Jos kysyttäisiin parasta rap-biisiä, oma vastaukseni olisi Raptorin ”Oi beibi”. Sen verran on tullut kylillä pyörittyä AC/DC-paidassa, että ei ole kyllä koskaan kysytty. Jonnat ei muista, vaikka kappale on tuoreehko, eli 1990-luvulta.
Eikä ihan kaikki muista ensimmäisen suomalaisyrityksen listautumista First Northiinkaan. Sehän oli tietenkin Eirikuva, joka tuli listalle 3.12.2007.
Hihittelin itsekseni vanhalle tiedotteelle, jotka löysin netistä. Ennen antia tarjottiin ”Merkintäajan pidentämisellä sijoittajille paremmat mahdollisuudet arvioida sijoitukseen liittyvää riskiä ja sijoituksen jälkimarkkinan likviditeettiä.”
Annin jälkeen taas järjestäjä kertoi: ”Yhtiö totesi tyytyväisenä, että haastavasta markkinatilanteesta huolimatta tämä onnistui”.
Hauskaa tässä siis oli, että anti meni sen taanneiden syliin, ja yhtiö listautui iloisesti alle markkinahinnan. Tämä uutisoitiin ”Annissa eniten uusia osakkeita merkitsi Kai Mäkelän Herttaässä ja toiseksi eniten Jukka Ylitalon Possidentes.” Otin Jukkaan yhteyttä, ja hän kertoi mököttävänsä kyllä jutusta, mutta sanoi myös: ”Älä anna sen häiritä journalistiikkaasi”.
Eli finanssikriisin alkumetreillä Eirikuva ei kelvannutkaan suurelle yleisölle. Nykymarkkinalla Kaitsun ja Jukan kaltaisten nimimiesten (molemmat vuonna 2007 hyvin tunnettuja Big Swinging Dickejä) antitakaus tarkoittaisi luultavasti muille sijoittajille loppuunmyytyä antia. Sen verran sijoittajakiimaista aikaa elämme.
Listallaoloaikanaan Eirikuvan bisnekset eivät varsinaisesti hohottaneet. Se päätyi 2012 ”ostamaan” viestintätoimisto Zeelandin, eli osakevaihdolla zeelandilaiset saivat 90 prosenttia osakkeista. Näin säästettiin listautumiskustannuksissa. Tämä saattoi hyvinkin olla graduntarkastajani Vesa Puttosen idea, joka oli tuolloin Zeelandin pienosakkaita. Kuten myös kurssikaverini Jari Sarasvuo, jonka gradu taisi jäädä tarkastamatta. Tosin Sarasvuosta on tehty esimerkiksi yksi elokuva enemmän kuin yllekirjoittaneesta.
Joka tapauksessa Zeeland myi kuvanvalmistusliiketoimintansa 400.000 eurolla samana vuonna, ja keskittyi markkinointiviestintään. Ostettuaan omilla osakkeillaan 2015 mainostoimisto Familyn, yhtiöstä tuli Zeeland Family. Tämä nimi riitti kolme vuotta ja maailmaa lähdettiin valloittamaan nimellä Avidly. Nimi tarkoittaa ”innokkaasti”, joka viitannee ainakin nimenmuutoksiin ja yrityskauppoihin (joista tässä mainitsin vain murto-osan). Tasaisen vauhdin taulukolla Avidly on siis vaihtamassa nimeään ensi vuonna, kun kolme vuotta listalla samalla nimellä tulee täyteen. Uutta nimeä ei ole vielä julkaistu.
Nykyinen Avidly
Tunnetuin nykyinen avidlylainen lienee sen tässä kuussa aloittanut luova johtaja ja johtoryhmän jäsen Jufo Peltomaa. Aivan suoraan Raptorin laulajan paikalta Jufo ei tehtäväänsä hypännyt, vaan hänellä on takanaan pitkä ura myynnin, markkinoinnin ja viestinnän johtotehtävistä.
Tykkäsin kovasti Markkinointi & Mainontaan antamastaan lausunnosta:
”Liiketoiminta on ehdoton päätepiste kaikelle muulle, ilman sitä on turha pitää firmaa. Toki voi antautua luovuudelle luovuuden takiakin, ilman liiketoiminnan huomioon ottamista, mutta se on sitten ihan eri ura. Toistaiseksi en muistaakseni ole saanut apurahaa”
Avidly ei siis anna Jufolle apurahaa, vaan maksaa vastikkeellista palkkaa. Apurahataitelijoiden näkökulmasta hän on siis myynyt sielunsa luokkaviholliselle.
Yhtiön pörssikurssi on tarjonnut hyvin vauhtia ja vaarallisia tilanteita:
Yhtiö yllätti tiistaisessa osavuosikatsauksessaan raportoimalla positiivista käyttökatetta. Ensimmäisellä neljänneksellä oltiin nimittäin nollan tuntumassa ja toisella olikin sitten korona päällä. Tämä innosti sijoittajia niin, että 20 miljoonaa liikevaihtoa tekevä tappiollinen kioski hinnoiteltiin perjantaina jo 15 miljoonan arvoiseksi.
Tässä oli kyllä muutakin kuin robinhoodeilua mukana, koska Avidlyn suoritus toisella kvartaalilla oli olosuhteisiin nähden tosi kova. Suomessa esimerkiksi mainonnan määrä laski samalla periodilla 38 prosenttia.
Yhtiöllä oli keväällä kassa käytännön kuiva, mutta 2,5 miljoonan euron kuponkianti meni kesäkuussa läpi, kun sisäpiiri otti osaketta sisään ihan huolella. Tämän jälkeen yhtiö sai sitten ihan vierastakin pääomaa toisella 2,5 miljoonalla.
Tai tarkalleen ottaen lainaa on vielä nostamatta yksi milkku. Joidenkin julkaisemattomien käyttökate-ehtojen pitää vielä kolmoskvartaalilla täyttyä. Eli jos Avidly tiedottaa nostaneensa viimeisenkin miljoonan, ainakin jossain määrin hyvin menee. Lähtökohtaisestihan yhtiö sijoittajaepäystävällisesti julkaisee vain puolivuotiskatsauksia.
Kauppalehden keskustelupalstalla vinguttiin 99-prosenttisesta osakeyhtiölain vastaisuudesta, kun toissijaisessa merkinnässä johdolle annettiin etuajo-oikeus osalle osakkeita. OYL:ää yhtään uudelleen tutkimatta olen 90-prosenttisen varma, että oltiin sen yhden prosentin puolella. Lisäksi itse olen vinkunut aika monessa yhtiössä johdon sitouttamisesta suorilla osakeomistuksilla ja tässä se oli nähdäkseni toteutettu aika tyylikkäästi.
Kaikilla vanhoilla osakkeenomistajilla oli täysi mahdollisuus käyttää tai myydä merkintäoikeutensa. Olen itsekin toki tienannut toissijaisissa merkinnöissä. Tässä siis nähdäkseni kiukuteltiin, kun ei tällä kertaa päästy tekemään tiliä pilkkivien osakkeenomistajien kustannuksella.
Jos kyseessä olisi sijoituskohteistani esimerkiksi Sampo tai Fortum, niin sitten kiukuttelisin miekin, mutta pienessä yhtiössä avainhenkilöiden sitouttaminen osakkeilla on useimmiten elämän ja kuoleman kysymys. Valitettavasti Jufolla ei ole osakkeita, mutta muulla johtoryhmällä on yhtiössä kiinni rahaa muutenkin kuin silmänlumeeksi.
Yhtiön ulkopuolinen sijoittaja pidättelee avidlyissä ja vastaavissa henkeään aina osareiden alla. Pelkästään luvuista seuraavan puolivuosituloksen pohtiminen on lähinnä arvailua. Tällä toimialallahan asiakkaita ja avainhenkilöitä tulee ja menee ja saattavat mennessään viedä koko yhtiön tuloksen.
Kaupan päälle Avidly ei maailmantalouden epävarmaan tilanteeseen vedoten anna tulosohjeistusta loppuvuodelle. Mie haluaisin muuten nähdä joskus elämässäni sen maailmantalouden varmat näkymät.
Soitin toimitusjohtaja Jesse Maulalle hahmottaakseni vähän paremmin Avidlyn pelikenttää
Miten Avidly käsittää inbound-markkinoinnin (josta tuli H1 33% myyntikatteesta ja joka käsitteenä on maallikoille hämärä)?
Tehdään niin hyviä sisältöjä, että ihmiset tulevat niitä oma-aloitteisesti katsomaan.
Ketkä ovat pääkilpailijoitanne?
Niiksi voi lukea hyvin paljon yrityksiä ja eri maissa on eri kilpailijat. Kilpailijoiksemme voidaan laskea kaikki mainostoimistot, pienet ja keskisuuret teknologiayritykset sekä monet muutkin B2B-yhtiöt.
Mikä on kilpailuetunne?
Luovuuden ja teknologian yhdistäminen. Aika harvalla mainostoimistolla on eväitä tehdä softakehitystä itse. Tähän täytyy mainita vielä digitaalinen osaaminen laajemminkin, joka ei pelkkää softakehitystä tarkoita. Teknologiapuolella on keskiössä toki Hubspot ja muu automaatiosaaminen, mutta myös prosessi-ja substanssiosaaminen.
Lisäksi osaamme yhdistää myynnin ja markkinoinnin tulokselliseksi liiketoiminnaksi varsin hyvin.
Mistä maista nykyiset kassavirrat tulevat?
Suomi on toki edelleen ylivoimaisesti isoin. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat aika samankokoisia. Alkuvuodesta kasvu on tullut Saksasta, joka isona maana tarjoaa paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Mitä tykkäät Raptorin Oi beibistä?
Olihan se aikanaan Biisi ja oli nuorena miehenä vinyyli hyllyssä. Saattaa hyvinkin äidin luota vielä löytyä.
En ole laskentaekonomina pätevä ottamaan kantaa Avidlyn tai minkään muunkaan markkinointihärpäkkeen näkymiin. Toki jos toimiva johto laittaa rahaa yhtiöön, joka numeroiden valossa näyttää olevan pahoissa vaikeuksissa, on se yleensä hyvä indikaatio. Vähän Avidlyä osakkuusyhtiöni salkusta löytyy, mutta ne eivät ole sinne omalla päätökselläni ilmestyneet.
Harkitsin osaria ennen itsekin ostamista, mutta nouseviin ostajana olen melkoinen lapanen. Nykyhinnoilla seuraan katseella ja toivon HubSpotin valloittavan Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Saksan lisäksi muunkin maailman.
P.S. Repesin täysin, kun luin wikipediasta vuoden 1990 parhaaksi kotimaiseksi singleksi valitusta Oi beibistä:
”Kappaleen viimeisessä säkeistössä käsitellään biseksuaalisuutta, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja perheväkivaltaa.”
Oi, beibe, nyt taisin keksiä,
voisimme kokeilla ryhmäseksiä.
Otetaan faijasi mukaan kimppaan,
olenkin jo kyllästynyt pelkkään pimppaan.
Pienenä eno minut aina raiskasi
jos en antanut seinään paiskasi.
Ehkä juuri siksi olen tämänlainen,
Beibe, sä oot mun elämän nainen.
Kuullessani biisin ensimmäisen kerran ihastelin sen nerokasta lyriikkaa. Ja ihastelen edelleen, vaikka jollakin tästä hyvästä tekisi mieli maalittaa.
Zeelandin Eiri-kauppa toteutuu
Avidlyn osavuosikatsaus H1 2020
