aina silloin tällöin tekee mieli pelata oikeaa pokeria, ja minulle se tarkoittaa paljon isompien sisäänostojen turnauksia, kuin mihin muuten olisi “varaa”. Tätä varten on oma rollinsa.
* Opetella pelaamaan siten, että kesään mennessä NL100 / FL3/6 on voitollista ilman bonuksia. Vuoden loppuun mennessä NL200 / FL 5/10
* Opetella seveniä kunnolla ja Omppua auttavasti
* Rakentaa se kauan suunniteltu rollinseurantasovellus
2. Muut (jos nämä ketään kiinnostavat)
* Tiputtaa painosta 15 kg
* Pelata taas kierros golfia alle 85
* Tehdä vähän hommia omankin firman piikkiin
* Päättää mitä haluan tehdä isona
Ja siltä varalta, että joku luuli tämän oikeasti liittyvän matkustamiseen, todettakoon että mahdollisimman monella ulkomaisella kasinolla/korttihuoneella pitää käydä.
No niin, tuli sitten osallistuttua Helsinki Freezeoutin supersatelliittiin. Paikalle oli saapunut yllättävän paljon nimimiehiä ja -naisia, bongasin ainakin Perälän, Teresan, Mika Luumin, kilpailevan sivuston mongeronin ja sharkien, Kasperi Pitkäkankaan ja Jani Karken.
Struktuuri oli aika hätäinen, alkustack 1000 ja blindit 25/50. Pelin alkaessa M oli siis 14. Puolen tunnin tasot, kolme ensimmäistä tasoa (25/50, 50/100 ja 75/150) rebuy-aikaa, jonka jälkeen add-on tuplapistein.
Ihan alussa ei hirveästi pelattavaa tullut. Kerran limppasin buttonista A2s:llä, SB maksoi ja BB sökötti (potissa 150). Flop oli AQx, sökötettiin minulla ja meinasin lyödä 100. No, kaksi merkkiä oli tarttunut kiinni toisiinsa ja löinkin 200, molemmat vihut kippasivat.
Hieman myöhemmin sain parit blindit reissaamalla 3BB CO:sta sorsaparilla ja heti perään CO-1:stä ATs:llä.
Ensimmäinen kunnon käsi tuli n. kolmen vartin pelailun jälkeen, kun sain kouraan kymppiparin etupositioon. Reissasin 4BB, sain vastaani maksun ja all-inin (rebuy-aikana all-init olivat aika herkässä). Mietin aikani ja maksoin, ja myös takaani maksettiin. Muut näyttivät A5 ja AK, floppiin tuli K ja ensimmäinen rebuy.
Heti seuraavassa jaossa QQ, edestä reissu 3BB ja menin all-in. Reissaaja maksoi vitosparilla ja tällä kertaa rouvat pitivät.
Jonkun aikaa myöhemmin SB:ssä kouraan AJ. UTG maksaa, täydennän ja BB sököttää. Flop J63r, lyön n. 2/3 pottia, BB kippaa ja UTG menee all-in. Maksan, UTG:lla A6, ja stackini kasvaa kivasti. Sitten alkoikin tapahtua.
Vähän ajan päästä saan päivän ekan AK:n. Edestäni reissataan, menen all-in ja yksi maksaa (sama joka aikaisemmin meni all-in A6:lla), samoin reissaaja. Reissaajalla AQ, toisella JJ. Flop AJx. Stacki hupenee noin puoleen. Heti perään toinen AK, tällä kertaa päädytään kolmikätiseen all-iniin siten että yhdellä on TT ja toisella A5. Pöytään yksi vitonen vaan ei muita apuja kenellekään, joten sama kaveri joka vei edellisen potin JJ:llä vie tämänkin. Toinen rebuy.
Rebuy-aika päättyy, teen add-onin kuten lähes kaikki muutkin, ja kaiken kaikkiaan pottiin kertyy 17 pääturnauslipun + lohdutuspalkinnon (2200) verran. Hieman myöhemmin saan kolmannen AK:n, ja tällä kertaa reissulleni ei löydy maksajia.
Sitten alkoi kuiva kausi, eikä mitään pelattavaa lähes tuntiin. Stack hupenee 2200:aan, kun blindit ovat 150/300. Sitten saan kouraan ATo CO-1:ssä ja reissaan 800. Pöydän LAG (edellä kuvattujen isojen pottien voittaja, joka on myös näyttänyt monta onnistunutta bluffia) maksaa, blindit kippaavat. Flop on 833, checkaan (virhe), vihu lyö minut all-in ja kippaan (toinen virhe). Minulle jää 1400.
Parin jaon päästä menen UTG all-in A4:llä, perässä TT miettii pitkään ja maksaa. Ei apuja ja pihalle kunniakkaalla sijalla tasan sata.
Viimeisin matka suuntautui jälleen Helsinkiin, tarkemmin sanottuna Grand Casinolle Tuhtihuhti-turnauksen 50 euron rebuy-satelliittiin.
Turnauksen struktuuri oli viikkoturnauksista tuttu, aloitusstack 300, 1. taso 5/10, 30 min tasot ja tunti rebuy-aikaa, jonka jälkeen add-on mahdollisuus tuplapistein.
Ensimmäinen pelattava käsi tuli ekalla tasolla, kun kurkistus paljasti punaiset kuninkaat. Pöytä foldasi oikealla puolella istuneelle löysälle ja huonolle pelaajalle, joka reissasi 30. Laitoin rereissun 100, muut kippasivat ja reissaaja maksoi. Flop oli 87x, ja vihu löi 100. Puskin tietysti ja vihu maksoi kääntäen kutosparin. Turnin ysi toi jo pahat aavistukset mieleeni, ja riverin kymppi vei käden lompakolle rebuyta varten. Hyvin alkoi.
Hieman myöhemmin olin varmaan edelleen järkyttynyt kurkojen kurjasta kohtalosta, kun sain kouraani UTG:ssä ATo:n. Maksoin 10, takaa reissattiin 30, yksi maksoi, blindit kippasivat ja päätin maksaa. Flop oli T42, ja jostain syystä sain nerokkaan ajatuksen checkreissata. Tämä jäi kuitenkin tekemättä, koska muutkin sököttivät. Turn oli Q, ja nyt päätin lyödä 50. PF reissaaja maksoi ja viimeinen pelaaja kippasi. River oli roskaa, checkasin ja kippasin vihun lyöntiin. Suhteellisen järjetöntä peliä alusta loppuun.
Muuta mainittavaa ei oikein tapahtunutkaan ensimmäisen tunnin aikana, ja kun rebuy-aika loppui, oli stackistäni jäljellä enää 120. Tein tietysti addonin, ja jatkoin matkaa hulppealla 720 stackillä, joka kuihtui 525:ksi ja blindit nousivat 50/100:aan. Jäin odottamaan sopivaa tilaisuutta puskea savet keskelle ja ristiä kädet.
Tilaisuus tulikin melko pian, kun sain T8o keskipositiossa, ja kaikki kippasivat minulle. Kukaan ei uskaltanut katsoa, joten stack oli nyt 675. Seuraava jako toi kymppiparin, joten lisää puskuja, eikä vieläkään katsojia. Stack 825. Sitten taisi olla yksi jako välissä, ja sain BB:ssä ässäparin. Keskeltä tuli reissu 300, jonka yksi maksoi myöhäisestä. SB kippasi ja tungin tietysti kaikki merkit keskelle. Ensimmäinen vihu kippasi, mutta toinen maksoi näyttäen ysiparin. Ässät pitivät, ja stack olikin jo tasan kaksi tonnia. Seuraavassa jaossa täydensin pikkublindista yhden limppaajan jälkeen Q9:llä ja kun flop oli T9x löin 200 saaden sillä potin. Puolen orbitin aikana stack yli nelinkertaistui 525:stä 2200:aan. Tämän runin jälkeen kolmella muullakin pelaajalla oli ässäpari hyvin lyhyen ajan sisällä.
Pakka kylmeni jälleen, varastelin jonkun verran blindeja ja pysyin kohtuullisesti elossa, mutta kun blindit koko ajan nousivat ei tilanne päässyt parantumaan vaan päinvastoin. Kurkot löytyivät toisenkin kerran illan aikana taskusta, mutta reissuni ei saanut maksajia.
Sitten päätin hukata osan stackistäni epäonnistuneeseen bluffiin: blindien ollessa 100/200 täydensin kahden limpperin perässä SB:stä Q8:lla ja BB checkkasi. Flop oli J77 ja ajattelin ryöstää potin lyömällä 400. BB foldasikin kiltisti, mutta ensimmäinen limpperi laittoi kalkut keskeen enkä voinut kuin kipata kiltisti.
Samalla tasolla tuli vielä hyvä mahdollisuus parantaa asemia, kuin sain AKo:n (herttaässä) kouraan. Merkkejä oli jäljellä enää n. 1400 ja koska AI oli jo pitkään ollut lähes ainoa tunnettu reissu, valitsin saman menetelmän. Perästä BB maksoi pienemmällä stackillä, ja käänsi esiin myös AKo:n! Flop toi kaksi herttaa ja turn kolmannen, mutta river ei ollut enää suosiollinen. Stack kasvoi kuitenkin 50:llä, kun jaoimme SB:n merkit keskenämme.
150/300 tasolla stack jatkoi kuihtumistaan, eikä edes kunnollisia AI-tilaisuuksia tullut, koska pöydän selvästi isoin stack korotteli jatkuvasti 800, eikä tarpeeksi hyviä kortteja tullut kouraan. Lopulta sain tilaisuuteni kun merkkejä oli enää 1025 jäljellä, ja puskin etupositiosta A9:llä. Yksi maksoi seiskaparilla, ja kun apuja ei tullut päättyi yritykseni saada turnauslippu sijalla 21 tai 22.
Kaikkiaan rebuyta ja addonia tehtiin sen verran, että lippuja jaettiin kahdeksan kappaletta. Tiistain 25 euron satelliitissa sen sijaan lippuja oli jaossa vain kaksi, koska suurin osa oli ilmeisesti luullut tulevansa pelaamaan tavallista tiistaiturnausta, eikä rebuyta ja addoneja juurikaan otettu. Erikoisuutena voidaan myös todeta, että kuuleman mukaan viisi pelaajaa teki jonkin näköisen diilin kahdesta paikasta ja kolmannesta sijasta tarjolla olleesta paristasadasta eurosta.
Seuraava matka suuntautuukin sitten Eurooppaan, ja jos Ranskan kasinoista löytyy pokeria raportoin sieltä, ja jos ei niin toivottavasti ainakin Kööpenhaminan kasinolta on jotain kerrottavaa.
Tällä kertaa matkat veivät minut Kööpenhaminan kasinolle, jossa pelataan sunnuntaisin tuhannen kruunun sittari. Peli alkaa 20.30, ja ilmoittautua voi 19.00 alkaen. Peli pelataan vain jos pöytä tulee täyteen. 20.30 pari pelaajaa puuttui, mutta yleensä kuulemma odotellaan vähän aikaa, josko puuttuvatkin pelaajat löytyisivät. Löytyiväthän ne, ja peli pääsi alkamaan n. klo 21.
Struktuuri on, kuten arvata saattaa, aika hätäinen. Alkuun saan 1500 merkkiä, ekat tasot ovat 25/25, 25/50, 50/100 jne. Tasoa nostetaan vartin välein. Heti ekassa jaossa saatiin aktionia, kun yksi pelaaja reissasi UTG 100, ja neljä muuta katsoi flopin, joka oli 345r. Blindit chekkasivat reissaajalle, joka löi n. puoli pottia. Muut kippasivat mutta BB rereissasi all-in, jonka UTG maksoi. Kortit auki, BB:lla setti kolmosparista ja UTG:lla QQ. Turn ja river eivät muuttaneet tilannetta, joten UTG sai tonnilleen vastinetta tasan yhden jaon verran.
Tämän jälkeen peli rauhoittui ja kului tovi, ennen kuin saatiin seuraava isompi aktion. Useamman pelaajan limpattua nähtiin Q-korkea floppi, jossa kaksi pientä herttaa. Sankari vasemmalla puolellani meni all-in Q2:lla ja yksi maksoi Q6:lla herttaa. Varmuuden vuoksi turn toi hertan, ja vierustoverilleni jäi yksi 25 chippi, joka ei riittänyt seuraavaa jakoa pidemmälle.
Itse osallistuin ensimmäisen kerran kun sain keskipositiosta kouraan AQ herttaa. Blindit olivat 25/50 ja reissasin yhden limppaajan perässä 250. Blindit ja limppaaja maksoivat, ja floppiin tuli 567r, joka chekattiin minulle. Löin 400, ja kaikki kippasivat.
Seuraavan kerran sain siedettävät kortit CO:ssa tasolla 50/100, kun kurkkaus paljasti AJo:n. Reissasin 300, ja BB maksoi. Kaksivärisen Q84 flopin vihu chekkasi, ja kun löin 400 tuli salamannopea reraise all-in. Maksettavaa olisi ollut vain 500 ja potissa 1950, mutta olin varma, että vedän kolmiouttista, joten päätin kipata.
Kolmannet kunnolliset kortit olivat jälleen AQ, tällä kertaa offarina. Tasolla 50/100 löin UTG:sta 350, ja sain kaksi maksajaa. Flop oli lupaava Q92, jossa kaksi ruutua (minulla ei ruutuja). BB löi all-in 1200, ja minulla oli jäljellä 1050. Maksoin melko pikaisesti, ja pieneksi pettymyksekseni myös kolmas pelaaja maksoi. BB näytti QJo ja vihu 54 ruutua. Prosentit siis minulle n. 50 – 40 – 10. Turn toi kolmosen, ei ruutua, prosentit nyt n. 62 – 33 – 5, ja river …. kutosen. Triplaus olisi maistunut makealta, mutta ei tällä kertaa. GG ja ulos sijalla kahdeksan.
Kaiken kaikkiaan taso ei tuntunut päätä huimaavalta. Käteispelien tasoon en jäänyt ottamaan tuntumaa, pokerihuoneen kahdella muulla pöydällä pelattiin NL 50/100 blindeilla ja PL dealers choice 25/50 blindeilla. Jakaja näytti useimmiten valitsevan omahan.
Kasinolla on siis kolme pokeripöytää. Sittareita on sunnuntaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin; maanantaisin ja torstaisin pelataan 30 pelaajan 2500 kruunun turnaus. Perjantai ja lauantai on pyhitetty pelkille käteispeleille, silloin mukana on myös 50/100 omppu.
Tämä matka alkoit tavallaan jo jouluaattona kun joulupukki (lue: Hauturska) lahjoitti tiketin ko. turnaukseen. Niinpä siis matkustin jälleen kansalliseen metropoliimme Helsinkiin ja pelasin turnauksen, joka jälleen kerran oli rolliini nähden aivan liian iso.
Paikalla oli paljon hyviä pelaajia (tai sellaiseksi olettamiani), ulkonäöltä tosin tunnistin vain JP Juholan ja Pasi Heinäsen (turnaukseen osallistujista siis; Helppi, Ilari ja Pyysing saapuivat kyllä pelaamaan jotain pientä käteisomppua, ja ainakin Minna (Ritakorpi) näytti pyörähtävän paikalla). Omassa pöydässäni pelaajat vaihtoivat mielipiteitä siitä mihin EPT-osakilpailuun kannattaisi mennä seuraavaksi, miten aikaisemmissa on mennyt ja mikä oli menestys Helsingin turnausviikolla, joten jos tarkoitus oli saadat noviisit kunniottamaan pelaajia ennen kuin pelit edes alkavat, niin se onnistui.
Heti alussa pöydässä oli mielenkiintoinen jako, johon en tosin itse osallistunut. Lopussa board oli KK6xx, ja kolme pelaajaa oli mukana isossa potissa. Näyttöön tuli KJ, KQ ja 66. Minullekin tuli alkuvaiheessa ihan kivasti kortteja, eka potti taisi olla kun reissasin kurkoilla ennen floppia ja sain muutaman maksajan. Flop oli Qxx kaikki ristiä, toinen kurkoistani oli risti. Löin vajaan potin ja kaikki kippasivat. Heti tämän jälkeen minut siirrettiin toiseen pöytään, jossa tuurit jatkuivat. Pöytä vaikutti passiiviselta, joten kokeilin napilta ryöstöä parin limpperin jälkeen 74 suittarilla. Ryöstö ei kuitenkaan onnistunut, vaan sain pari maksajaa. Flop oli kuitenkin Q77, johon löin muiden sökötettyä, mutta nyt limppereiden into oli kaikonnut ja sain potin.
Hiukan myöhemmin sain BB:ssä K6o (pata-K) ja näin parin limpattua ja SB:n täydennettyä ilmaisen flopin. Flop oli 345, joista kaksi pataa. Löin vähän alle ja yksi maksoi. Turn oli pata-2. Löin lisää ja vihu maksoi edelleen. Turn oli joku merkityksetön ja löin pienen valuebetin (pienemmän kuin olin ajatellut, koska juuri tässä kädessä en muistanut Savumuikun neuvoa sanoa aina ensin betin koko, ja käteen sattunut merkkipino oli hieman pienempi kuin olisin halunnut). Vihu maksoi, ja näytettyäni suorani näytti pataässän. Jos turn olisi ollut pata, olisi jako voinut tulla kalliiksi.
Ensimmäisen chipracen kohdalla jäljellä oli 36 pelaajaa, joten keskistack oli 2000 ja minulla oli 2825. Tämän jälkeen pakka kylmeni totaalisesti. Välillä meni varmaan pari-kolmekymmentä jakoa etten nähnyt ässää, parista puhumattakaan. Koitin joitakin ryöstöjä hyvästä positiosta, mutta aina tuli rereissua niskaan ja jouduin kippaamaan. Kun pelaajia oli vähän toistakymmentä jäljellä ja stackini oli jo tosi pieni, reissasi Pasi Heinänen oikealta puoleltani, kurkistus paljasti rouvat. Rereissasin all-in ja pasi maksoi A7:lla. Rouvat pitivät ja tuplaus. Sitten taas lisää kuihtumista, ja Pasi reissasi minut all-in (taso taisi olla 150-300 ja minulla n. 2400). Maksoin KQ:lla ja Pasi näytti AT:n. Onni oli puolellani ja floppiin tuli rouva, eikä Pasi enää parantanut. Sitten taas lisää huonoja kortteja, kunnes sain lopulta naulat, ja pikkustacki edeltä meni all-in (vajaa tuhat). Tarkoituksella vain maksoin, toivoin että jompikumpi blind tulisi vielä mukaan, muttei tullut. Pikkustackillä oli J8o, ja yllättäen ässät kestivät. Näin sain sinniteltyä itseni finaalipöytään.
Finaalipöydässä olin selvästi pienimmällä stackillä, minulla oli 2800 kun blindit olivat 200-400, ja keskistack oli 8000. Onneksi peli oli sen verran reipasta, että isommat stackit pudottivat toisaan, ja sain jopa sinniteltyä rahoille. Joululahja kasvatti hieman itseään, ja ennen kaikkea oli hauska pelata vähän isompaa liveturnausta. Taso oli kyllä pelaamistani turnauksista selvästi paras, vaikka kyllä tuollakin oli ainakin alkuvaiheessa mukana muutama selvästi jopa minuakin huonompi pelaaja.
Antigua (valtion nimi on Antigua ja Barbuda, koska se koostuu näistä kahdesta pääsaaresta) tunnetaan ennen kaikkea lukuisista nettipelisaiteistaan, ja niiden ympäriltä useita vuosia käydystä WTO-kiistasta Yhdysvaltoja vastaan. Kävin siis katsomassa mikä on saaren livepokeritilanne. Se on lyhyesti sanottuna huono.
Saarella on kolme kasinoa, joiden valikoimiin pokeri periaatteessa kuuluu. Näistä suurin on pääkaupungissa St Johnissa sijaitseva Kings Casino, josta lähteiden mukaan löytyy neljä pokeripöytää. Kuitenkin, kun tiedustelin pokeritilannetta suoraan kasinolta, sain vastaukseksi, että pokerille ei ole ollut kysyntää.
Toiseksi suurin kasino on Jolly Harbourissa sijaitseva Grand Princess Casino. Täällä kuulemma pokeria “yleensä” on, mutta soittaessani sanottiin että nyt ei ole ollut pelejä puoleentoista viikkoon, koska joku “avainhenkilö” on poissa saarelta. Kuka ja kuinka pitkään ei selvinnyt. Peli – silloin kun sitä on – on Texas NL US$ 2/5 blindein. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 20:30 on rebuy-turnauksia, joiden sisäänosto on EC$ 100 (kasinon kotisivuilla tosin sanotaan ihan jotain muuta, mutta näin väitettiin puhelimessa).
Edellä mainittujen lisäksi Runaway Bay:ssä sijaitsevassa Casino Rivierassa saattaisi olla pari pokeripöytää, mutta sinne en ollut yhteydessä, joten se jäi tarkistamatta.
30.1.2008 avattiin Dickenson Bayssä kokonaan uusi kasino, Grand Bay Casino. Minullekin tupsahti kutsu avajaisiin, joten kävin katsomassa paikan. Kasino oli pienehkö mutta komea, ja eräästä takahuoneesta löytyi pari pokeripöytääkin – valitettavasti vain ne seisoivat seinän vieressä eikä niitä ollut vielä sijoiteltu pelitilaan. Kysyin tilanteesta, ja minulle sanottiin, että katsotaan saataisiinko ne käyttöön – sen parin illan aikana jotka vielä olin paikalla ei saatu. Mutta, ehkä tulevaisuudessa. (Antigualla asiat tapahtuvat yleensäkin hyvin verkkaiseen tahtiin ilman täsmällisiä aikatauluja)
Muuten saari on hyvä kohde aurinkoa etsivälle. Ilmasto on tasaisen lämmin ja Karibian aurinkoisin. Syksyllä voi olla hieman sateisempaa ja pieni hurrikaaniriskikin on olemassa. Auringonoton ja purjehduksen ohessa voi käydä vaikka seuraamassa krikettiotteluja – paikallisten eläytyminen peliin on sanoinkuvaamatonta.
Tein taas kesällä pari reissua eteläisiin naapurimaihin, ensin Riikaan ja sitten Tallinnaan. Riikassa pelasin 100 latin terminator-turnauksen, jossa jokaisesta tiputuksesta sai 20 latia ja loput menivät palkintopottiin. Turnaukseen tuli kolmisenkymmentä pelaajaa, tasot 25/50, 50/100, 75/15, 100/200 jne, alkustack 5000. Kaksi ensimmäistä tasoa kestoltaan 45 min/taso, sen jälkeen 30 min/taso. Rahaa luvattiin kuudelle parhaalle.
Tällä kertaa turnauspelini oli tavallistakin kehnompaa, ja sain poistua sushiravintolaan yöpalalle jo neljännellä tasolla. Tässä muutamia “kohokohtia”:
25/50 tasolla sain AJo (ei patoja) buttoniin ja reissasin 200. BB maksoi ja floppiin AQJ kaksi pataa. Vihu sökötti, löin 300 ja vihu maksoi. Turn oli erittäin ikävän näköinen pata-K, johon vihu sökötti taas ja minä perässä. Riverin ristikymppiin vihu löi potillisen ja jäin miettimään onko kyseessä puhdas bluffi vai saiko vihu värinsä turnilla. Koska jaossa on kuitenkin vain puoli pottia tulin siihen tulokseen, että tn vihun bluffille ei ole tarpeeksi iso ja kippasin. Vihu ei näyttänyt.
Seuraava pelikäsi oli seuraavalla tasolla AKo BB:ssä. EP reissasi 225 ja rereissasin 650, jonka vihu maksoi. Floppiin Q96r, ja päätin lyödä alle 1000, ja vihu maksoi jälleen. Turn oli J joka sökötettiin läpi ja riverin kakkoseen päätin jostain syystä yrittää arvolyönnin näköistä bluffia ja löin 1500, jonka vihu koppasi kasiparillaan. Oma pino valui jo aika olemattomiin.
Samalla tasolla sain kouraani kurkoparin pikkublindiin, stackiä enää 1450. Yksi limppaa ja reissaan 350, BB kippaa ja limpperi maksaa. Flop osuu hienosti: KQr ja jään miettimään miten pitäisi pelata. Pinoa on enää 1100 ja potissa 800. En keksi mitään oikein hyvää linjaa ja lopulta päätän kokeilla josko vihu lukisi reippaan lyönnin väärin bluffiksi: all-in siis. Vihu ei mene halpaan vaan kippaa.
Edelleen 50/100 tasolla sain K8s (herttaa) pieneen blindiin, ja täydensin kolmen limpperin perässä. Flop oli kohtuullinen KJ5r, yksi hertta. En viitsinyt ruveta riehumaan kärkiparilla ja huonolla kikkerillä OOP neljää vihua vastaan, ja floppi sökötettiin läpi. Turn toi herttakympin muodossa värinvedon, ja nyt löin 350 alle. Yksi vihu maksoi, ja riverillä sain värini herttaseiskalla. Nyt päätin olla taas oikein ovela ja sökötin, mutta vihu ei taaskaan mennyt halpaan JT rattaillaan, vaan sökötti perässä.
Kolmannella tasolla ei tapahtunut mitään merkittävää, ja kun blindit olivat 100/200 oli minulla enää 1600 merkkiä. Kunnon käsiä ei ollut näkynyt aikoihin ja lopulta sain BB:ssä kasiparin. UTG limppasi ja MP reissasi 1000. Kippi on tietysti ainoa järkevä ratkaisu, mutta jotenkin kyllästyneenä puskin. Sekä UTG että MP maksoivat ja nyt tiesin noutajan tulevan. Floppiin T63 tms UTG sökötti ja kippasi vihun kolmen tonnin lyöntiin. Vihulla 99, eikä pöytään tullut sen enempää kasia kuin takaoven suoraakaan, joten gg.
Turnaus oli jälleen ihan mukava, mutta tietysti omat hölmöilyt harmittavat. Lisäksi olin myös aika korttikuollut, mutta olisi silti pitänyt pelata paremmin.
Toinen reissu oli Tallinnaan, jossa ensimmäisenä iltana menin lähinnä suomalaisten kansoittamaan käteispöytään. Pöydässä yksi vanhempi herrasmies oli niin humalassa, ettei tajunnut pöydän tapahtumista yhtään mitään (tai näytteli erittäin lahjakkaasti). Kyseinen veikko teki koko ajan erilaisia virheitä (stringbettejä, sanoi yhden summan mutta laittoi pöytään vähemmän jne), joita jakaja oikoi, ja kertaakaan veijari ei ymmärtänyt mikä meni pieleen. Kaveri reissaili ja bluffaili aika reilusti, ja näytti kaikesta huolimatta pärjäävän ihan kohtuullisesti. Itseäni rupesivat pöydän tapahtumat hieman nyppimään, ja kun sain kouraani ysiparin ja kaveri reissasi 25/50 EEK blindeilla kuuteensataan (jälleen kerran niin, että sanoi “sikssshhandred” ja laittoi pöytään kolmesataa), niin rereissasin puolet stakistäni 1500. Vihu toljotteli minua aikansa epäuskoisena ja reissasi minut all-in. Laitoin vihun rangeksi käytännössä any-two, ja maksoin. Rouvathan siellä oli, ja lähdin lievästi v—uuntuneena takaisin huoneeseen kuoppaamaan lisää nettipokeriin.
Seuraavana päivänä ohjelmassa oli 440EEK rebuy-turnaus, jossa sai 200EEK:illä rebuyn ja rebuy-ajan jälkeen tupla-addonin. Rebuyn sai tehdä heti kun stack oli alkustack tai alle, joten jos menetti koko pinonsa oli mahdollista tehdä joko yksi tai kaksi rebuyta. Alkustack oli 1000 ja eka taso 10/20. Blindit nousivat kuitenkin aika maltillisesti, varsinkin rebuyiden myötä kasvaviin stackeihin nähden.
Pöydässäni meno oli aika vauhdikasta, yksi kaveri meni joka kädessä all-in joko suoraan tai reissu-rereissun jälkeen korttejaan katsomatta. Lähes joka kerta kädessä oli kuraa, paitsi kerran taisi löytyä kurkopari, josta luonnollisesti vedettiin ohi. Kerran hän taisi voittaa potin. Lisäostoja kertyi kai n. 25. Muutenkin poteissa oli usein kolme tai neljä kaveria all-in ennen floppia. Alkuun en saanut mitään pelattavaa, mutta jonkun verran ennen rebuy-ajan loppua rupesin saamaan kunnon kortteja. Ensin tuplasin A9:llä em. kaveria vastaan, sitten sain AA, jolla limppasin, em. kaveri meni all-in, minä myös ja perästä vielä yksi maksoi. Ässät pitivät. Myöhemmin sain vielä ainakin yhden ison potin rouvaparilla, ja rebuy-ajan loppuessa minulla olikin yllättäen n. 10000, johon vielä lisäostolla 2000 lisää. Tauolla katselin, että pinoni oli neljänneksi suurin.
Tauon jälkeen sain aika pian siirron toiseen pöytään eikä pitkään aikaan tapahtunut mitään ihmeellistä, stack seilasi välillä 10K-18K. Jossain vaiheessa tuli monta hyvää kättä peräkkäin, mutten saanut niillä juuri muuta kuin blindit. Sitten sain vitosparin, ja tasolla 500/1000 pikkustacki meni all-in n. 5000. Maksoin, ja heitin kolikkoa AJ.tä vastaan. Floppiin heti J, ja tipuin taas noin kymppitonniin. Finaalipöytään pääsin toiseksi pienimmällä stackillä, ja tasolla 800/1600 sain AKs kouraan. Edestä reissattiin 3500, yksi maksu ja puskin n. 10000. Reissaaja maksoi, ja keskimies kippasi näyttäen AKo! Sinne meni kaksi arvokasta outtia, ja vihun 99 piti.
Reissut menivät siis tällä kertaa tappiolla, mutta matkailu avartaa aina. Seuraavaksi varmaankin Prahaan.
Tässä kohtaa muuten todettakoon, että alkuperäisessä Pokeritiedon threadissä oli noiden blogipostausten välissä joskus keskusteluakin, mutta niitä ei ole oikein järkevää kopioida tänne, joten ne jääkööt unholaan (piti muuten oikein luntata jäädä-verbin imperatiivin monikon kolmas preeseens, sen verran harvoin tulee käytettyä. hävettää)
Hauturin hotellisuosituksia, osa 1 (13.9.2008; linkkejä ei tarkistettu uudelleenjulkaistaessa)
Ajattelin ilahduttaa harvoja lukijoitani pienellä välipalalla, eli muutamalla hotellisuosituksella. Hotellikokemuksia on kertynyt jonkin verran vuosien varrella, ja osa näistä liittyy jotenkin pokerinpeluuseenkin, ja osa ei mitenkään. Hotellit on listattu maittain satunnaisesssa järjestyksessä. Nämä hotellit eivät ole halvimmasta päästä.
Saksa
Schlosshotel Bühlerhöhe, Baden-Baden. Erinomainen hotelli hienolla paikalla. Kaksi hyvää ravintolaa, joista varsinkin gourmetravintola on aivan erinomainen. Juniorsviitti näkymillä reininlaaksoon on luultavasti paras huone, jossa olen yöpynyt. http://www.buehlerhoehe.de/index.php?country=en
Schlosshotel Huegenpoet, Essen. Kauniissa ympäristössä oleva pieni linnahotelli, jonka gourmetillallinen terassilla kauniina kesäiltana hakee vertaistaan. Hyvä, tilava huone. http://www.hugenpoet.de/eng/hotel/willkommen.php
Schloss Bensberg, Bergisch Gladbach, Köln. Majesteettinen linna, jonka muinainen prinssi rakennutti itselleen metsästysmajaksi. Michelin-tähditettyyn ravintolaan kannattaa varata pöytä ajoissa, mutta “karvalakkipuolikin” on oikein hyvä. Hieman koppava henkilökunta. http://www.schlossbensberg.com/
Hollanti
Lansgoed Lauswolt. Erittäin rentouttava hotelli, jossa loistava ravintola ja hyvät huoneet. Golfkenttä vieressä. Kaikin puolin suositeltava kohde, jos haluaa irrottautua hetkeksi maailman kiireistä. http://www.bilderberg.nl/uk/hotels/lauswolt/
Antigua
Sandals Antigua. Romanttinen rantalomakohde (vain pariskunnille). Ravintolat pieni pettymys, mutta muuten erinomainen lomanviettoparatiisi. Kaikki oleellinen sisältyy hintaan, myös huoneen täysin varusteltu baari (huom. jätin tarkoituksella mini-etuliitteen pois). http://www.sandals.com/main/antigua/an-home.cfm
Wales
Old Rectory, Conwy. 1700-luvun vanhaan pappilaan tehty uskomaton hotelli. Illallinen nautitaan yhdessä, ja sitä ennen kokoonnutaan seurustelemaan oleskelutiloihin. Ruokalista tuodaan päivällä huoneeseen, jotta viini voidaan valita ajoissa ja temperoida ennen ateriaa. Käsittämätön kokemus. http://www.oldrectorycountryhouse.co.uk/
USA
Hotel Nikko, San Francisco. Tyylikäs hyvätasoinen hotelli keskeisellä paikalla. http://www.hotelnikkosf.com/
Renaissance Parc 55, San Francisco. Toinen hyvä San Franciscon keskustan hotelli. http://www.parc55hotel.com/
Ranska
Evian Royal Resort, Evian. Erinomainen hotelli Evianin lähdevesistään tutussa kaupungissa. Loisteliaita ravintoloita ja golfkenttä. Kasinolla ei valitettavasti pelata pokeria. http://www.royalparcevian.com/
Edit: osassa olen vieraillut jo aikoja sitten, osa kokemuksista on tuoreempia. Niinpä kaikki tiedot eivät välttämättä pidä enää paikkaansa; esim. Old Rectory on näköjään sulkenut ravintolansa ja tarjoaa nykyään enää majoitusta (mikä on suuri sääli)
Viime päivtyksen jälkeen on tullut tehtyä useampiakin reissuja tiuhahkoon tahtiin, ja parissa paikassa pelattuakin. Maltalla ollessani pelasin pari pientä turnausta, joissa kummassakaan en kuitenkaan saavuttanut mainittavampaa menestystä. Ensimmäinen oli 26 hengen 20 euron rebuy-turnaus, jossa sinnittelin ihan ok-vastustajia vastaan ihan ok-pelillä kahdeksanneksi ilman mitään mainittavia tapahtumia. Toinen oli mielenkiintoisempi kahdeksan hengen 50 euron freezeoutti, jossa oli lisäkseni toinen suomalainen ja kuusi paikallista (tosin kahta eivät pitäneet ihan paikallisina, kun olivat muuttaneet niinkin hiljattain kuin 25 vuotta sitten Sisiliasta) “pappaa”. Nämä kuusi pappaa olivat keskimäärin ottaen varmaan huonoimmat turnauspelaajat joita olen nähnyt – ja silti onnistuin putoamaan ensimmäisenä!
Turnauksen struktuuri oli mielenkiintoinen, alussa pelattiin hyvinkin diippinä, mutta tasot nousivat nopeasti ja jyrkästi. Alussa kaikki papat limppasivat ja makselivat isojakin reissuja PF, ja ajattelin, että kunhan tasot nousevat, niin limppaaminen ja kylmänä makselu vähenee, mutta väärässä olin. Olin koko turnauksen melko korttikuollut, joten käytännössä pelasin kolme jakoa:
Ensin 10/20 tasolla kuin kaikilla on n. 4000 stackki reissaan buttonista AK:lla viiden limppaajan perässä 185. Molemmat blindit ja kaikki limppaajat maksavat. Missaan flopin totaalisesti ja kippaan jonkun isohkoon lyöntiin.
Sitten 100/200 tasolla buttonissa 76s (pataa), reissaan parin limpperin jälkeen 700 (taakse jää n. 1500). BB ja yksi limpperi maksavat. Flop on 632, jossa kaksi ristiä ja pata. BB, jolla on isompi stack menee all-in ja välimies kippaa. Olisi pitänyt maksaa, mutta nyt kippasin.
Tästä seuraava käsi, jäljellä siis 1500 ja tasona 100/200. Minulla on cutoffissa QQ ja tungen yhden limpperin jälkeen merkit keskelle. Muut kippaavat, limpperi maksaa ja kääntää ässät, gg ja hotellille.
Prahassa taasen pelailin pientä käteispeliä, eli 25/50 (n. 1/2 euroa). Ensimmäisenä iltana sattui tämä:
Reissaan buttonilta kutosparilla 200, kaksi maksaa. Flop on 962 värin vedolla, SB lyö 400, välimies kippaa ja reissaan 1200. Vihu lyö minut all-in (n. 1800 jäljellä), jonka maksan. Vihulla KTs värinveto, joka täyttyy. Tämän jälkeen ostin lisää ja pelailin suunnilleen omillani loppuillan.
Toisena päivänä voitin heti alkuun kolme pottia, ja kasvatin stackiäni mukavasti. Sitten olinkin melko lailla korttikuollut, mikä harmitti suunnattomasti kun pöytään sattuneet pari maniaccia jakoivat rahaa oikealle ja vasemmalle, kaikille muille paitsi minulle (paras oli jenkkituristin 3-way all-in kun pöydässä oli neljä herttaa, jenkillä HA, toisella vihulla HK, yksi maniac kippasi ja näytti H5, mutta yksi maniac halusi välttämättä laittaa kaikki keskelle H3:lla. Jenkki pyöritteli päätään ja kaapi n. 380BB potin itselleen). Kaikkiaan sain kolmessa tunnissa kolme paria (QQ, 77, 33) ja kerran AQ, kerran AT ja kerran KJ. Tästä huolimatta jäin lopulta 1000CZK plussalle. KJ:llä sain sentään suoran ja pöytään tuli kolme pataa, vihu reissasi all-in. Vastentahtoinen maksu, joka kannatti kun vihulla oli AT rattaat. Yhden potin sain vahingossa, kun minulla oli BB:ssä Qx ja neljään pekkaan chekattiin kaikki streetit läpi AJTxx boardilla. Yksi kaveri heitti muckkiin, ja myöhemmin paljastui, että siellä olisi ollut kymppi. Sen jälkeen Q olikin voittopeli.
Viimeisenä iltana sain taas semihyviä kortteja, lähinnä läjän pieniä pareja (33-77), joilla en kuitenkaan saanut ihmeempiä aikaan. Olin melko tarkkaan omillani ja jo suunnittelemassa lähtöä, kun sattui kahden jaon mittainen musta hetki:
Ensin BB:ssä ATo (efektiiviset vähän päälle 6000), LAG button reissaa 200, rereissaan 600. Flop QTxr, lyön 700, vihu maksaa. Turn J, joka avaa värinvedon, checkaan, vihu lyö 800, mietin pitkään ja maksan. River on blanko, checkaan jälleen ja vihu lyö 1050. Päätän olevani lyöty ja kippaan, vihu näyttää A9.
Heti seuraavassa jaossa SB:ssä A5o (ei herttoja), stackiä jäljellä n. 4000. MP limppaa, muut kippaavat ja reissaan 225. BB ja limpperi maksavat (BB on norjalainen turisti, löysähkö, MP taas solidin oloinen vakkari, jota paikalliset kutsuvat professoriksi). Flop osuu, 955 kahdella hertalla. Lyön 500, norski kippaa ja professori maksaa. Turn on hertta, lyön 1300, ja vihu menee AI (minulle jää maksettavaa n. 2000). Lasken kymmenen outtia täpöön/nelosiin + pienen mahdollisuuden, että vihulla ei ole väriä ja maksan. Vihulla on väri (ja yksi outeistani) eikä käteni parane riverillä.
Näillä suorituksilla reissut jäivät rahallisesti tappiollisiksi, mutta kokemusta kertyi ja hauskaa oli. Seuraavaksi taas etelänaapuriin.
Käväisin jälleen piipahtamassa etelänaapurissamme, ja tällä kertaa laajensin reviiriä ajellen aina Tarttoon asti. Ja ajelu kannatti, sillä Tartosta löytyi uskomattomin livepöytä, mitä olen koskaan nähnyt. Peli oli myöskin pienintä, mihin olen kasinolla törmännyt – blindit olivat 5/10 EEK, eli n. 0,33/0,67 EUR. Kun tähän lisätään se, että peli oli hitainta koskaan näkemääni, rake on vain 2% ja sitä peritään vasta 500 EEK ylittävistä poteista, ei järkeni riitä käsittämään miten pelin pyörittäminen voi olla kasinolle kannattavaa.
Mutta, itse asiaan, eli peliin. Kun tulin paikalla, yhdeksän hengen pöydässä oli sopivasti yksi paikka vapaana ja istuin siihen. Myöhemmin huomasin seinällä myös jonotuslistan jossa oli joku nimikin, mutta siihen ei kukaan kiinnittänyt tässä vaiheessa mitään huomiota. Muut pelurit vaikuttivat kaikki paikallisilta nuorehkoilta miehiltä. Peli oli NL Texas / PL Omaha dealers choice.
Hyvin pian selvisi, että vajaa puolet muista palaajista ei osaa oikeastaan sääntöjäkään, tai jos osaa, niin ei ainakaan pelata. Lisäksi osa oli sen verran humalassa, että heille selitettiin kerta toisensa jälkeen kärsivällisesti mikä stringbet on ja miksi se ei ole sallittu, mutta mikään osa selityksestä ei tuntunut tarttuvan. Useammalla pelaajalla oli jatkuvia vaikeuksia hahmottaa koska on heidän vuoronsa postata blindi ja paljonko se milloinkin on. Yksi kaveri halusi jatkuvasti blindissa ollessaan toimia ennen floppia ensimmäisenä, ja kippasikin useita kertoja sujuvasti isossa blindissa, ennen kuin kukaan muu ehti tehdä mitään. Toinen pöydän joten kuten osaavista pelaajista harrasti live straddleä, joka aiheutti valtavaa hämmennystä humaltuneemman kansanosan keskuudessa: eräässäkin straddlatyssä (onko se sana?) jaossa MP:ssä ollut sankari maksoi ensin kympin, ja kun jakaja huomautti että se on kaksi kymppiä, hän lievästi hämmästyneenä heitti toisen kympin pöydälle. Straddlen asettaja korotti vuorollaan sataseen, ja MP osoitti poikkeuksellista, joskin virheellistä, selväjärkisyyttä ruvetessaan mesoamaan siitä, että korotuskierros on jo päättynyt (olisin odottanut, ettei hän missään olosuhteissa huomaa korotuskierroksen päättymistä ennen kuin jakaja jakaa lisää kortteja). Eräs sankari kippasi ensin korttinsa ja 5 sekuntiä myöhemmin ilmoitti pontevasti maksavansa ja heitti pari chippiä perään, jne.
Peli oli siis dealers choicea, ja huolimatta siitä, että Texaskin vaikutti ylivoimaisen monimutkaiselta peliltä useimmille, Omaha oli lähes kaikkien valinta. Omahassa nähtiinkin hienoja pelisuorituksia, mm. preflop-korotuksen maksaminen QQQ8:lla jne (luonnollisesti jäljellä oleva rouva tuli floppiin ja kaveri voitti potin). Jännitys olikin käsin kosketeltavaa, kun lähes joka showdownissa kolme-neljä pelaajaa levitti kätensä ja jäi odottamaan kenet jakaja valitsee voittajaksi ja millä perusteella. Valitettavasti minulle jaetut Omaha-kädet olivat säälittävän ja liikuttavan välimaastosta, enkä tainnut voittaa koko iltana kuin yhden omaha-jaon.
Texasissa meni hieman paremmin, kun mm. KQ:lla buttonista korotettuani ja K87 flopattua kaveri halusi maksaa pari isoa lyöntiä 45:llä kutosta odotellessaan. Kaikesta huolimatta onnistuin jäämään hieman tappiolle, vaikka yhdessä jaossa rahaa suorastaan tyrkytettiin (tässä vaiheessa pari pelaajaa oli vaihtunut, ja osa pelaajista oli aika uusia tuttavuuksia): etupositiosta kohtuullisen selväjärkiseltä, ehkä hieman löysältä vaikuttanut kaveri reissasi parin limppaajan jälkeen 60, minulla oli buttonissa JJ ja rereissasin 200. BB (myös melko järkevän oloinen) rerereissasi 900 ja hyvin löysältä vaikuttanut UTG:stä limpannut meni all-in n.1500 (enemmän kuin minulla). Ensimmäinen reissaaja kippasi ja jäin miettimään mitä ihmettä on tekeillä. Lopuksi päätin, että jommalla kummalla reissuttelijalla on isompi pari ja kippasin. Tämä oli tietysti paha virhe, koska BB maksoi ja näytti AQ:n, ja limp-reissaaja seiskaparin.
Tartossa myöskään jakajien ammattitaito ei päätä huimaa, ja varsinkin pottiompussa maksimilyönnin laskeminen tuntui välillä kestävän melko kauan. Myöskään monen hengen all-inien sivupottien laskeminen ei tuntunut sujuvan ihan toivotussa vauhdissa.
Vaikka Tarton reissu ei rahallisesti ollutkaan tällä kertaa kannattava, voi paikkaa suositella paitsi viihdearvon myös valuen vuoksi. Pidemmän istumisen tuossa seurassa on lähes pakko olla kannattavaa, vaikka peli onkin pientä. Takaisin tullessa pysähdyin Tallinnassa pelaamassa Anniversary Tourin sivuturnauksen, mutta uskomattomasta lähtökorttituuristani (kolmessa tunnissa 3xAA, 3xAK, 2xAQ, AT, QQ jne) huolimatta onnistuin tippumaan melko aikaisessa vaiheessa, joten ei siitä sen enempää.
Jamaikalta voin suositella Royal Plantationia, ja varsinkin Royal Plan -paketin kanssa. Pakettiin sisältyvät kaikki ateriat, talon viinit ja väkevämmät alkoholijuomat hotellin kolmessa ravintolassa ja parissa baarissa, huonepalvelu (tilauksesta veloitetaan 10 USD maksu), huoneen varsin laadukaasti varusteltu (mini)baari, kaikki vesiurheiluaktiviteetit, golf (pl. caddie ja auto), lentokenttäkuljetukset, kuljetukset golfkentälle ja takaisin, tunti golfopetusta päivässä, kaikki palvelurahat jne. Huone on toiseksi paras näkemäni (se tarkoittaa jo melko hyvää). Hotelli on pienehkö, ja henkilökuntaa on vähintään riittävästi majoittujien määrään nähden palvelun tason varmistamiseksi.
Otsikko on itse asiassa harhaanjohtava, koska käkikellomaa on oikeasti Saksa, mutta useimmat kuitenkin mieltävät sen Sveitsiksi, ja siihen otsikkonikin viittaa.
Peleistäni sen verran, että turnauksessa tipuin sijalla 12, kun ensin A8 oli paperia QJ:tä vastaan ja heti perään KJ ei pitänyt J8:aa vastaan.
5/5 käteispelissä ensimmäisenä iltana oli vastassa 7 nuorehkoa paikallista, jotka kaikki vaikuttivat jossain määrin osaavilta, ja kaksi minuakin vanhempaa herraa, joista toinen oli turska ja toinen ryhävalas. Muutamia käsiä (itse asiassa lähes kaikki runsaan parin tunnin aikana pelaamanani kädet):
Saan keskipositioon 55, edestä yksi limppaa, limppaan perässä. Takapositio reissaa ja tulee rereissatuksi, valas maksaa, limpperi, minä ja reissaaja kippaamme. Loppupelissä rereissaaja voittaa AK:lla valaan A9:ä vastaan. (55 olisi vienyt setillä)
SB:stä kouraan 92o, jolla näkee ilmaisen flopin kolmen muun kanssa. Flop on miellyttävä 952r, päätän chekata ja katsoa mitä tapahtuu. Button lyö, maksan ja turska takaani maksaa. Turnin kolmosenkin sökötän toivoen buttonin jatkavan lyömistä, mutta nyt mennään sökönä läpi. Riverin ysi tuo täyskäden ja lyön n. puoli potillista, ei maksuja.
UTG:stä seiskapari, reissaan, button maksaa. Flop on T43, yksivärinen. Lyön vajaan potin ja button kippaa.
Alkupositiosta AQ, reissaan, valas maksaa. Flop 993, lyön jatkolyönnin, valas maksaa. Turn ja river ovat merkityksettömiä, ja sökötellään läpi. Valas näyttää AT.
Keskipositiosta 66, etupositio reissaa, maksan ja valas maksaa SB:stä. Flop Q99, valas chekkaa (tähän asti valas oli lyönyt aina osuessaan vähintään kärkipariin ja chekannut muuten). EP reissaaja lyö 30 (n. puoli pottia) ja reissaan to 80. Valas maksaa ja EP kippaa. Turn ja river ovat molemmat ristejä, ja saan takaoven värin. Molemmat menevät sökönä ja valas näyttää QJ herttaa.
Käytännössä muita käsiä en sitten pelannutkaan, lähtökortit olivat lähinnä kauheaa kuraa. Seuraavana iltana peli oli vähän vauhdikkaampaa, ensin menetin vajaan puolet pinostani kun yritin ässähailla turhaan bluffata kymppiparia pois potista kun pöytä oli J76J. Sitten osuin SB:stä 87s:llä floppiin 976, löin 3/4 pottia, jonka yksi maksoi, yksi kippasi ja button minireissasi. Puskin kaiken (n. potillinen) ja kaikki kippasivat.
Pian tämän jälkeen menin värin vedolla CRAI, ja nyt reissaaja maksoi QQ:lla J32 pöytään. Sain värini riveriltä, ja n. 110BB potin. Aika pian tämän jälkeen väsy ja nälkä veivät voiton ja lähdin takaisin hotellille nukkumaan.
Pokeritieto onnistui tällä kertaa ajoittamaan risteilynsä siten, että minulla ja Hauturskallakin oli mahdollisuus osallistua. Hytti ja ruokalipukkeet varattiin hyvissä ajoin, auto parkkiin Tähtitorninmäen alle ja hyvissä ajoin laivaan. Hauturska lähti mani- ja pedikyyriin, ja minä säntäsin jo ennen laivan lähtöä konferenssitiloihin etsimään pelisalia – jostain syystä olin nimittäin lukenut ohjelmaa vain siihen asti, missä luki ensimmäinen kellonaika, ja kuvittelin, että pelit alkavat klo 17. No pikkuhiljaa totuus selvisi meikäläisellekin, ja ilmoittauduttuani minulla oli vielä hyvää aikaa mennä takaisin hyttiin tyhjentämään loput kuohuviinipullosta asiallisen pelivireen varmistamiseksi.
Itse turnaus alkoi lopulta joskus 18.30 jälkeen, ensimmäisen pikku paniikin aiheutti tieto siitä, että ruokailu alkaa vasta neljän tason jälkeen n. 20.30, mutta turnaus jatkuu kuitenkin aikataulun mukaisesti klo 22. Meillä oli nimittäin pöytävaraus klo 20, eikä kahden tunnin ruokailuaikakaan olisi ollut mitenkään ylimitoitettu ruokailutottumuksemme huomioonottaen. Laitoin vaimolle tekstiviestin muuttuneista suunnitelmista, ja ryhdyin miettimään olenko mieluummin sitoutissa ennen ruokataukoa vai sen jälkeen.
Pöytämme ensimmäinen jakaja osoittautui varsin kokemattomaksi, ja lähes joka jaossa oli jotain pientä ongelmaa: pottien antamista väärälle pelaajalle, jonkun jaossa vielä olevan huomaamatta jättämistä, korttien väärin polttamista jne. Omalle kohdalleni sattui tilanne, jossa reissasin keskeltä to 200, joka jäi parin paikan päässä istuneelta Sinappikaasulta (muistaakseni) huomaamatta, ja hän laittoi omasta mielestään reissuun 175. Koko pöytä protestoi ja sanoi, että pitää maksaa. Sinappikaasu kysyi kuitenkin jakajalta saako foldata, ja jakaja antoi tähän luvan, jonka jälkeen kortit lensivät salamannopeasti muckkiin. Tässä vaiheessa kutsuttiin floor paikalle ja selvitettiin tilanne. Tuomio oli ensin, että pitää maksaa, mutta Sinappikaasu protestoi, ettei hänellä ole enää korttejakaan, jolloin foldi sai jäädä voimaan. No big deal. Muut jakajat olivat onneksi kokeneempia.
Peli alkoi osaltani nihkeästi ja olin varsin korttikuollut. Jonkun yksittäisen potin onnistuin ryöstämään, ja pysyttelin keskistäkin tuntumassa, enimmäkseen vähän alle. Ensimmäisen isomman potin ja nousun keskistäkin yläpuolelle sain, kun reissasin edestä muistaakseni tuhanteen (blindit 150-300 + ante 25 tjsp), ja Keely keskipositiosta tai vähän sen jälkeen meni all-in n. 6K. Keely oli pelannut jo hyvän aikaa aika aktiivisesti, joten AQo oli helppo maksu, ja Keely käänsikin näkyviin AJ:n, ja onneksi AQ piti. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, koska aika pian tuhlasin melkein koko stäckini, kun sain SB:ssä kouraan JTo, ja kaikki foldasivat minulle. Reissasin, ja BB, joka oli aiemminkin reissannut minua vastaavassa tilanteessa ja saanut minut kippaamaan reissasi jälleen. Ajattelin, että rereissu voi olla aika ilmaa, mutta puskun sijaan päädyin maksamaan. Floppi oli KQ2r, ja päätin checkata ja joko ottaa ilmaisen kortin tai checkreissata AI. Vihu löikin ja pistin merkkini keskelle toivoen joko kippiä tai n. 1/3 mahdollisuutta suoraan. Vihu maksoi K2:lla, eikä suoraa tullut. Minulle jäi alle 2BB. Päätin aloittaa raivokkaan nousun.
Nousu onnistuikin yli kaikkien odotusten. Ensin sain A5o:lla hyvän potin, kun puskin, yksi maksoi ja BrxA päätti eristää K9s:llä. Välimaksaja kippasi, ja A5 ei pelkästään pitänyt vaan floppasin nutsit 234:n muodossa. Hieman myöhemmin tein päivän muistaakseni ainoan ohivetoni, kun puskin A4:llä ja sain maksun AT:ltä, mutta nelonen tuli heti flopista eikä kymppejä onneksi näkynyt. Ruokataukoon mennessä olin ja saanut ihan pelikelpoisen stakin, joskin vielä selvästi alle averagen.
Ruokatauon jälkeen sain heti toisessa jaossa käteen KK, ja tällä kertaa puskulle löytyi maksaja AQ:lla. Ässät pysyttelivät onneksi pakassa, ja stakki parani edelleen. Sitten taskukasit, joilla reissasin keskipositiosta ja kaikki kippasivat BB:lle (pokeritietovakkari, jonka nimeä en tässä mainitse). Tässä vaiheessa luulin kaikkien jo kipanneen, ja työnsin korttini keskelle. Samassa huomasin, että BB on vielä mukana pelissä, ja vedin korttini takaisin. BB protestoi ankarasti, ja sanoi minun kipanneen, koska olin irroittanut käteni korteista. Itse en osannut varmuudella sanoa, olinko vai enkö, sen toki myönsin, että olin luullut kaikkien kipanneen ja siksi työntänyt korttini keskelle. Floor tuli taas paikalle ja kyseli sekä jakajalta että muilta pelaajilta olinko irroittanut korteista vai en, mutta kukaan ei osannut varmuudella sanoa. Ainoa varma mielipide asiasta oli BB:llä. Hetken keskustelun jälkeen sanoin BB:lle, että jos hän noin kovasti haluaa voittaa potin tällä tavalla, niin hän saa sen pitää. Oma mokahan se oli, pitäisi seurata peliä.
Pokerimarketin edustajan kanssa saimme pientä yhteenottoa aikaan, kun rereissailin muutaman kerran hänen varastusyrityksiään. Tästä sainkin pienen kuitin keskustelupalstalla (välillä oli käsi, välillä ei, muistan ainakin kerran minulla olleen kymppiparin ja kerran T8o). Loppuillasta bounty tuli pöytäämme, mutta valitettavasti isolla stakillä ja vasemmalle puolelleni. Pian pöytä breakattiin, mutta bounty tuli samaan pöytään kanssani, ja tällä kertaa oikealle puolelle. Sain vielä yhden hyvän potin kun reissasin ysiparilla, ja pikkustack puski kolmosparilla. Maksoin tietysti, eikä ohivetoa.
Bountyn tilanne oli se, että hän ei voinut jatkaa peliä toisena päivänä, ja n. kymmenen minuuttia ennen päivän päättymistä hän ilmoitti puskevansa joka käden. Näin tapahtuikin, sillä seuraksella että hän tiputti välittömästi yhden pelaajan. Sitten hän puski uudestaan, ja löysin taskusta AKo:n, jolla luonnollisesti maksoin. Bounty käänsi JTo, mutta flopin 987 sinetöi kohtaloni pari jakoa ennen päivän päättymistä. Tippuminen hyvän nousun jälkeen harmitti, mutta toisaalta toisen päivän ruokailusta hävisivät viimeisetkin aikataulupaineet.
Lauantaina kävimme pitkällä kävelyllä Gärdetin puistossa ja Kaknästornilla. Tällä kertaa reitille sattui poikkeuksellisen paljon nähtävää, koska sirkus oli tullut kaupunkiin, ja norsut, kamelit, härät, aasit, vuohet ja ponit olivat aitauksissan laitumella. Lisäksi paikallinen volkkariyhdistys oli järjestänyt kevätpiknikin, ja paikalla oli yli 50 vanhaa ja hienosti entisöityä volkkaria, lähinnä kuplia mutta myös karmann-ghioja, kleinbusseja, passateja sekä joitain muunkin merkkisiä autoja (mm. yksi lambo ja JPS Porsche 911). Kävelyn jälkeen päiväunet, sitten saunaan, hierontaan, ostoksille ja syömään. Ruokailun yhteydessä nautittujen normaalien ruokajuomien (alkudrinkki, puoli pulloa viiniä, ja pari lasillista jälkiruokaviiniä) jälkeen pelikunto alkoikin olla kohdallaan. Kello ei kuitenkaan ollut vielä yhdeksää, joten oli hyvää aikaa katsoa hytissä Presidentin kanslia ja Uutisvuoto, ja viimeistellä pelikunto parilla siiderillä. Sitten käteispelien pariin.
Käteispeli oli jonkun verran vauhdikasta, ja stäkki ensin hupeni lähes puolella, mutta sitten korttituurit osuivat kohdalleen ja pari muuviakin onnistui, ja onnistuin nousemaan lopulta vähän yli satasen voitolle, joten koko reissun pelitkin jäivät niukasti voitolliseksi. Käsistä mainittakoon kaksi ässäparia, joista ensimmäisessä peräti neljä pelaajaa sai merkit keskelle. Pikkustäcki veti QTs:ään värin, joten sain vain sivupotin, joka tuotti ehkä 10-15 euroa. Toisessa yksi pelaaja maksoi reissuni ja rereissun jälkeisen puskuni, ja nyt ässät pitivät. Pelaaja oli sama joka oli ollut häviämässä myös edellistä AA-alliniani, ja vierustoverinsa väittämän mukaan molemmilla kerroilla oli hävinnyt kurkoilla. Mene ja tiedä, mutta jos pitää paikkansa niin kieltämättä melko epäonnekasta.
Käteispöydässä juttelin jonkun verran vieressä istuneen ja hyvin pelanneen ja menestyneen Keelyn kanssa. Keely osoittautui juuri niin miellyttäväksi tuttavuudeksi kuin olin foorumikirjoitusten perusteella kuvitellutkin.
Kaiken kaikkiaan hyvä risteily, kiitokset järjestelyistä ylläpidolle, ja toivottavasti meillä on tilaisuus osallistua toistekin.
Nyt on melko tarkkaan tasan kaksi viikkoa kierretty Eurooppaa Hauturskan ja yhden koiristamme kanssa, ja vasta eilen kerkesin ensimmäisen kerran kasinolle, tällä kertaa Itävallan Badenissa. Näin sain Baden-neloset kasaan, kun olen käynyt kasinolla myös Sveitsin Badenissa ja Saksan Baden-Badenissa (lasketaan nimen takia kahdeksi, muuten tulisi vain setti). Viime mainitussa en tosin aikanaan päässyt pokeripöytään, koska tarjolla oli silloin vain 5/10 omppua.
Itävallan Baden on mukava kaupunki, jossa on komea kasino. Badenin kasino on tullut tutuksi turnausviikostaan, jonka aikana pelataan mm. sevenin euroopanmestaruuskisat. Valitettavasti normaaliaikaan pokeritarjonta on melko nihkeää, torstaisin ja sunnuntaisin on turnauksia ja näiden lisäksi pe-la löytyy käteispelejä, mutta ma-ke kasinolle on aika turha mennä pelin toivossa. Torstaina peliä löytyi yhden 2/4 texupöydän verran n. klo 22 eteenpäin, eikä muinakaan päivinä tilanne taida olla paljon parempi. Erikoista kyllä keskiviikkona kasinolla oli porukkaa muuten pilvin pimein, kun taas torstaina oli muuten varsin tyhjää.
Torstaina pelataan n. 19.30 alkaen 50 euron RB+AO turnaus, jossa on lievästi sanottuna ripeä struktuuri: 1000 merkkiä, tasot 20 min: 25/50, 50/100, 100/200 jne. Ei ihme, että 19 pelaajaa kerännyt turnaus oli ohi n. kolmessa tunnissa. Itse jätin tämän arvonnan väliin, ja menin pelaamaan käteistä. Pöydässä oli vaihtelevasti 6-8 pelaajaa, joista yksi osasi vähän pelata (en siis minä, vaan yksi paikallisista). Muut paikalliset olivat kaikki enemmän tai vähemmän huonoja, mutta hieman eri tavoilla. Yhteistä kaikille oli, että heidän pelinsä ei olisi ollut enää yhtään helpommin luettavaa, vaikka he olisivat tatuoineet pelityylinsä otsaansa.
Lähtökorttituurit olivat kehnot (koko illan aikana yksi taskupari, seiskat, lisäksi AK, pari AQ ja pari AJ), mutta flopit osuivat hieman paremmin. Illan suurin potti tuli kun AJ:ni floppasi KQTr, ja kaksi pienempää stackiä maksoi lyönnin ja reissun jälkeisen rereissuni AI. Lisäksi mieleen jäi yksi hyvä ja yksi huono kippi: hyvä oli kun minulla oli rereissatussa kolmen hengen potissa AQ Q97r floppiin ja osasin kipata flopilla lyöntiin ja reissuun; huono taas kun KT meni checkinä läpi AT8 floppiin ja check- foldasin A turnin.
Loppujen lopuksi jäin illasta pari sataa voitolle, mutta tuossa seurassa saavutusta ei voi pitää kovin kummoisena. Tulihan sillä kuitenkin kuitattua yhden yön majoitus Grand Hotel Sauerhofissa, joka on kelpo hotelli lyhyen kävelymatkan päässä kasinosta. Lisää hotellisuosituksia matkalta tuonnempana.
Tällä kertaa päätimme jättää totutun yöpymispaikan Kööpenhaminan väliin tarpeettoman korkeiden hotellihintojen takia, ja mennä sillan yli Malmöhön – onhan sielläkin kasino. Casino Cosmopol Malmössä tarjoaa kymmenen pokeripöytää, ja lauantaina yhdeksän maissa parissa pöydässä oli 20/20 teksu käynnissä, ja kolme pelaajaa jonossa samaiseen. Ilmoittauduin neljänneksi, ja kun muille pelaajille sopi pelata nelikätisenä, niin pöytä avattiin samantien. Periaatteessa valikoimiin kuuluu myös limettiä ja PLOta, mutta ilmeisesti 20/20 NLH on ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto.
Pöydässä oli alussa pari kehnoakin pelaajaa, mutta valitettavasti näiltä loppuivat rahat yhdeltä toisen jälkeen, ja tilalle tuli paremmin peluun hallitsevia sankareita. Itse sain alussa pari hyvää pottia kun pääsin ilmaiseksi mukaan paskoilla blindeista, ja flopit/turnit osuivat, mutta pelaajakannan uusiuduttua ei vapaamatkustaminen enää onnistunut, eivätkä reissut ilmalla pudottaneet oikein ketään. Tyydyin siis kyyläilemään, ja lopulta n. kolmen tunnin odotuksen jälkeen sainkin päivän ainoan kunnon lähtökäden, kallet. Pelissä oli straddle, reissasin 140, kohtuullinen LAG takaa reraise 380 (taakse jäi n. 600) ja puskin. Valitettavasti kaveri ei katsonut olevansa committed vaan kippasi AJ:nsa. Pian tämän jälkeen silmät luppasivat sen verran pahasti että katsoin parhaaksi lähteä takaisin hotellille.
Malmön kasino oli oikein miellyttävä tuttavuus, pokerihuone on tilava, jakajat osaavia ja peliä löytyy sopivasti. Positiivisena ja hieman yllättävänä piirteenä mainittakoon, että tippaaminen on kielletty.
Lupailin tuossa aiemmin lisää hotellisuosituksia viimeisimmältä reissulta, joten tässä muutama:
Moulin des Ramiers, Crupet, Belgia
Hieman erilainen hotelli pienessä belgialaisessa kylässä. Kylässä on muutama sata asukasta, kaksi hotellia ja neljä hyvää ruokaravintolaa. Moulin des Ramiers on vanhaan myllyyn rakennettu sympaattinen pikkuhotelli, jossa ei taida olla isäntäperheen lisäksi lainkaan henkilökuntaa. Huone on hyvä ja tarjolla on periaatteessa ilmainen WLAN, mutta valitettavasti kantama ei yltänyt meidän huoneeseemme asti. Aulassa se sen sijaan toimi, tosin hieman hitaasti. Isäntä kyllä tarjosi myös omaa konettaan käyttööni, jos en olisi saanut nettiä toimimaan! Hotellissa ei ole varsinaista ravintolaa, mutta kelvollinen aamupala tarjoillaan. Naapurikiinteistössä on puheiden mukaan kylän paras ravintola, mutta se jäi kokeilematta koska se sattui olemaan jonkun poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi suljettu. Kylän muut ravintolat ovat kävelymatkan päässä ja niistä saa aivan kelvollista ruokaa.
Tämä ei ole varsinaisesti hotelli vaan enemmänkin omien sanojensa mukaan “luxury bed and breakfast” – mikä kuvaakin paikkaa aika hyvin. Rakennus on nimensä mukaisesti vanha linna – pieni tosin, mutta linna silti. Ravintolaa ei täälläkään ole, mutta aamiaistarjoilu toimii – ja vaikka aaminainen ei nyt ihan kansainvälistä tasoa olekaan, niin paljon parempi kuin ranskalaisissa hotelleissa keskimäärin. Linnaa ympäröi hoidettu puistolaue, jonka lammessa näin elämäni ensimmäiset mustat joutsenet. Ravintolat eivät ole ihan kävelymatkan päässä, mutta n. 10 minuutin automatkan päässä Vitren kaupungissa ja sen ympäristössä on runsaasti laadukasta tarjontaa. Ilmainen internet.
Iso, tyylikäs, vanha viiden tähden kylpylähotelli Bodenseen rannalla lähellä Bregenzin kasinokaupunkia. Hotelli voisi olla suoraan Agatha Christien romaanista ja asiakaskunta on ehkä enemmän varttunutta väkeä, mutta hotelli on tasokas ja ruoka sen molemmissa ravintoloissa hyvää. Hotellia ympäröi hoidettu puisto, ja sillä on oma “uimala” Bodenseen rannalla. Maksullinen internet, jossa vaihtoehtoina 1 tunti / 8 euroa tai 1 kuukausi / 29 euroa!
Tyylikäs 1800-luvun kartano Badenin keskustassa kävelymatkan päässä kasinolta. Erittäin tyylikkäät ja tilavat huoneet. Aulassa ilmainen WLAN ja huoneissa periaatteessa maksullinen netti, mutta ainakin meidän respan yläpuolella sijainneessa huoneessamme aulan WLAN toimi hienosti. Ravintolassa hyvä aamiainen, päivällistarjoilu jäi ehkä hieman jälkeen hotellin muusta tasosta.
Hieno linnahotelli Elbejoen rannalla melko lähellä Dresdenin keskustaa. Päärakennus on rakennettu korkealle rantatöyräälle, ja tätäkin linnaa ympäröi komea, pääosin luonnontilainen puisto. Tasokas ravintola, joka on myös paikallisten suosiossa. Ilmainen internet.
Hauturskalla oli sattumoisin vapaa viikonloppu, ja päätimme lähteä käymään jossakin. Eri vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen kisan voitti Riika, koska sinne on vielä järkevää lähteä pariksi päiväksi, ja sopiva pokeriturnauskin (Anniversary tour side event 20 Ls rebuys + addon) oli tarjolla. Mietimme hetken lentämisen ja ajamisen välillä, ja ajaminen voitti tällä(kin) kertaa. Hyppäsimme siis perjantain iltapäiväpaattiin, ja köröttelimme illaksi Riikaan. Majoitusvaihtoehdoista valitsimme jälleen Reval Hotel Latvijan, tällä kertaa tosin viikonlopputarjouksen innoittamana Executive Class -huoneen. Tätä voikin varauksetta suositella, huone olisi normaalihinnallakin (n. 180 EUR) hintansa väärti, ja nyt puolihintaisena todella erinomainen valinta.
Perjantai-iltana kävimme kasinon japanilaisessa ravintolassa syömässä maittavat sushi-ateriat (erinomaisen hyvää ja varsin edullisesti. Samanlaiset sushit keskustan Stockmannilta ostettuna tulevat n. 25-30% kalliimmiksi kuin ko. ravintolassa) ja sen jälkeen siirryin käteispöytään. Mennessäni ihmettelin miten anniversary tourin main event oli kerännyt huimat yhdeksän osanottajaa. Käteispeleinä tarjolla oli 2/2 DC (PLO/NLH) yhdessä pöydässä (keskimäärin pari pelaajaa jonossa). Suurin osa pelaajista oli huonoja, osa umpisurkeita. Hauskin oli keski-ikäinen varakkaan näköinen paikallinen herrasmies, joka valitsi joka kerta omahan, vaikkei osannut edes sääntöjä (olisi mm. halunnut potin itselleen suoralla kun kädessä oli AQ66 ja pöydässä 3457Q). Ko. herra hävisi parin tunnin aikana n. 800 Ls – tosin kaikille muille paitsi minulle. Paikalle tuli samaan aikaan kanssani myös norjalainen turisti, joka oli ylen hämmästynyt saadessaan heti ensimmäisessä jaossa neljä korttia – hän kun ei ollut koskaan kuullutkaan pelistä nimeltä Omaha. Norjalainen oli ohellani ainoa ulkomaalainen, muut olivat paikallisia, mutta suurin osa aika reippaita pelaajia, nittejä oli ehkä yksi tai kaksi. Itse ostin alkuun satasella sisään, ja hetken päästä 40 lisää. Peli kulki ihan ok, ja pois lähdin 299 Ls kanssa. Käteispelin lisäksi yhdessä pöydässä pelattiin 10+2 Ls sittari.
Lauantaina kävimme päivällä vähän kävelyllä ja katsomassa josko Riikasta kannattaa ostaa jotain (erityisesti tähtäimessä oli uusi matkalaukku, Samsonite Cosmolite 85cm, jollainen löytyikin yhdestä liikkeestä, mutta koska hinta oli reilusti korkeampi kuin Suomessa, jätimme väliin), mutta ostokset jäivät tekemättä. Illalla sitten söimme varhain hotellin Esplanade -ravintolassa (jonka a la carten hinta-laatusuhde on myös erinomainen. Ruoka on listan vaatimattomuudesta huolimatta selvästi parempaa kuin keskiverto suomalaisravintolassa, ja hintataso on yhtä selvästi edullisempi), jonka jälkeen suunnistin turnaukseen.
Turnauksen alussa flippasin yhden reippaan kaverin kanssa all-in ATo:lla, ja tällä kertaa vihulta löytyi valitettavasti AQ. Tein tuplarebuyin 2000 pisteeseen, ja sen jälkeen jonkun aikaa kortti kävi oikein mukavasti. Lisäksi vasemmalle sattui todella weak-tight pelaaja, jolta sai säännöllisesti pöllittyä blindeja ja potteja lyömällä. Rebuy-ajan päättyessä olin addonin jälkeen reilusti yli keskistäkin. Valitettavasti tämän jälkeen olin loppuillan aika korttikuollut, ja sinnittelin juuri ja juuri finaalipöytään, mutta stackiä oli enää n. 5BB. Ensimmäinen all-in A7s:llä toi blindit, mutta toisen kerran olin AI kymppiparilla, ja sain vastaani ässät ja jätkät. Ihmettä ei tapahtunut, ja laulukuoroon kymmenentenä.
Laitoin taas nimeni käteispelilistaan ja jäin odottelemaan sen alkamista. Hetken päästä alkoikin shorttina 1/1 DC, johon ostin sisään 80 Ls. Pöydässä oli tällä kertaa vain paikallisia, joista pari oli huonoa ja loput vähintään keskinkertaisia. Nostin stackini reiluun pariin sataan, mutta sitten törmäsin pohjarattailla kärkirattaisiin, johon meni vajaa satanen, ja myöhemmin jouduin PF reissun ja flopilla lyödyn potillisen jälkeen kippaamaan kärkiparini lyöntiin kun pöytään tuli turnilla neljän väri. Pelailin vielä pari orbittia ja poistuin lopulta tasan satanen mukanani. Kaikkiaan siis viikonlopun pelit jäivät 150 Ls voitolle, mikä on minulle ihan ok saldo.
Kotimatkalla katsoimme vielä matkalaukkuja Tallinnastakin, mutta yhtä laihoin tuloksin.
Ai niin: lopultakin uskon selvittäneeni pokerihuoneen tarjoilupolitiikan: illan ensimmäinen juoma on bonuskortilla ilmainen, muut maksullisia. Omasta rehellisyydestä on kiinni kuinka monta kertaa kehtaa väittää tarjoilijalle tilauksen olevan ensimmäinen.
e: meinasi unohtua mainita Riian valuutanvaihdosta. Minulla oli hotellilta lähdön jälkeen 250 latia käteistä, ja ajattelin vaihtaa ne euroiksi paikan päällä, koska kurssit näyttivät olevan aika hyviä ja lisäksi olin jo onnistunut hukkaamaan Forexin kuitinkin, joten sielläkään en voisi vaihtaa ilman palkkiota. Menin siis ensimmäiseen valuutanvaihtopisteeseen kysymään paljonko euroja 250 latilla saisi (olin etukäteen laskeskellut, että n. 350 pitäisi tulla). Täti pyysi rahat, mutta sanoin haluavani nähdä ensin kurssin. Hän näpytteli laskintaan, ja näytti summan 341 ja osia. Ilmoitin, että kurssi on huono, ja tein lähtöä, mutta täti hätääntyi ja ilmoitti antavansa paremman kurssin. Uusi laskutoimitus tuotti laskimen näyttöön tuloksen 349 ja osia, ja kun taskun pohjalta löytyi vielä 0,50 latin kolikko saatiin vaihto 350 euroon suoritettua. Kokeneille valuutanvaihtopuljujen käyttäjille tässä ei ole varmaan mitään yllättävää, mutta kun itse en ole noissa asioinut pidin kokemusta opettavaisena.
Ensimmäinen lento, eli Helsinki – Osaka (Kansai) on takana. Finnair tarjosi minulle upgradea businekseen, vaan ei hauturskalle. Kävin lipputoimistossa kysymässä olisiko mahdollista saada hänellekin upgrade, muttei onnistunut. Myöskään seuraavan Osaka-Auckland välin upgrade ei ollut mahdollinen, joten muulissa mennään perille asti.
Kansain kansainvälinen lentokenttä on pieni pettymys, webbisivujen mukaan pitäisi löytyä parikin sushibaaria, mutta remontin takia ilmeisesti molemmat ovat suljettuja. Positiivisena asiana voi mainita ilmaisen WLANin, joka tosin on aika epäluotettava.
Kohta koneeseen ja kohti lopullista määränpäätä. Sieltä sitten lisää.
Saavuimme perille Aucklandiin Air New Zealandin lennolla, joka lähti Osakasta ajallaan ja saapui puolisen tuntia etuajassa. Koneessa oli parisataa japanilaista koululaista koulupuvuissaan ja pari muuta ihmistä. Air New Zealand osoittautui oikein hyväksi lentoyhtiöksi. Tarjoilu oli muulissakin selkeästi parempi kuin keskimäärin, ja lisäksi satuimme saamaan varauloskäyntipaikat, joten tilaa oli enemmänkin kuin tarpeeksi. Myös normaali istuinväli näytti ihan asialliselta. Tämän kokemuksen perusteella uskallan suositella.
Aviksen vuokra-autotiskillä aikaa tuhlautuu melko lailla, mutta lopulta saimme alle automaattivaihteisen Toyota Camryn, ja pääsimme treenaamaan taas vasemmanpuoleista liikennettä. Navigaattori opasti sujuvasti hotellille, jahka olimme ensin saaneet selvitettyä sen osoitteen.
Hotelliin (Sky City Grand) saavuimme klo 7 aamulla, ja onneksi yksi huone oli valmiina joten pääsimme heti huoneeseen ja päiväunille. Iltapäivällä pitäisi lähteä tutustumaan kaupunkiin ja illalla kasinoon. Huomiseksi on varattu reissun ensimmäinen golfkierros, Gulf Harbourissa klo 10. Palataan pelikokemuksiin huomenna.
Hotelli vaikuttaa kaikin puolin asialliselta, joskin internetin mielenkiintoinen hinnoittelu datamäärärajoituksineen hieman oudoksuttaa.
Eilen illalla SkyCityn kasinolla pikku NL 2/3 blindein. Pelasin ihan liian väsyneenä, ja väsymyksen huipentuma oli kun reissasin PF 52 taalaa luullen 25 taalan chippejä vitosiksi. Tästä viisastuneena lähdin nukkumaan kun pöytä tyhjeni ja olisi pitänyt vaihtaa toiseen pöytään.
Tänään golfia, ja luulenpa jo yhden kentän perusteella voivani todeta löytäneeni todellisen golfarin paratiisin (vaikka olen jo golfannut n. 20 maassa, on Uusi-Seelanti monessa suhteessa ihan omaa luokkaansa). Peli oli ihan ok tauon huomioiden, vaikka kaikilla osa-alueilla löytyy paljon parannettavaa, ja väylille 15-17 osui todella musta hetki (kolme väylää 11 yli).
Tähän väliin todettakoon, että pokeritietoon aikanaan ladatut kuvat ovat enimmäkseen hävinneet, joten jätän postaukset joiden käytännössä ainoa sisältö on ollut kuvia, joita ei enää ole, kopioimatta tänne.
Tänään lähdettiin aamulla Aucklandista ja ajettiin Rotoruan kautta Taupoon. Rotoruassa pysähdyttiin haistelemaan rikin hajua (joka ei ollut ollenkaan niin paha kuin olin kuvitellut) ja katselemaan kuplivia kuumia lähteitä. Wairakeissa vähän ennen Taupoa pelattiin reissun toinen golfkierros. Peli oli edelleen samanlaista: muuten menee ihan ok, mutta muutaman reiän huono putki pelaa kierroksen. Tällä kertaa huono hetki sattui väylille 10-12. Huomisaamuna uusi kierros Kinlochissa ja sitten katselemaan muita tämän tuliperäisen alueen ihmeitä.
