”Antakaa meidän pitää rahamme”, vaati mies. Hän istui Messukeskuksessa täpötäyden salin eturivissä Sijoitus Invest –tapahtumassa. Saatuaan mikrofonin hän nousi ylös ja puhui kiihkeän ärtyneesti: ”Älkää sanoko että sijoittakaa, me haluamme pitää pankkitilillä olevat rahamme”. Ihmiset kuuntelivat, osa pudisti päätään, joku kohautti olkiaan, toinen naurahti. Tilaisuus jatkui.

Siinä hän istui, elävä esimerkki siitä, miksi meillä suomalaisilla on talletustileillämme 85 miljardia euroa 0,2 prosentin keskikorolla. Puhuessaan hän vaikutti päättäväiseltä mutta säikähtäneeltä. Miksi sijoittaminen on pelottavaa? Miten voisimme rohkaista toisiamme harkittuun riskinottoon?

Passiivisuus on valinta. Suurin osa suomalaisista valitsee sijoituskohteeksi pankkitilin. Valitettavasti suuretkin summat pidetään nollakorkoisella käyttötilillä sen sijaan että osa rahoista sijoitettaisiin edes yli puolen prosentin korkoa tarjoavalle säästötilille.  Kuitenkin moni sijoitusriskin karttaja ottaa asuntolainaa, kulutusluottoja ja pikavippejä. On täysin ymmärrettävää, että kaikilla ei ole suuria summia sijoitettavaksi. Mutta tilastojen mukaan joillakin on ja he eivät silti sijoita. Ja sitä paitsi pienistäkin summista voi aloittaa.

Osakemarkkinat ovat toimineet Suomessa koko maan itsenäisen historian ajan. Viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat olleet sijoittajalle paras keino vaurastua. Tällä hetkellä 790 000 suomalaista omistaa pörssiosakkeita yli 30 miljardilla eurolla. Osakesijoittaja on yrityksen omistaja. Omistajat päättävät mitä sijoitetulla pääomalla tehdään. Pörssiyhtiön toiminta on hyvin läpinäkyvää. Omistajien on helppo seurata sijoituskohteen kehitystä.

Seuraavan kuukauden aikana moni kohtaa tuttavia ja sukulaisia. Rahasta puhutaan harvoin. Ehkä pitäisi puhua enemmän. Olennaista ei ole se, kuka on vaurastunut, vaan kuinka vaurastutaan. Voidakseen sijoittaa, pitää ensin säästää. Oman talouden on oltava tasapainossa. Kuten äitini sanoo: ”Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot”. Tutulta nuorelta voisi kysyä sijoitussuunnitelmasta: Oletko miettinyt mitä tavoittelet, kuinka paljon kuukausittain voisit säästää, miten sijoittaisit säästösi?

Messukeskuksen miehelle olisin halunnut puhua hajauttamisesta. Siitä kuinka kaikkia rahoja ei olekaan tarkoitus laittaa samaan paikkaan. Osan voi pitää pankkitilillä. Osan sijoittaa. Me suomalaiset osakesäästäjät omistamme keskimäärin kolmen pörssiyhtiön osakkeita. Parempi hajautus olisi kymmenen. Sen suurempaa määrää ei tarvitse. Yhdestä voi hyvin aloittaa, mutta seuraavalla kerralla pitää sijoittaa toiseen ja sitten kolmanteen.  Valita yhtiöitä eri toimialoilta, joilla on liiketoimintaa eri maantieteellisillä alueilla. Sijoittaa eri ajankohtina, hiljalleen.

Suurin este sijoituksille on epäonnistumisen pelko. Pankkitilillä rahasumma pysyy samana. Riskinkarttaja iloitsee siitä, että pääoma pysyy, riskinottaja harmittelee menetettyä tuottoa. Pelkoa vähentää se, jos sijoittaa vain kärsivällistä rahaa. Kärsivällinen raha on sellaista, jota ei tarvitse lähitulevaisuudessa muuhun tarkoitukseen.

Pankkitilillä on hyvä olla rahaa. Jokainen meistä tarvitsee tietyn määrän käyttörahaa. Joskus pankkitilillä voi olla suurikin summa. Tällöin kyse on kuitenkin aktiivisesta valinnasta. Myös talletus on sijoitus.

Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren kolumni on julkaistu Osakesäästäjien keskusliiton Viisas Raha-jäsenlehdessä 10/2016

Samanlaiset artikkelit
Random Walker
26.4.2017, 11:57
Sijoitustieto
21.4.2017, 15:56

Sijoitustiedon osavuosikatsauskalenteri.

Sijoitustieto
18.4.2017, 21:30