Olet täällä

Harakat haluavat köyhien pysyvän köyhinä

Jaa Twiittaa

Kansanedustaja Timo Harakka on ristiretkellä sijoitussäästötiliä vastaan. Ristiretkellähän tavoitteena on vääräuskoisten lahtaaminen, alistaminen ja pakkokäännyttäminen. Tarkoitus ei ole todellakaan käydä uskonnollista debattia siitä, kumman puolen satuolento on uskottavampi. Päällimmäisenä ideana on saada lisää maata ja valtaa, ja tässä kaikki keinot ovat sallittuja.

Köyhyydestä nouseminen

Jos haluaa varakkaaksi – loton suosiosta päätellen varsin monet haluavat – siihen on olemassa Niksi-Pirkka-tason ohje: Virittää taloutensa kassavirrat positiiviseksi, ja sijoittaa ylijäämän sisukkaasti osakkeisiin. Suomessa ilmainen koulutus antaa muuten oman talouden säätämiseen paljon paremmat edellytykset kuin vaikkapa mahdollisuuksien maassa USA:ssa.

Yleisen vaurastumisen esteenä Suomessa on, että kansaa kannustetaan lottoamaan (palautusprosentti per kuponki 41%) ja osakesijoittamista (pitkän ajan palautusprosentti per vuosi 108%) demonisoidaan. Kuponginleikkaajiksi osakesijoittajia ei enää kutsuta, koska arvo-osuusjärjestelmään siirryttiin jo 1990-luvulla. Sen sijaan meitä kutsutaan ”hyväosaisiksi” tai ”spekulanteiksi”. En ole itse tästä masentunut, koska oikeassa ovat, nykyisin olenkin hyväosainen spekulantti. Tosin synnyin varattomaan demariperheeseen ja yli 30 vuotta spekulatiivista osakesijoittamista ei ole ollut varsinaisesti pelkkä paraatimarssi Uralille.

Harakat räksyttävät sijoitussäästötilille

Sijoitussäästötilin tärkeimpänä merkityksenä näen uusien ihmisien kannustaminen osakesäästäjiksi. Meillä osakkeisiin sijoittamisen suosio on nimittäin naurettavan alhaisella tasolla verrattuna länsinaapuriimme, jossa esimerkiksi yli 1,7 miljoonalla ruotsalaisella on isk-osakesäästötili.

Tämän viikon tiistaina oli hyvä mahdollisuus kuunnella eduskunnassa harakoiden räksytystä. Timo Harakka kertoi jälleen, että vain neljällä prosentilla suomalaisista on yli kolmen osakkeen sijoitussalkku. Tässä hän on oikeassa, ja juuri siihen tarvittaisiinkin korjausta.

”Uskallan väittää, että osaketili - tämä kaikille avattava verosuunnittelu, koko kansan kapitalisaatiosopimukset - ei lisää niiden kotitalouksien määrää, jotka sijoittavat osakkeisiin”, Harakka väitti ilman turhia perusteluita. Ennustaminen on helppoa, mutta oikeaan osuminen vaikeaa. Tietäen kuitenkin sekä ruotsalaisen sijoitussäästötilin suosion että suomalaisten kammon voitosta veron maksamiseen vaikuttaa siltä, että Harakka ei perustellut, koska perusteita ei ole.

Sitten Harakka toisti mantraansa sijoitussäästötilin myötä menetettävästä 160 veromiljoonasta. Hän ei ole huomannut tai jätti tahallaan kertomatta, että valtiovarainministeriö on päivittänyt (muutenkin melko hihasta ravistetun) arvionsa vuonna 2025 toteutuviksi veromenetyksiksi 100 miljoonaan.

Olennaista kuitenkin on, että sijoitussäästötilissä ei ole kyse verovapaudesta, vaan veron maksun lykkäämisestä. Kun tililtä aikanaan nostetaan varoja, on veropohjakin laajentunut korkoa korolle -ilmiön ansiosta varsin messevästi. Vähintään perintöverottaja pääsee varoihin käsiksi, jos sijoituksia haudotaan tilillä koskemattomina. Jos realistisiin oletuksiin perustuvat laskelmat tehtäisiin sijoittajien koko loppuelämän mittaiselle sijoitusperiodille, kulmasta kiekon kanssa tulee lopulta verokarhu.

Koska olen sekä saamassa että jättämässä perintöä, olen pahimpien oikeistohaukkojen kauhuksi Harakan linjoilla perintöverotuksen suhteen. Se tuottaa keskimääräistä veroa vähemmän vahinkoa taloudelle, ja jostain niitä veroja on kerättävä. Järkevästä tasosta meillä on varmasti erimielisyyksiä, mutta kannatankin laajoja veropohjia ja matalia verokantoja eli tuottavaa verotusta.

Harakka sen sijaan kannattaa isojen lukujen ja itsensä köyhien asialla olevaksi rikkaaksi maalaamista äänestäjille, jotka varmasti eivät lukujen oikeellisuutta tarkasta. Näin voi ainakin päätellä jatkolausunnostaan: ”Sen sijaan hyvätuloinen perhe, kuten vaikka omani, perustaa viisi osaketiliä niin lapsille kuin aikuisille. Enkä millään ymmärrä, miksi minä ansaitsisin 250 000 euron verottomuushyödyn”.

Koska en ole eduskunnassa, voin sanoa tämän olevan täysin tarkoitushakuista harhaanjohtamista. Lukuna käytetään pääomaa eikä tuottoa. Verotus kohdistuu tuottoon, ja tätä on vaikea edes SDP:n eduskuntaryhmän verovastaavan vakavalla naamalla kiistää. Lisäksi veronmaksun siirtämisen ja verottomuuden rinnastaminen on rivoa, mutta valheellista populismia. Tosin jos aikoo tulla valituksi opposition edustajana missä tahansa vaaleissa, oikeiden lukujen käyttäminen hallituksen esitysten vaikutuksista ajaa tätä tarkoitusta vastaan.

Luonnolliseksi apuharakaksi Timo sai Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin. ”Arviolta neljänneksellä kotitalouksista on rahoitusvarallisuutta alle 2 000 euroa, eli ei näillä kotitalouksilla ole mahdollisuuksia hyödyntää tämänkaltaisia sijoitustilejä tai ylipäätänsä varaa lähteä osakesijoittamiseen”. Eli jos kolme neljännestä voisi hyötyä, ja pitkällä aikavälillä itse asiassa verotulot lisääntyisivät, onko kyseessä esitys, joka on törkeää riistoa? Ymmärrän kyllä, että Lin lausunto on Vasemmistoliiton linjan mukainen, eikä edes pidä sisällä varsinaisia valheita, kuten pääharakalla, joten ei siitä sen enempää.

Miksi Harakka haluaa köyhien pysyvän köyhinä?

Ymmärrän hyvin, että opposition intresseissä on väittää jokaista hallituksen esitystä köyhien riistoksi. Mutta jos Suomessa osakesijoittamisen suosio millä tahansa metodilla nousisi, olisi sillä paljon suotuisia sivuvaikutuksia. Yksi niistä olisi luokkakierron lisääntyminen, jos köyhien perheiden ahkerat lapset alkaisivat ymmärtää sijoittaa osakkeisiin seinien sijasta.

Tosin tästä tulisi merkittäviä ongelmia demareiden kannatuspohjaan. Jos omistat osuuksia yrityksistä, et enää kannata kaikenlaisia rangaistusveroja yrityksille ja niiden omistajille. Vasemmistopuolueiden perussanomaan kuuluu, että osakeyhtiöitä ja niiden osakkeenomistajia pitää verottaa enemmän. Jos suurin osa kansasta olisi osakesijoittajia, hapantuisi työn ja pääoman ristiriidalla ratsastelun suosio ikävästi.

Itse asiassa luulen, että ei Harakka oikeasti halua köyhien pysyvän köyhinä, kunhan kärjistän. Jos miehellä on munaa kysyä puoluelehden päätoimittajana puolueensa kaapissa istuvalta puheenjohtajalta haastattelussa, onko tämä homo, kestänee hän pienet kärjistyksetkin.  

On hyvin mahdollista, että Timo vaan ei ymmärrä, että esimerkiksi asuntolainan lyhennykset ovat sijoituksia, jotka voisivat suuntautua tuottavampiinkin kohteisiin. Eikä tiedä osakkeiden pitkällä aikavälillä olevan tuottavin sijoituskohde. Kansanedustajalla voi olla kansan keskimääräinen käsitys osakesijoittamisesta rulettina ja osakkeiden omistamisen sopivan vain superrikkaille.

En siis tietenkään tiedä, uskooko Harakka oikeasti ristiretkueensa Ainoaan Jumalaan, vai onko hän vain osakesijoitussivistymätön. Enkä tiedä varmasti kysyikö hän Pekka Haavistolta homoudesta vai saiko hän kenkää Vihreän langan päätoimittajan paikalta lehden taloudenpitoon liittyvistä syistä.

Sijoitussäästötili, varallisuusloikat ja yritysten arvostukset

Sijoitussäästötili lisäisi varmasti osakesijoittamisen suosiota. Debatoida voidaan vain siitä, kuinka paljon. Minun arvaukseni on, että aika paljon. Tämä taas vaurastuttaisi kansaa vääjäämättä.

Persaukisesta opiskelijasta on täysin realistista päätyä melko maltillisella osakesäästämisellä, ellei aivan osakemiljonääriksi, niin ainakin satatuhatnääriksi. Korkoa korolle tappaa köyhyyden sekä talossa että puutarhassa. Mutta ei siinä kaikki.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on monta kertaa ilmaissut huolensa Suomen ajautumisesta tytäryhtiötaloudeksi, kun yrityksiämme on ostettu ulkomaille. Onkohan joku muuten kertonut, että ostajat yleensä maksavat rahalla, joka tulee ja yleensä sijoitetaankin Suomeen? En tiedä onko kertonut, mutta tiedän erinomaisen suojan yritysostoja vastaan. Suojaa varmemmin tai ainakin miellyttävämmin kuin tuplakondomi tai suuseksinaamari. Se on nimittäin korkea pörssikurssi.

Osakesijoittamisen suosion nousu vaikuttaisi tietenkin pörssikursseja nostavasti. Kotimaiset sijoittajat klassisesti painottavat kotimaisiin osakkeisiin, mie en ole mikään poikkeusyksilö. Sijoitussäästötili siis nostaisi suomalaisten pörssiyhtiöiden arvostuksiakin – ja vähentäisi siten ulkomaisten yritysostoja Suomessa.

P.S.

Jos poliitikot olisivat vastuullisia, he iloitsisivat pörssikurssien noususta kuin Donald Trump, väittämättä kuitenkaan sen olevan pelkästään omaa ansiotaan. Suomessa sen sijaan klassisesti oppositio syyttää hallitusta pörssikurssien noususta ja hallitus kiistää olevansa syyllinen.

Onhan se ikävä tilanne, kun kansakunta vaurastuu ja sen yrityksillä ja niiden omistajilla ovat paremmat investointimahdollisuudet. Kuka siitä nyt vastuuta haluaisi ottaa?

EDIT 18.12.2018 10.23: Kirjoitukseni piti sisällään väitteen, että Harakka ei perustellut väitettään siitä, että osaketili ei lisää osakkeisiin sijoittavien kotitalouksien määrää. En käyttänyt alkuperäislähdettä, vaan Uuden Suomen uutista, jossa perusteluja ei ollut. Harakka perusteli kyllä, väitteeni oli virheellinen.

Harakan perustelu: "Ruotsi on tästä hyvä esimerkki: ISK-tilit ovat olleet huippusuosittuja. Viiden vuoden jälkeen niitä oli avattu 2,2 miljoonaa kappaletta, ja niillä oli sijoitusvarallisuutta euroiksi muutettuna 70 miljardia. Mutta samaan aikaan Tukholman pörssiin sijoittaneiden osuus väestöstä on laskenut, edustaja Östman, 19:stä 18 prosenttiin — siis vähentynyt. Osakesijoittajien määrä on pienempi vuonna 2017 kuin vuonna 2011, vaikka väkiluku on lisääntynyt. Riksrevisionen eli valtion tilintarkastajat ovat laskeneet, että veronmenetykset 2012—2017 ovat 4 miljardia euroa euroiksi muutettuna. Tämä siis entistä pienemmällä sijoittajamäärällä."

Euroclearin tilastoista osakesijoittajien määrästä Ruotsissa ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että ISK-tili olisi vähentänyt sijoittajien lukumäärää. Vaatisi muuten aika hyvää mielikuvitusta keksiä vaikutusmekanismi tähän. Johtopäätöksien vetäminen, vaikka käyrä olisi minkälainen, on tosin lähinnä maalailua, koska osakesijoittajien lukumäärään vaikuttavat varsin monenlaiset tekijät.

https://www.euroclear.com/dam/ESw/Brochures/Documents_in_Swedish/Aktieag...

Keskustele osakesäästötilistä täällä

Uusi Suomi: ”Nyt pitäisi auttaa hyväosaista joukkoa – Miksi minä ansaitsisin 250 000 euron verottomuushyödyn?” – Timo Harakalta tyrmäys osakesäästötilille

Valtiovarainministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia osakesäästötilistä

Aki Pyysing 2.9.2018: Sijoitussäästötili ajaa hyvää asiaa

Aki Pyysing 12.8.2018: Sijoitustili vaatisi toteutuakseen rivakan lehmänkaupan

Aki Pyysing 183.2018: Viimeinen taisto sijoitustilin puolesta

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Valheella on pitkät jäljet

Aki Pyysing - 24.3.2019
Kolumnit

Miten me sijoitamme?

Mikko Mäkinen - 21.3.2019
Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Valheella on pitkät jäljet

Aki Pyysing - 24.3.2019
Artikkelit

Nuorten Osakesäästäjien Vaalipaneeli Oodissa Ma 25.3. 18:00 - Livelähetys Sijoitustiedon FB-kanavalla

Sijoitustieto - 24.3.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Nokia #Nordea #Basware #NoHo

Sijoitustieto - 22.3.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 12)

Ville Hemminki - 22.3.2019
Kolumnit

Miten me sijoitamme?

Mikko Mäkinen - 21.3.2019
#IR-kanava

Zijoittaja raportoi Revenion yhtiökokouksesta 20.3.2019. #RevenioAGM19

Zijoittaja - 20.3.2019
Artikkelit

OMXH 10.000 pistettä - Kontrastia ja huomioita hyvään alkuvuoteen

Sijoitustieto - 19.3.2019
Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Buddha, 25.03. 17:18
Uusin viesti: Aki Pyysing, 25.03. 12:04
Uusin viesti: Aki Pyysing, 25.03. 10:52
Uusin viesti: Druckenmiller, 23.03. 17:36
Uusin viesti: teakerbl, 23.03. 14:02
Uusin viesti: rockafella, 23.03. 13:27
Uusin viesti: Lokki, 23.03. 10:40
Uusin viesti: Juha, 22.03. 17:06

Seuraa Sijoitustietoa