Kolumnit

”Sähköllä ei ole hintajoustoa”

Jaa Twiittaa

Perjantaina pidettiin Suomessa sähköbileitä. Kämppiä lämmitettiin avoimilla uuniluukuilla ja sähkösaunoissa tiristettiin irti viimeinenkin hikipisara. Norjalaisessa Kinect Energyssä nimittäin joku istui torstaina sähköpörssissä väärän napin päälle, eikä huomannut nousta ylös, ennen kuin sähkön hinta oli saatu perjantaiksi negatiiviseksi. Jättiköhän yksikään suomalainen Teslan omistaja autoaan perjantai-iltana lataamatta? Joka tapauksessa ilmaiset ämpärit saivat taas kerran kansamme jonottamaan ja sähkön kulutus nousi perjantai-iltana vuoden korkeimmalle tasolle.

Kymmenen kertaa Isä meidän?

Tekisi mieleni kirjoittaa Joulupukille, että laittaisi yhtä Marinin hallituksen joululahjoista eli sähkön arvonlisäveroalea puolustelleen väen katumusharjoituksiin. Ekonomisti Sanna Kurrosen kimppuun hyökättiin sekä oikealta että vasemmalta, kun tämä rohkeni väittää, että sähkön hinnan lasku nostaa kulutusta. Ajatusten Saimaan Kanavat argumentoivat, että eihän se näin mene, koska suomalaiset ovat fiksuja ja vastuullisia ja kuluttavat sähköä vain sen verran kuin tarvitsevat. Justiinsa juu ja jetsulleen.

Vaikka uskon moniinkin joulupukkeihin, en usko niiden kykyihin poistamaan populismia ja/tai tyhmyyttä maailmasta. Tai edes vähentämään sitä. Joten toivon kirjeessäni vain tyhjennysmyynnitöntä tammikuuta SaiPalle. Edes joku kausi, koska ensi tammikuun suhteen taitaa olla jo liian myöhäistä.

Yritän alleviivata tässä kolumnissa, että perjantaina osoitettiin kaikille suinkin ymmärtämään kykeneville, että sähkön kulutuksella on paljonkin hintajoustoa. Joka muuta väittää, lausukoon kymmenen sekä Ave Mariaa että Pater Nosteria suohon juostessaan. Ja pysytelköön poissa suorista osakesijoituksista ja pokerista, ne ovat aivan liian haastavia lajeja yksinkertaisille. Vaikka heidän onkin taivasten valtakunta.

Suomalaiset ovat hyviä pihistelemään

Tunnen paljon varsin varakkaitakin ihmisiä, joilla lahje kovenee heti, kun löytävät kaupasta punalappuista maitorahkaa. Osin sama väki ei suostu koskemaan pörssiosakkeisiin pitkällä tikallakaan, koska niiden hintahan voi vaikka laskea.

Olen vanhemmillenikin yrittänyt selittää, että jos eläkeläispariskunnalla on velaton kämppä ja riittävän raskas osakesalkku, ei sen välttämättä tarvitsisi alennusten perässä kovin monessa kaupassa juosta. Tämä on saavuttanut yhtä suurta menestystä kuin ikidemareille joskus nuorempana ja kokemattomampana veden kaivoon kantajana pitämäni poliittiset palopuheet. Nykyisin voivottelemme porukoitten kanssa lähinnä SaiPan menestystä ja vaihdamme lastenlapsistaan kuulumisia.

Olen omien mikrohavaintojeni perusteella vakuuttunut, että suomalaisilla on geeneissään hyvin säästämis- ja huonosti sijoittamislahjakkuutta. Päämme ei ole luotu kestämään pörssikarnevaaleja kumpaankaan suuntaan, mutta vyön kiristämisessä olemme erinomaisen hyviä. Mutta jos tuote on ilmainen – oli se sitten sähkö taikka ämpäri – sitä kulutetaan surutta. Ja murehtimatta mistään ilmastonmuutoksista.

Sijoitustiedon piiloagenda on sama kuin Karo Hämäläisellä, eli tehdä suomalaisista parempia sijoittajia. Kun joskus olen maininnut tästä, miulle on perisuomalaiseen tapaan huomautettu, että jos kaikki alkavat sijoittaa osakkeisiin, niiden tuotto-odotuksethan laskevat. Eli voisinko pitää vähän pitempää meteliä osakesijoittamisen autuaalliseksi tekevästä vaikutuksesta, (koska se pudottaa heidän sijoitusuransa odotusarvoa). Viimeinen lause on sulkeissa, koska se on jätetty sanomatta, mutta ollut ilmeinen motiivi. Myytistä suomalaisten keskinäisestä solidaarisuudesta tuli näissä yhteyksissä nähdäkseni BUSTED.

Säästämisosaamisestakin voi olla paljon hyötyä. Riittävästi pihistelemällä lähes kaikki saavat kassavirtansa positiiviseksi ja pystyisivät sijoittamaan ylijäämän osakkeisiin. Yli varojensa elämisestä taas on haittaa usein muillekin kuin itselle.

Varoituksen sanana nuorille täytyy tässä yhteydessä sanoa, että osakesäästötiliinkin on laitettu kannustinloukku, ja OSTille tulleet osingot lasketaan tuloiksi opintotukien tulorajoja tarkastellessa. Mikä siis tehokkaasti kannustaa opiskelijoita ryyppäämään rahansa eikä niinkään sijoittamaan niitä. Ja tämäkin vaikutus on oikeasti olemassa, väittävät ay-ekonomistit ihan mitä hyvänsä.

Varo vale-ekonomisteja

Puhukoon Li Andersson mitä puhukoon, taloustiedekin on tiede. Jota vasemmistopuolueiden intresseissä on luonnollisesti dissata. Mutta jos oikeistokin poliittisia pikavoittoja bensamoottorilla varustetuilta sähkölämmittäjiltä saadakseen alkaa kutsua oikeita ekonomisteja pseudotieteilijöiksi, seilataan vaarallisilla vesillä. Jos hallituksessa ollessa leikkauspäätöksiä perustellaan taloustieteellä, ei kannattaisi heitellä oppositiossa oikeita ekonomisteja kivillä. Kuten esimerkiksi Sanna Kurrosta vuosi sitten kivitettiin.

On totta, että erilaiset yhteisöt nimittävät ekonomisteiksi kaikenlaisia karvattomiakin päitä, joille taloustiede on vain kieli politiikkansa harjoittamiseen. Mutta nämä vale-ekonomistit voi tunnistaa täysin poskettomista väitteistä, kuten ”Velkoja ei tarvitse maksaa takaisin” tai ”Sähköllä ei ole hintajoustoa”.

Hintajousto on muuten taloustiedettä ja tarkoittaa sitä, että kuinka paljon tuotteen hintamuutos vaikuttaa sen kysyntään. Perjantain jälkeen pitäisi sokean Ilkankin nähdä, että sähköllä on varmasti hintajoustoa. Kuinka suuri se on, voi aina debatoida. Mutta tämän jätän kansantaloustiedettä yli sivuaineen verran lukeneille.

Caveat emptor

Tavanomaiset epäillyt ryntäsivät lehtiin vaatimaan Nordpoolilta toimia, jottei sähkön hinta voisi ainakaan jonkun virhenäppäilystä mennä pakkaselle. Itse edustan spekulanttien sitä hiippakuntaa, jonka mielestä se joka nappia painaa, myös huudostaan vastaa.

Esimerkiksi maaliskuussa päätin jostain syystä aloittaa varovaisen UPM-Kymmenen osto-ohjelman. Piti ostaa 500 kappaletta, mutta tuli nollavirhe ja ”sain” 5000 kappaletta @34,35. Lopullinen vahinko oli ainakin yli 25.000 euroa, koska olisin kyllä ostanut määrän täyteen ja enemmänkin, mutta paljon halvemmalla. En kuitenkaan syyttänyt pörssiä, myyjää enkä edes hallitusta, vaan löysin syyllisen sieltä, mistä Veikkauksen hallitus ei ole koskaan löytänyt. Lisäksi arvelin, että tuskin vahinkoja kotivakuutuskaan korvaa.

Joten turskat maksakoot töppinsä ja palkatkoot jatkossa parempia algoritmeja. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi, jossa kaikki yrittävät olla ”Live and Let Them Die” -konserteissa livepuolella, mutta osalle tämä ei valitettavasti onnistu.

Pörssien yksi tehtävistä on hinnoitella tuotteita parviälyn voimalla ja hintojen sörkkiminen jälkikäteen jollain uusilla pelisäännöillä veisi pörssien uskottavuuden. Toki sähköpörssinkin regulaatiossa on varmasti kehittämisen varaa, mutta sen pitäisi koskea vain tulevaisuutta. Takautuva lainsäädäntö olisi syytä jättää vain ”sotasyyllisille” ja osinkoverotukseen.

Sähkön hinnasta ja aiheesta voi keskustella täällä

Katso uusimmat #Teerenpelit -jaksot ja tilaa Sijoitustiedon YouTube-kanava
Artikkelit
Osavuosikatsauskalenteri Q4/2023
Artikkelit
Almanakka - Seurantalistapäivitys: Marimekko
Syöksylaskija tyynenä