Olet täällä

Kolumnit

Oikeistolainenkin ekonomistien demonisointi on vaarallista

Osa oikeistostamme on alkanut naureskella ekonomisteille. Nämä kun eivät ymmärrä nykytilanteessa sen enempää sähkö- kuin bensaveronkaan laskemisen tarpeellisuutta. Vastaavan suuruusluokan hyökkäyksen taloustiedettä kohtaan teki vasemmisto kuusi vuotta sitten, kun Bengt Holmström sai talouden Nobelin.

Yleensä se onkin juuri vasemmisto, joka julistaa ekonomistit poppahenkilöiksi yrittäessään säätää tuottamattomia maastamuuttoverojaan, jotka kuitenkin kivasti näyttäisivät ruoskivan kapitalistien selkiä. Ay-liikkeen ekonomistit ovat sitten erikseen. Nehän tänä päivänä toimivat enemmän poliittisina agitaattoreina kuin varsinaisina ekonomisteina.

Perjantain Hesarissa oli haastateltu kahtatoista ekonomistia, joista yksikään ei lämmennyt sähkön tai bensan veronkevennyksille. Tässä vaiheessa osa lukijoistani murahtaa Pravdan olevan paskalehti eikä sen juttuja pitäsi edes lukea, saati sitten uskoa.

Toki Hesari on Anne Bernerin ja Wille Rydmanin noitavainoissaan ollut aggressiivisemmin liikkeellä kuin 60-70-luvun Hymy. Lex Hymyllä kiellettiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen 1974, mutta tämä ei liity poliitikkoihin ja muihin julkisiin eläimiin.

Siitä huolimatta lehden kritisoiminen sitä lukematta on vähän kuin taksiuudistuksesta vinkuminen ilman, että käytti taksia juuri ennen uudistusta ja vielä nykyisinkin. Mikä toki on varsin yleistä.

The Power of Pravdaa ei tietenkään pidä aliarvioida. Jos livenä kuulen helsinkiläiseltä taksiuudistuskritiikkiä, kysyn aina kaksi kysymystä: 1.) Luetko Hesaria 2.) Koska ajoit viimeksi omilla rahoilla taksilla. Ykkönen on melkein aina kyllä ja kakkonen viimeksi(kin) ”Kyllä se taisi tänä vuonna olla. Vai oliko sittenkään?”

Hesarissa on kuitenkin hyviäkin juttuja, parhaana kaikki Lasten tiedekysymykset. Toisessa ääripäässä HS Kulttuuri, joka on rentoja feministejäkin änkyrämpi ja epäliberaalimpi. Tämä haastattelututkimus taas oli sitä parempaa Hesaria, jota joskus vielä 90-luvun lopulla oli aika paljonkin.

Ei oltu esimerkiksi tutkivan journalismin nimissä repäisty kadulta kuutta haastateltavaa ja kysytty näiltä mitä inflaatiolle pitäisi tehdä. Vaan otettu asiantuntijoiksi sekä vasemmistoon kallellaan olevia että yksityisellä sektorilla töissä olevia ekonomisteja. Ja kysytty kaksi kysymystä. Ekonomisteille ei pitäisi antaa kysymyspatteristoa, koska sitten ne joko eivät vastaa tai tuottavat saman verran tekstiä kuin Elon Musk vaatii Twitteriltä.

Ymmärrän kyllä, että oikeistolle on vaalien lähestyessä poliittisesti houkuttelevaa vaatia sellaisten hyödykkeiden veroja alas, joita a) kuluttavat monet b) hinnat ovat kovasti nousseet. Tulee paljon kannustushuutoja, koska juuri on kiroiltu bensan tai sähkön hintoja. Jotka ovatkin kallistuneet tänä vuonna enemmän kuin Harri Kirvesniemen pää hiihtäessään.

Tähän väliin huomautan, että kuulun ns. talousoikeistoon. Eli mielestäni Suomessa on aivan liian korkea verotus ja julkista sektoria pitäisi ehdottomasti supistaa. Lisäksi kannatan myös rauhan aikana tasapainoisia tai mielellään ylijäämäisiä budjetteja ja ymmärrän vanhustenhuollon nielevän tulevaisuudessa entistä enemmän julkisia varoja. Ja aion jatkaa Hesarin tilaamista, vaikka siellä Tuomo Pietiläinen kirjoittaisi mitä tahansa.

Mutta ei se nyt niin mene, että lähtisin talousoikeistolaisenakaan ensimmäisenä ajamaan sellaisten hyödykkeiden veronalennuksia, joiden niukkuus on johtanut hintojen nousuun. Olen sentään lukenut HKKK:ssa sivuaineena 80-luvun kansantaloustieteen.

Jos päästään jollain poliittisella ihmekeikauksella vähentämään veroja olen Elina Valtosen linjoilla, ansiotuloverotuksesta pitäisi aloittaa  

Hyvesignaloidakseni vähän, huomautan sanoneeni ”ansiotuloverotuksesta” enkä ”yritysverotuksesta”, vaikka osakeyhtiöverotuksella on itseeni paljon suurempi suora vaikutus.

Ymmärrän siis miksi (=ääniä kalastellakseen) oikeiston populistisin osasto lähtee vaatimaan typeriä ratkaisuja. Mutta jättäkää ekonomistien dissaaminen väliin. Tarvitsette niitä taas pian avuksi, koska keskitien taloustiede ei todellakaan tue marinilaista talouspolitiikkaa.

Taloustieteilijät ovat yllättävän yksimielisiä   

Poliitikoilla on helppo sivuuttaa taloustiede, koska äänestäjistä valtaosa ei ymmärrä aiheesta kovinkaan paljoa. Väittäisin äkkiseltään, että jos kysyttäisiin suomalaisilta, voittavatko vapaaehtoisessa kaupassa molemmat osapuolet, vastaisi reilusti yli puolet ”Ei”. Jos tuntui edellistä virkettä lukiessa, että ei voita, kehotan pohtimaan, miksi se häviävä osapuoli sitten suostui tekemään kaupan.

Sama pätee toimittajiin. Jos lukijat eivät ymmärrä lukevansa propagandaa, on hyvin houkuttelevaa yrittää sitä niille syöttää. Tampereen Yliopiston Journalistiikassa ei opetetakaan klassista taloustiedettä, vaan sitä miten pidetään punakone pyörimässä.

Hesarin (vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä) Anne Berneriä ilmestyskirjan pedoksi maalanneessa taksijutussa kerrottiin, miten Helsingissä oli niin kovin paljon takseja elokuisena lauantaiyönä. Ja tämän olevan asiakkaille huono asia. Taksiuudistusta edeltäneissä taksiasiakasjonoissa melko pitkiä minuutteja seisoneena ja paikan puolesta monta kertaa painineena arvostan keskimääräistä enemmän taksien saatavuutta. Mutta luulen kuitenkin olevan muillekin ymmärrettävää, että yksi tai enemmän autoja saatavilla on asiakkaan perspektiivistä parempi kuin ei yhtään autoa.    

Vaikka taloustieteilijät vaikuttavat välillä eripuraisilta, tämä ei ole lähelläkään totuutta. Jos studioon tuotaisiin vasemmistoliiton perustajajäsen Markus Jäntti ja nobelisti Bengt Holmström, eivät he mistään taloustieteen perusasioista ole eri mieltä. Varmasti julkisen sektorin optimikoosta, mutta eivät siitä pitääkö tarjontashokkiin reagoida kulutusveroa alentamalla. Eikä siitä, onko lisääntynyt tarjonta kuluttajille haitallista. Jos tämä kaksikko on jostain samaa mieltä, voimme olla varmoja, että asiat ainakin nykytaloustieteen mielestä ovat juuri niin.

Eripuraisuusefekti johtuu siitä, että vasemmistopuolueet raahaavat ainakin kerran vuodessa Suomeen Tobinin veroa saarnaamaan vasemmistolaisimman ulkomaalaisen ekononomistin, minkä ikinä minkään kiven alta onnistuvat löytämään. Ja sitten löytyy jo valtavirtaekonomisteiltakin protesteja.

Tai jos A-Studiossa on kaksi ekonomistia, he ovat työnantaja- ja työntekijäpuolen ekonomistit. Nämä löytävät kyllä tarpeellisten palkankorotusten suuruusluokista paljonkin erimielisyyksiä.

Taloustieteen perusteetkin ovat hukassa yllättäviltäkin tahoilla

Ekonomisti, meklari ja Aki ajoivat sporalla vuonna 1989 siirtyäkseen baarista toiseen. Keskustelimme siitä, miten Suomen talous oli kusessa ja Holkerin hallituksen revalvaatio ratkaisuna siihen hönö. Meklari koohkasi ”revalvaation inflatorisista vaikutuksista”. Mie rypistin kulmiani ja ekonomisti melko kuivakkaasti pyysi ystäväänsä luettelemaan ne revalvaation inflatoriset vaikutukset. Niitä ei siis ole, revalvaatio nimenomaan hillitsee inflaatiota.

En ole vielä pystynyt päättämään, olinko pettyneempi Holkerin 1987-1991 vai Käteisen/Stubbin 2011-2015 hallitukseen. Muistelen kuunnelleeni Holkerin puhetta, jossa se selitti, miten omistukset myös ulkomaalaisille avaavassa Euroopassa oli tärkeää säilyttää mahdollisimman vahva markka. Jotta suomalaista omaisuutta myytäessä saataisiin mahdollisimman hyvä hinta. Ei tullut sitten pääministerille mieleen, että ulkomaalaiset ostaessaan saattaisivat tarkistaa myös valuuttakurssit. Toisaalta jos gradun aiheena oli kokoomuksen kannatus, ei voine kovin paljon taloustieteellistä osaamista vaatia.

Eli siis asioista semisivistyneetkin voivat olla ulkona kuin savustettavana olevat holkerit.

Erikoistaloustieteilijät Erdogan ja Trump

Pahimpana vaarana ekonomistien dissaamisessa hönöltä vaikuttamisen ja itseensä jalkaan ampumisen lisäksi on, että valtaan voivat helpommin nousta täysin tiedevastaiset jampat.

Turkin pääkarvakäsi haluaa hillitä 160 prosentin inflaatiotaan laskemalla korkoja. Korkojen laskulla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus. Tämä väite läpäisee Jäntin/Holmströmin testin ihan kirkkaasti. Älkää väittäkö toista, ellette halua taloustieteestä jotain ymmärtäviä suhtautumaan teihin myötähäpeää tuntien.

Vakaa Nero taas oli sitä mieltä, että nousukausi ja täystyöllisyys on hyvä hetki laskea korkoja. Taloustiede ekonomisteineen on liikuttavan yksimielinen päinvastaisesta näkemyksestä. Tämä ei Oranssia miestä eikä kannattajiaankaan näyttänyt haittaavan pätkääkään.

Teesini on siis, että mitä useammat ihmiset uskovat ekonomistien olevan astrologeihin verrattavia, sitä suurempi riski on, että vaaleilla nousee valtaan diktaattoreiksi haluavia täysin häikäilemättömiä yksilöitä. Jotka vielä kaupan päälle ymmärtävät taloustieteestä yhtä paljon kuin Jani Mäkelä nettikäytöstavoista.

P.S. En ole yhtään pettynyt Marinin hallitukseen. Odotin sen tekevän kaikenlaista kivaa ja pörröistä, joka tulee helvetin kalliiksi, enkä ole näissä odotuksissani pettynyt. Kaikki rakenteelliset ongelmamme odotin Viisikon jättävän luolaansa seuraavalle hallitukselle piiloon, ja tämäkin on mennyt tasan odotusten mukaan. Pitkäaikainen Natohaukka ei odottanut punamultahallituksen tosiaankaan vievän meitä Natoon, ja niin tässä näyttää kuitenkin käyvän. Olen siis kokonaisuutena positiivisesti yllättynyt.

Jos olisin itse pääministeri, järjestäisin Kesärannassa orgioita, missä syötäisiin, juotaisiin, naitaisiin ja käytettäisiin huumeita. Mutta kaikilta ottaisivat turvamiehet ovella kännykät pois. Ja skannaisivat vielä julkkiskaverini piilokännyköidenkin varalta.

Jos bileistä tulisi jotain kyselyjä, korostaisin käyttäneeni vain mietoja huumeita.

P.P.S. Älkää perustelko ekonomistien huruhenkilöytttä niiden ennustuksien osumattomuudella. Ennustaminen on nimittäin vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

Kun paljon joudut valistuneesti arvailemaan, eivät arvaukset aina mitenkään osu. Toki niin täydellistä osumattomuuden sarjaa kuin Tuomas Malisella on, ei pitäisi edes olla mahdollista saada. Ja silti sillä on vielä sitoutuneen oloisia faneja. Toisilla on sydämissään enemmän ymmärrystä patologiselle väärässä ololle kuin esimerkiksi miulla.

Kannattaa siis väistellä ihan huruja. Ekonomistikoneen seuraamista taas suosittelen. Ekonomistien konsensus on hyvin harvoin ainakaan kovin paljon väärässä.

Keskustele Akin blogissa

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi