Olet täällä

Kolumnit

Nordea maksaa ensi vuonna kahdet osingot

Jaa Twiittaa

Pitäisi varmaan hävetä klikkiotsikkoani. Mutta luen Hesaria päivittäin ja olen hyvä matkimaan muiden pahoja tapoja. Tosin Thelma & Louisea en suostu kutsumaan tie-elokuvaksi, kuten HS lauantaina teki. Toimituksessa tuskin edes hävetään mitään, vaan ollaan tyytyväisiä, kun talvisodan hengessä osattiin taas heitellä Molotovin cocktaileja anglismi-tankkien ilmanottoluukkuihin.

Pääsisin luultavasti omasta otsikostani moitteitta, ellen olisi itse päättänyt alleviivata, että

  • Nordealla on reilut 300.000 suomalaista osakkeenomistajaa.
  • Näistä valtaosa yliarvostaa osinkoja.

Joten laittamalla otsikkoon Nordean tuplaosingot, on rakentanut hyvän syötin uusia lukijoita varten, koska ihan 300.000 lukijaan en ole vielä kertaakaan päässyt.

Nordea kuitenkin hyvin todennäköisesti maksaa ensi vuonna kaksi kertaa osinkoa. EKP:n Yves Merchi sanoi tällä viikolla, että EU:n alueen pankit voisivat maksaa osinkoja ensi vuonna, jos niiden taseet ovat koronankestäviä. Nordealla CET1 suhde (Common Equity Tier 1), omien pääomien suhde vastuisiin laskettuna melko monimutkaisella tavalla, on 16,4 prosenttia. Tämä on 6,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin regulaattorin vaatimus. Eli tilaa jakaa osinkoja riittää taseessa hyvin.

Vuodelta 2019 Nordea ei ole vielä osinkoa maksanut. EKP koronan bongatessaan ilmoitti pankeille, että pitäkääpäs rahoistanne kiinni älkääkö huitoko niitä maailmalle. Mutta pitkään EKPlogiaa ja Nordean osavuosikatsauksia opiskelleena arvioisin, että suuruusluokkaa neljäs tammikuuta Nordea ilmoittaa jakavansa osinkoa 40 senttiä per osake. Ja kevään yhtiökokouksessa päätettäneen jakaa kohta loppuvalta vuodelta suurin piirtein sama.

En muuten mökötellyt yhtään, kun EKP antoi pankeille osingonjakokielto-ultimaatuminsa. Etelä-Euroopassa lienee paljon pankkeja, joille osingonjaon sijaan sopisivat paremmin laudat oviin. Euroopan Keskuspankin ”suositus” ei ollut sitova, mutta Chuck Norrisille ja EKP:lle ei juuri kannata vittuilla. Osakkeenomistajan perspektiivistä on melko sama, ovatko rahat yhtiön vai omistajan tilillä. Paitsi jos pelkää yhtiön tuhlaavan niitä, kuten esimerkiksi osuuskuntien kanssa olen usein murehtinut.

Toki jos yhtiöllä on varoja, joille sillä ei ole järkevää käyttöä, kuuluisi ne tietenkin jaettavan osinkoina (tai omia osakkeita ostamalla) omistajille, jotka voivat sitten allokoida pääomat johonkin hyväksi katsomaansa.

Toivoisin kovasti, että samana vuonna jaettavien kahden tilikauden osinkojen perusteella ei Kauppalehdessä ensi vuonna ole missään vaiheessa Nordean osinkotuottoprosentti (0,40 + 0,40?) per pörssikurssi (perjantaina 7,34) = 10,9%. Ja tästä sitten joku arvele Nordean tuottavan korkotyyppistä tuottoa kaksinumeroisen prosenttiluvun täältä ikuisuuteen.

Osinkotuottoprosentin sokea tuijottaminen lienee yleisin aloittelevan ja aika monen pitkäänkin sijoittaneen osakesijoittajan virhe. Tein itse nimittäin samaa 80-luvulla hetken aikaa, kunnes tajusin ajatuksen järjettömyyden. Yrityksen tulevaisuuden kassavirtojen arvailu ja niiden suhteuttaminen nykykurssiin on sekä teoreettisesti että käytännössä paljon kestävämmällä pohjalla.

Keventelin viime viikolla vähän melko raskasta Nordea-positiotani nouseviin kursseihin. Nyt sitä on salkussa vähemmän kuin kertaakaan maaliskuun jälkeen. Tätä ei taas pidä ottaa myyntisuosituksena, sillä edelleen osake on salkussani iloisessa ylipainossa. Joten luonnollisesti toivon myynneistäni huolimatta Nordean pörssikurssin nousevan. Positiostani voi päätellä myös näkemykseni olevan Nordean suhteen ennemmin koilliseen kuin kaakkoon.

Luovuin viimeistään 1995 tavoittelemasta osakemyynneissäni kuplakursseja. Nykyisinkin edelleen pienennän kurssien noustessa jossain vaiheessa osakepainoa ja laskiessa yleensä lisään. Pitäähän jonkun välittäjät ja verottajakin elättää. Onneksi ainakin viime vuosikymmenellä ja tänäkin vuonna tällä strategialla on jäänyt jotain pientä ylituottoa indeksiinkin suhteutettuna.

En kuitenkaan varsinaisesti tavoittele indeksin voittamista. Haen absoluuttisia tuottoja, ja jos muut saavat jollain muulla metodilla enemmän, ei se miulta pois ole. Tämä toki ei ole aivan Marinin hallituksen hyväksymä linjaus.

Nordean omien osakkeiden ostot

Itse asiassa niin kauan kuin Nordean pörssikurssi on alle sen ”oikean” oman pääoman per osake (Q3 kirjanpidollisesti 8,06), sen pitäisi osingonjaon sijaan ostaa omia osakkeitaan. Tämä tekisi lisäarvoa jäljelle jääville osakkeenomistajille. Verollisessa osingonjaossahan lähtökohtaisesti poltetaan osakkeenomistajien rahoja verojen verran.

Vaikka tämä näkemys on matemaattisesti perusteltu, ei se ole kovin suosittu. Pääni muuten meinaa räjähtää aina, kun joku populistipoliitikko (kuten esimerkiksi Sauli Niinistö) kehottaa vastuullisuuden nimissä olemaan jakamatta osinkoja.

Valtion perspektiivistä osingonjaon siviilivahinko ovat saatavat verotulot. Jakoivat yhtiöt osinkoa tai eivät, tuskin ne kuitenkaan kannattamattomiksi arvelemiaan investointeja tekevät. Paitsi ehkä jotkut valtionyhtiöt.

Nordea on ilmoittanut jatkuvasti tutkivansa mahdollisuutta jakaa ylimääräisiä pääomia omia osakkeitaan ostamalla. Jännä nähdä, valmistuvatko tutkimukset jo ensi vuonna. En varsinaisesti näe ainakaan nykyisellä pörssikurssilla asiassa kovin paljon tutkimista.

Olen aika vakuuttunut, että osingot ja yhtiöiden omien osakkeiden ostot pysyvät monien sijoittajien silmissä väärinymmärrettyinä koko sijoitusurani loppuperiodin. Mutta aion saman ajan sisukkaasti yrittää selittää asiaa auki myös sellaisille, jotka eivät välttämättä haluaisi kuunnella.

Sijoitustieto 25.10.2020: Pokeriammattilaisen Nordea-sokkailut

Sijoitustieto 17.2.2019: Osinkoaristokratia on yliarvostettua

Sijoitustieto 4.2.2018: Tilisiirtokausi lähestyy

Keskustele Nordeasta

Keskustele sijoittamisesta tai avaa oma sijoitusaiheinen blogi. Tervetuloa moderoidulle foorumillemme!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi