Finanssiteknologia, ja erityisesti pohjoismainen fintech, imee nyt mukaansa enemmän sijoituksia ja sijoittajia kuin mikään muu kasvuyritysalue.
Positiivinen erityispiirre sijoitushuumassa on se, että suurin osa varsinkin start up -yritysten saamista sijoituksista tulee Pohjoismaista. Ruotsi, tapansa mukaan, johtaa sijoittajien joukkoa. Tilasto vuodelta 2017 kertoo, että pohjoismaisen pääoman osuus on jopa 80 %.
Ruotsin edelläkävijyys selittyy muutamilla suurmenestyjillä, joista tunnetuimpia lienevät Klarna ja iZettle. Myös ruotsalainen kulttuuri on vahvemmin yrittäjyyspainotteinen kuin esimerkiksi Suomessa.
Kasvukehityksessä pidemmällä olevien yritysten sijoituspääoma tosin tulee vielä pääosin Pohjoismaiden ulkopuolelta, mutta tulevat vuodet näyttävät, miten Pohjoismaat sijoittuvat kilpailussa finanssiteknologian kärkimaiden ja keskusten parissa.
Rahoitusala ja fintech - teknologian nousijat
Fintech on kasvanut ja yleistynyt huimaa vauhtia, kuten voi päätellä Talouselämän artikkelista vuodelta 2016, jossa vielä päiviteltiin finanssialan laahaavan kehityksen perässä. Tuolloin fintech oli vielä uudissana, jonka aukiselittäminen oli välttämätöntä.
Jo tuolloin fintechiin tehdyt sijoitukset olivat kasvaneet muutamassa vuodessa huimasti maailmanlaajuisella asteikolla. Vertailuvuotena käytettiin vuotta 2013, jolloin fintechiin oli sijoitettu noin 4 miljardia dollaria. Vuoteen 2015 mennessä sijoituksia oli jo yli 12 miljardia.
Sijoittajat ovat kiinnostuneita nyt pohjoismaisesta fintechistä ja, vaikka Ruotsi onkin kärkimaita, kaikissa pohjoismaissa fintechiin sijoittaminen on kovassa kasvussa.
Miksi fintech on niin kiinnostava sijoituskohde, että sijoitukset ovat nousseet lähes räjähdysmäisesti viime vuosien aikana? Sääntely pakottaa rahoitusalan kehittymään jatkuvasti, joten fintech tuntuu olevan vakaalla pohjalla. Ala tarvitsee jatkuvasti uusia innovaatioita ja ennen kaikkea monipuolisesti erilaisia sovelluksia.
Eu-direktiivit ja tarkemmin PSD2 eli maksupalveludirektiivi muokkaa, hyvässä ja pahassa, rahoitusalaa. Kyseinen direktiivi ei sano tavalliselle kansalaiselle juuri mitään, mutta käytännössä se tarkoittaa, että pankkien on annettava ulkopuolisille toimijoille pääsy asiakkaiden tili- ja maksutietoihin.
Fintechiin tämä liittyy siten, että kilpailu kasvaa ja pakottaa pankit investoimaan uudenlaisiin palveluihin. Näitä palveluita tuottaa fintech. Mikäli pankit tippuvat kilpailusta, kuten myös on ennustettu käyvän, rahoitusalan palveluita tuottavat muut rahoitusalan toimijat. Onneksi pohjoismaiset pankit ovat ainakin vielä digitalisaation kärkikastia, mikä tietenkin on fintech-yritysten näkökulmasta positiivista.
Niin tai näin, sijoittajan kannalta tämä kehitys on herkullista. Joka tapauksessa rahoitusala kehittyy digitaalisempaan suuntaan ja uutta teknologiaa kaivataan kipeästi alalle, joka ei koskaan nuku, sammu tai lepää.
Mihin sijoitetaan? Missä suomalaiset fintech-yritykset ovat?
Kukapa ei olisi shoppaillut verkkokaupassa ja todennut, että onhan se helppoa, kun muutamalla napautuksella ostos päätyy koriin, korista kassalle ja maksuun. Nämä nettikaupan maksusovellukset ovat elementtejä, jotka lähes luontaisesti kerryttävät uusia fintech-innovaatiota. Verkkokauppa tuskin ainakaan pienenee, joten siihen liittyviin fintech-alan yrityksiin sijoittaminen on tietenkin yksi merkittävä suunta.
Myös erilaiset asiakaspalveluun liittyvät automaatiot, sijoitusneuvonta, taloudenhallinta ja lainamarkkinat ovat erityisesti pohjoismaisia sijoituskohteita. Kotimaiset rahoitusalan yritykset panostavat paljon palveluiden automatisointiin, jotta palvelut saadaan pelaamaan mahdollisimman vaivattomasti ja tarvittaessa vuorokauden ympäri.
Suomalaisilla on tapana kulkea muutama askel muiden Pohjoismaiden takana. Tässäkin tapauksessa ruotsalaisilla on selkeä johtoasema, kuten on jo todettu. Mutta suomalaisiakin sijoitusherkkuja fintechin piiristä löytyy, vaikka ne eivät vielä Klarnan tai iZettlen kaltaisia kansainvälisiä menestysmagneetteja vielä olekaan.
Suomessa on suurpiirteisten arvioiden mukaan noin 160 erilaista fintech-alan yritystä, joiden alaa ovat muun muassa vakuutukset, kryptovaluutta, maksupalvelut, turvallisuus, asiakaspalvelu ja sijoittaminen. Suomalaisen fintech-piirakan vahvin alue on rahoitus, finanssialan ohjelmistot, back-end teknologiat ja maksupalvelut.
Tämä alue pitää sisällään useita lainamarkkinoille suuntautuneita rahoitusalan yrityksiä, jotka kilpailevat menestyksekkäästi pankkien kanssa asiakkaista panostamalla digitaalisiin palveluihin, palveluiden helppouteen, nopeuteen ja saavutettavuuteen. Ne tulevat olemaan tulevaisuuden kärkiyrityksiä, kun puhutaan fintechistä ja sijoittamisesta siihen.
Eli sijoittajan kannattaa suunnata katseensa juurikin näille suunnille. Uusia rahoitus- ja maksuratkaisuja tarjoaviin yrityksiin, jotka haastavat perinteiset pankit digitaaliseen kilvoitteluun.
Tässä kohtaa vastaan tulee se kuuluisa “mutta”. Rahoitusalan uudet toimijat ovat panostaneet digitaaliseen kehitykseen kyllä, mutta vuoden 2019 syksyllä astuu voimaan rahoitusalaa muuttava lakiuudistus.
Kyseinen lakiuudistus rajoittaa kuluttajaluottojen korkokaton 20 %, mikä tarkoittaa sitä, että iso osa nyt vaikuttavista rahoitusalan yrityksistä joutuu ajamaan toimintansa alas. Nähtäväksi jää, mitkä toimijat jäävät henkiin ja miten se vaikuttaa nykyiseen suomalaiseen fintechin kehitykseen.
Toinen mutta: jäljelle jäävät yritykset tulevat todennäköisesti kehittämään toimintojaan edelleen ja pääsevät kukoistamaan, sillä innovaatiot keskittyvät. Ja nämä fintech-yritykset kotimaisia sijoittajia kaipaavat, sillä yhä kasvavan alan kukkaronnyörit on hyvä pitää lähellä ennemmin kuin kaukana.
Aiemmin mainittu suuri kotimaisuusaste sijoituksissa on selkeä positiivinen merkki ja luo hiukan uskoa suomalaisten ja pohjoismaisten yritysten tulevaisuuteen. Fintech-yrityksissä kytee ja kasvaa upeita innovaatiota ja teknologiaratkaisuja, jotka ansaitsevatkin menestyksensä.
