Olet täällä

Artikkelit

Kiina suojelee itseään heikkoa taalaa vastaan

FEDin luvatessa maaliskuun puolivälissä pelastaa koronaviruksen murjoma jenkkitalous printtaamalla lisää rahaa, Kiina muutti samalla teollisuusmateriaalien tuontipolitiikkaansa aggressiivisempaan suuntaan. Strategisen siirron taustalle voidaan laskea geopoliittisia syitä, mutta lopputulos joka tapauksessa tulee olemaan USA:n dollarin ostovoiman heikentyminen.

Kiina on uhannut myydä kaikki US Treasury-bondinsa, mikäli suurvaltojen välit rakoilevat aiempaa pahemmin. Tämä saattaa tosin olla savuverho peittämään Kiinan aikomukset vähentää taalasalkkuaan odotettua aggressiivisemmin joka tapauksessa. Kiinan toimenpiteet ovat merkittävä uhka FEDin rahapolitiikan laajentamiselle asettamatta dollaria vaaraan.

Syyskuun kolmantena Kiinan valtionomisteinen Global Times julkaisi etusivullaan artikkelin, jossa mainitaan:

Kiina vähentää USA:n velkapaperisalkkuaan tasaisella tahdilla noin 800 miljardiin taalaan normaaleina aikoina. Kiina voi toki myydä koko jenkkibondisalkkunsa äärimmäisessä tapauksessa, kuten aseellisessa selkkauksessa”, Xi Junyang, Shanghain yliopiston professori kert Global Timesille.

Juttu ei olisi päässyt etusivulle ilman Kiinan hallituksen siunausta. Kiina on jo myynyt jenkkibondejaan, mutta uusin varoitus on vakava strateginen siirto suurmaiden taloudellisessa välienselvittelyssä.

Kiina on siis valmis romahduttamaan US Treasury-bondimarkkinan. Aiemmin on oltu sitä mieltä, ettei Kiinan bondiomistukselle löytyisi tarpeeksi ostajia. Taloudellisessa sodassa Kiina voisi laittaa koko salkkunsa myyntilaidalle ajaen bondiyieldit voimakkaasti ylös, ellei joku taho, kuten esimerkiksi FED, ilmaannu ostajaksi.

Jos Kiina päättäisi myydä koko taalaomistuksensa, joka vastaa noin biljoonaa dollaria, ajaisi se dollarin hintaa alas sitä vastaan mitä tahansa Kiina rahoilla päättääkin ostaa. Jos näin kävisi, muut valtiot eivät seuraisi tilannetta rauhallisesti vaihtoaitiosta. Tämä strateginen liike todennäköisesti päättäisi dollarin roolin maailman reservivaluuttana ja aiheuttaisi merkittäviä seuraamuksia sekä Yhdysvaltain että koko maailman taloudelle.

On olemassa toinenkin vaihtoehto: Kiina aikoo myydä koko US Treasury-salkkunsa joka tapauksessa ja käyttää FEDin rahapolitiikkaa peitetarinana toimilleen.

Kiinan hyödykestrategia

Kiina on tänä vuonna ostanut aggressiivisesti eri hyödykkeitä ja teollisuudessa tarvittavia materiaaleja, kuin myös ruokaa ja muita maataloustuotteita.

Arvostettu kuparianalyytikko ja Kiinan seuraaja Simon Hunt kommentoi tilannetta seuraavasti:

Kiinan johto on maalis-huhtikuussa aloittanut varustautumisen jenkkisuhteiden heikentymiseen, mikä voisi vaikuttaa Kiinalle tärkeiden valtamerireittien käyttöön. Nämä suunnitelmat pitävät sisällään raaka-aineiden, hyödykkeiden, ruokatavaroiden ja muiden maataloustuotteiden ostamista valtavissa määrissä. Se tarjosi myös mahdollisuuden käyttää dollareita, joita on kerääntynyt USA:n velkakirjojen myynnistä ja vaihtoylijäämästä.

Kiina tuo maahan kuparia nykyisen kulutuksensa kattamiseen. Sen lisäksi se tuo 600-800 kilotonnia ylimääräistä kuparia toimitusketjun tarpeisiin ja 500 kilotonnia valtion varastoon. Nämä ostotoimenpiteet laittavat globaalin kuparimarkkinan tiukoille seuraavan parin vuoden ajaksi.

Koronakriisin lisäksi ei Kiinalla ollut muita geopoliittisia syitä hyödykkeiden ostamiselle. Välit USA:han tosin ovat kylmenemässä.

Kiinan raaka-aineostojen ajoitus on mielenkiintoinen: ne alkoivat lähes samaan aikaan FEDin ilmoittaessa rajattomasta elvytyksestä maaliskuussa, aiheuttaen markkinoille inflatoorista painetta.

Kiinan omistaessa ja sen saatavien ollessa massiivisia määriä dollareita, on sen intresseissä vakaa jenkkitaala. Maaliskuussa Kiina totesi ettei vakaa dollari voi olla enää todellisuutta kovin pitkää aikaa. Talousuutisissa ei ole juuri keskusteltu Kiinan päätöksestä hylätä vakaan taalan politiikka, vaikka vaikutukset dollarin tulevaisuudelle voivat olla dramaattisia ja pitkäkestoisia. Kiina on ensimmäinen valtio, joka on päättänyt ettei dollarien omistaminen ole enää kannattavaa, hakien siirtoa johonkin parempaan.

Vaikutukset Yhdysvalloille

Siirtyminen deflatoorisista näkymistä inflatooriseen sitoo FEDin ostamaan US Treasureita rajattomasti.

Viimeisimpien Treasuryn TIC-lukujen perusteella jenkkibondeja on ulkomaisessa omistuksessa 7 biljoonan dollarin edestä. Kiina omistaa niitä hieman yli biljoonalla dollarilla, joista ainakin 300 miljardia tullaan Global Timesin mukaan takuuvarmasti myymään. Kiinalaisilla on myös 227 miljardin taalan edestä muita jenkkibondeja ja 189 miljardilla osakkeita 800 miljardin bondisalkun lisäksi (sen jälkeen kun 300 miljardia on myyty). Kiinalla on siis noin 1,2 biljoonan dollarin edestä jenkkipapereita. Jos Kiina päättää laittaa kaiken tämän myyntiin, muut valtiot seuraavat perässä.

Kiina myy dollareita ja ostaa hyödykkeitä samaan aikaan kun USA:n budjetti ja vaihtoalijäämä ovat lähtemässä lapasesta. Samalla Kiina poistaa riippuvuuttaan vientiylijäämistä nostamalla asukkaidensa elintasoa kuluttamalla infrastruktuuriin ja kannustamalla kotimaista kysyntää. Kannustamalla kotimaista kysyntää Kiinan vaihtoylijäämä tulee pienenemään ja Kiinan valuutta Yuan heikkenemään tehden viennin keinotekoisesti kannattavaksi.

Allaolevasta kuvasta voi havaita vaikutuksen. Yuanin toukokuinen voimakas käänne sopii Kiinan hyödykkeiden osto-ohjelman alkamisen ajankohtaan.

Huolimatta siitä nostaako USA tuontitulleja kiinalaisille tuotteille vai kieltääkö se niiden maahantuonnin kokonaan, ongelma silti säilyy. Ja ongelma on: kasvavat määrät inflatoorista rahaa jahtaa vähenevää määrää amerikkalaisia tuotteita, tuonnin Kiinasta ollessa voimakkaasti verotettua tai kokonaan blokattua. Koronavirus on heikentänyt amerikkalaista tuotantoa ja vähentänyt pankkiirien intoa lainata rahaa finanssisektorin ulkopuolelle.

Mitä tahansa jenkkihallitus yrittääkin tehdä vähentääkseen vaihtoalijäämää alentamatta budjettialijäämää tulee vääjäämättä johtamaan hintojen nousuun, eli dollarin ostovoiman heikentymiseen. Mikäli päättäjät Pekingissä ovat tämän suunnitelleet, ei USA:n kohtuuton valuuttaetuoikeus tule enää toteutumaan Kiinan kustannuksella.

Vaikuttaa siltä, että dollari on vääjäämättömästi ajautumassa romahduksen partaalle.

Seuraukset

Kiinan uhkailut dollarin heikentämisestä jenkkibondeja myymällä on merkittävä tapahtuma dollarin tulevaisuuden kannalta.

Jossakin vaiheessa uhka dollaria kohtaan on pakko ottaa vakavasti. Sitä ennen USA:n presidentinvaalit vaikuttavat poliittiseen kuvaan kaikkein voimakkaimmin ja paine Kiinaa kohtaan voi jopa kasvaa. Kiinan uusi päättäväisyys dollareiden myymiselle ajaa USA:ta ja FED:iä kohti kriisiä. Odotettavissa lienee uhkauksia myös jenkkien suunnalta US Treasuryjen kiinalaisille omistajille. Tilanne voi pahimmassa tapauksessa lähteä käsistä jopa ennen kuin Kiina on ehtinyt dumppaamaan jenkkibondinsa ja taalansa markkinoille.

Uhri tulee joka tapauksessa olemaan dollari. Taalan vajotessa Kiinaa tullaan syyttämään ja Kiinan välit USA:n kanssa tulevat kiristymään entisestään suurvaltojen liittolaisten tukiessa omiaan.

Kytevän kriisin alku voidaan ajoittaa maaliskuulle, kun FED julkisesti ilmoitti inflaatiotavoitteistaan. Keskuspankin varojen pullistellessa 3 biljoonalla taalalla, ei ole ihme että Kiina alkaa suojella itseään.

On vaikeaa kuvitella muuta kuin dollarin ostovoiman heikkenemistä ja USA:n budjettialijäämän rahoituksen häiriintymistä FEDin toimesta, kun dollarilainoja ja itse valuuttaa on niin valtavia määriä ulkomaisessa omistuksessa.

Keskustele dollarin tulevaisuudesta Sijoitustiedon palstalla.

Lähde: GoldMoney

Keskustele sijoittamisesta tai avaa oma sijoitusaiheinen blogi. Tervetuloa moderoidulle foorumillemme!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi