Artikkelit

Afrikasta piti tulla seuraava Aasia - osakesafarilta löytyy kasvavia arvoyhtiöitä

Antti Leinonen |
Jaa Twiittaa

Afrikkalaisiin osakkeisiin sijoittaminen on poissa muodista länsimaisten sijoittajien keskuudessa.

“Afrikan suosio kulkee sykleissä”, sanoo rahastonhoitaja Tim Staermose Dar es Salaamista, Tansanian pääkaupungista. Hän on yksi harvoista Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan keskittyvistä rahastonhoitajista.

Afrikkaa on tituleerattu seuraavaksi Aasiaksi ainakin vuosikymmenen ajan. Väestönkasvu on nopeaa, useat maat ovat rikkaita luonnonvaroiltaan ja nuoret demokratiat kehittyvät kulkien kaksi askelta eteenpäin ja yhden taakse. 

“Monien Afrikan maiden väestöpyramidi näyttää samalta kuin Aasiassa 1970-luvulla”, Staermose vertaa. “Vuoteen 2050 mennessä Afrikan työikäisen väestön määrä saavuttaa Intian ja Kiinan ja tällöin neljännes maapallon ihmisistä on afrikkalainen.” 

Demografinen kehitys ei kuitenkaan ole tae maiden taloudelliselle hyvinvoinnille tai sijoitustuotoille.

Nairobin pörssi alimmillaan 20 vuoteen

Arvostustasot eivät Afrikan pörsseissä ole vaativia. Vaikka osakemarkkinoiden arvostustasot ovat laskeneet Yhdysvalloissa ja Euroopassa, on arvostusero afrikkalaisiin pörsseihin yhä suuri. Yhdysvalloissa keskimääräinen P/E-luku on yhä noin 17. 

Useat aasialaiset indeksit ovat nekin yllättävän korkealla tasolla keskimääräisellä P/E-luvulla mitattuna. Esimerkiksi Intian, Thaimaan ja Indonesian indeksit on arvostettu noin 15 P/E-kertoimilla. Myös Helsingin pörssin arvostus asettuu samalle tasolle.

Afrikka on kooltaan valtava ja luonteeltaan vaihteleva manner. Haasteet ja mahdollisuudet avautuvat esimerkin valossa.

Nairobin pörssin markkina-arvo on kaukana vuosien 2014-2015 huipputasojen alapuolella. Tuolloin elettiin kehittyvien markkinoiden raaka-ainebuumia ja suurimpia yhtiöitä seuraava NSE 20-indeksi noteerattiin yli 5000 pisteen. Nyt indeksi on 1600 pisteessä, alimmillaan sitten vuoden 2003. 

“Uskon, että pohja voisi olla pian käsillä”, sanoo kenialainen IC Groupin ekonomisti Churchill Ogutu.

Kuva: Nairobin pörssin 20 suurimpaa yhtiötä seuraavan indeksin kehitys. Lähde Investing.com.

Tällä hetkellä Nairobin pörssin keskimääräinen P/E-luku on noin 7, kun viiden ja kymmenen viimeisen vuoden keskimääräinen P/E-luku on ollut noin 12. Yritysten tuloksentekokyky on toistaiseksi säilynyt hyvällä tasolla ja kehittynyt pitkällä aikavälillä suotuisasti.

Kuva: Nairobin pörssin arvostustaso viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lähde Simply Wall St. 

Etelä-Afrikan jälkeen Kenia on Saharan eteläpuolisen Afrikan kolmanneksi suurin kansantalous. Kenia ja sen pääkaupunki Nairobi nähdään Itä-Afrikan taloudellisena keskuksena. Maan asukasluku on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. 

Vuodesta 2015 Kenian shillingin arvo on heikentynyt noin 25 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Länsimaisen sijoittajan ostovoima on kasvanut merkittävästi.

Ogutun mukaan ulkomaalaiset ovat olleet kenialaisten osakkeiden nettomyyjiä. Vaikutus on huomattava, sillä ulkomaalaiset edustavat noin 60-70 prosenttia kaupankäynnistä korkean aktiviteetin vuoksi. Osa myynneistä selittynee poliittisen epävakauden pelosta elokuussa järjestettyjen presidentinvaalien alla. Vaalit voitti täpärästi William Ruto 50,5 % ääniosuudella.

Uusi presidentti ei jää ilman haasteita

Ogutu avaa Kenian talousnäkymiä kenialaisen kahvin äärellä.

“Kenian valtionvelan määrä lähestyy sille asetettua kattoa. Koska velkaa ei voi lisätä, hallituksen on todennäköisesti leikattava sekä julkista kulutusta että löydettävä uusia verotuloja”, Ogutu avaa luetellen ulkomuistista valtiontalouden keskeisiä lukuja. 

Kenian valtionvelka on noin 70 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka taso on reilusti länsimaita alhaisempi, kansainvälinen valuuttarahasto näkee taloudellisen ahdingon riskin suureksi. Suuri osa valtion tuloista menee korkojen maksuun. Kiina on maan kolmanneksi suurin velkoja.

“Kenian uusi valtionjohto on markkinamyönteinen. Tällä hetkellä Kenian talous nojaa alkutuotantoon. Maan hallituksen suunnitelmana on kasvattaa jalostuksen ja teollisuustuotannon osuutta kansantaloudesta merkittävästi”, Ogutu kertoo.

Vuoteen 2030 mennessä hallituksen tavoitteena on nostaa valmistuksen osuus 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyinen seitsemän prosentin osuus on pahasti suunnitelmaa jäljessä. Inflaation ollessa korkealla tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi Ogutun mukaan kolmenkymmenen prosentin vuosikasvun tahtia.

Afrikan kehityspankki odottaa Itä-Afrikan maiden bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna neljän prosentin vauhtia ja seuraavana vuonna hieman nopeammin. Keniassa inflaatio laukkaa lähes kymmenessä prosentissa ja Kenian keskuspankki nosti marraskuun lopussa ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksiköllä 8,75 prosenttiin.

“Afrikan maiden hallitukset eivät ole vielä ymmärtäneet, että houkutellakseen pääomia lainsäädäntötyön ja verotuksen tulisi olla investointeja suosivaa ja pitkäjänteistä. Monella valtiolla on vielä paljon parannettavaa”, Staermose avaa sijoittajan näkökulmaa.

Kesäkuussa julkaistun The time travelling economist kirjan kirjoittaneen ekonomisti Charlie Robertsonin mukaan Afrikan maiden taloudellista kehitystä määrittävät syntyvyys, energian hinta ja koulutus. Robertson esittää, että useimmissa Afrikan maissa syntyvyyden tulisi laskea, jotta säästämisaste kasvaisi, korot laskisivat ja säästöt ohjautuisivat tuottaviin investointeihin.

“Keniassa sähkön hinta on korkea ja se jarruttaa teollisuusyhtiöiden investointihaluja”, Ogutu selittää. “Kenialla on laaja työvoima ja korkea koulutustaso. Osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa on saatavilla.”

Robertsonin mukaan syntyvyyden tulisi olla 2-3 välimaastossa, jotta kotimaisia talletuksia kertyy ja maa voi vaurastua. Kenian hedelmällisyysluku on laskenut 1960-luvulta lähtien ja on tippunut kahdeksasta miltei kolmeen.

Kansanosakkeesta tuli mobiilipankki

Afrikan pörsseille tunnusomaista on vähäinen likviditeetti, yhtiöiden keskittyminen muutamalle sektorille ja usein muutamien yhtiöiden suuri paino kansallisissa pörsseissä. Safaricom on kenialaisten kansanosake, jonka paino Nairobin pörssin kahdenkymmenen suurimman yhtiön joukossa on noin 40 prosenttia. 

Safaricom koskettaa kenialaisten elämää kahdella tapaa. Safaricom omistaa mobiililompakon nimeltä Mpesa. Swahilin kielellä pesa tarkoittaa rahaa. Mpesasta onkin tullut verbi rahan siirtämiselle tai maksamiselle kännykällä. 

Kenya Communications Authorityn mukaan vuonna 2007 käynnistyneellä palvelulla on noin 98 prosentin markkinaosuus mobiilirahapalveluissa. Safaricomin liikevaihdosta 37 % muodostaa Mpesa ja kolme viidesosaa kenialaisista on Mpesan käyttäjä. Vertailun vuoksi MobilePayllä on 2 miljoonaa käyttäjää Suomessa. 

“Mpesan irrottaminen Safaricomista voi luoda omistaja-arvoa, koska suuri osa arvosta on Mpesassa. Tällä hetkellä Safaricom on myös laajentumassa Etiopiaan, mikä voi tuoda yhtiölle kasvua”, Ogutu avaa Safaricomin näkymiä. 

Suomalaisen on vaikea sijoittaa Safaricomiin, mutta sen kilpailija Airtel Africa on listattu Lontoon pörssiin. Airtel African tarjoama Airtel Money mobiilipankki kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 30 %. Airtelilla on kaiken kaikkiaan noin 135 miljoonaa asiakasta neljässätoista Afrikan maassa.

Kuva: Airtel African agentti Nairobissa.

Suoraviivaisia yhtiövalintoja

Afrikkaan sijoittaminen ei ole helppoa, mikä on merkki sen epäsuosiosta.

Afrikkaan sijoittavia aktiivisia rahastoja ja pörssilistattuja passiivisia rahastoja on eurooppalaiselle sijoittajalle saatavilla niukasti. Sijoittajien ulottuvilla on useita niin sanottuja frontier eli reunamarkkinarahastoja, mutta niiden sijoitusten paino on tavanomaisesti Aasiassa. 

Esimerkiksi ruotsalainen Tundra Fonder lopetti Afrikka-rahastonsa vuonna 2020 kannattamattomana ja yhdisti sen reunamarkkinarahastoonsa.

Useimmat ETF:t ja rahastot sijoittavat varansa yhtiöihin, jotka harjoittavat Afrikassa kaivostoimintaa tai rahastolla on suuri paino Egyptiin ja Etelä-Afrikkaan listatuissa yhtiöissä. Useilla rahastoilla on merkittävä osuus sijoituksista myös etelä-afrikkalaisessa Naspersissa, jonka liiketoiminnasta suuri osa on Aasiassa.

“Sijoittajien suurin väärinkäsitys Afrikan suhteen on usein se, että sijoittaminen Afrikkaan tarkoittaa sijoittamista kaivannaisteollisuuteen”, Staermose sanoo.

Afrikkaan sijoittaessa maa- ja yhtiövalinnat voivat kuitenkin olla suoraviivaisia.

Staermosen rahasto African Lions Fund sijoittaa Saharan eteläpuolisen Afrikan kotimarkkinayrityksiin. 

“Saharan eteläpuolella useimmissa maissa liike-elämän kieli on englanti tai ranska. Lainsäädännöllä on juuret tapaoikeudessa. Pohjois-Afrikassa kulttuuri on hyvin erilainen”, Staermose summaa syitä rahaston maantieteelliseen rajaukseen.

Kolme neljäsosaa rahaston sijoituksista on yhtiöissä, joissa pääomistajana on kansainvälinen suuryritys. Se lisää todennäköisyyttä hyvän hallintotavan noudattamiselle. 

Esimerkiksi englantilainen alkoholijätti Diageo omistaa enemmistön Kenian suurimmasta panimosta East African Breweries yhtiöstä. Tansanian suurimmasta panimosta Tanzanian Breweries yhtiöstä enemmistön omistaa puolestaan amerikkalainen SABMiller. Molemmat afrikkalaiset panimot ovat selkeitä markkinajohtajia kotimarkkinoillaan.

“En ole tarkoituksella valinnut rahastoon juuri tällaisia osakkeita, vaan ne ovat valikoituneet salkkuun sijoituskriteerieni perusteella”, Staermose selventää. “Afrikkaan sijoittaessa on kuitenkin tärkeää tarkistaa muiden omistajien taustat.”

Välttämättömyyshyödykkeet ovat kasvuvaiheessa

Staermosen mukaan vakiintuneilla laatuyhtiöillä Afrikassa on usein suotuisa kilpailutilanne. Byrokratia ja markkinoiden haastavuus pitävät alalle tulon esteet korkealla. 

Asemansa rakentaneet yhtiöt ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa. Voittoa takovat yhtiöt ovat puolestaan todistaneet yritysjohdon taidot ja yrityksen kilpailukyvyn länsimaita haastavimmissa olosuhteissa.   

“Omistamamme yhtiöt valmistavat välttämättömyyshyödykkeitä Afrikassa afrikkalaisille. Vaikka inflaatio koettelee tällä hetkellä kuluttajia myös Afrikan eri maissa, peruspalvelut ovat suhteellisen turvassa ostovoiman heikentymiseltä. ”

“Länsimaiset sijoittajat vieroksuvat teleoperaattoreita, pankkeja sekä alkoholi- ja tupakkayhtiöitä. Näiden toimialojen afrikkalaiset yhtiöt kasvavat voimakkaasti ja yltävät korkeaan pääoman tuottoon”, Staermose jatkaa. “Kaikilla perustarpeita tyydyttävillä yrityksillä on paljon kasvumahdollisuuksia pelkästään demografisen kehityksen vuoksi.”

Staermose mainitsee esimerkkinä tansanialaisen NMB Bankin, joka avaa uusia pankkitilejä sadantuhannen kuukausivauhtia. Kenialainen pankki Equity Group julkaisi vastikään kolmannen vuosineljänneksen tuloksen, joka kasvoi lähes 30 prosenttia. Afrikan 800 miljoonan väestöstä noin 500 miljoonaa on vailla pankkipalveluita.

Kuva: BPR pankin toimisto Ruandan pääkaupungissa Kigalissa.

“Afrikassa kasvuyhtiöiden löytäminen on hyvin yksinkertaista. Länsimaissa taantuvat toimialat ovat Afrikassa kasvuvaiheessa”, Staermose hymyilee.

Tällä hetkellä Staermose on tehnyt ensimmäisiä sijoituksia yli 210 miljoonan asukkaan Nigeriaan. Maa on mantereen ikuinen kasvulupaus. Vaikka Nigeria on suuri öljyntuottaja, sen talous on kärsinyt useista ongelmista.

 “Nigeriassa on useita erittäin hyviä ja kannattavia yrityksiä, vaikka olosuhteet maassa ovat vaikeat. Sijoittajien hylkäämässä maassa arvostustasot ovat erittäin houkuttelevat.”

“Usein on mahdollista tehdä paljon rahaa, kun asiat muuttuvat surkeasta huonoksi”, Staermose kiteyttää.

Charlie Robertson näkee Nigerian haasteet kolmiosaisen viitekehyksensä valossa vaikeina. Maan väestö on verrattain kouluttamatonta, sähkön saatavuus on hyvin rajallinen ja korkea syntyvyys pitää talouskasvun alhaisena asukasta kohti laskettuna.

Korkeaa osinkoa ja pääoman tuottoa

“Korot ovat aina olleet tässä osassa maailmaa korkealla. Se tarkoittaa sitä, että vain sellaiset hankkeet ja investoinnit, jotka yltävät kymmeniin prosentteihin tulevat hyväksytyksi. Pääomaa on niukasti saatavilla”, Staermose selittää.  

“Salkkuyhtiöidemme sijoitetun pääoman tuotto on tyypillisesti 30-60 prosentin välillä.”

Monet afrikkalaiset yhtiöt maksavat korkeaa osinkoa. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa tämän, mutta osingonmaksuun on muitakin syitä.

Afrikan valtioilla on useissa yhtiöissä merkittävä omistusosuus ja valtionkassat tarvitsevat kipeästi käteistä. Ulkomaisten yritysten osittain omistamissa yhtiöissä pääomistaja puolestaan tarvitsee varat omaan osingonmaksuun.

Etelä-Afrikassa Johannesburgin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on yli viisi prosenttia ja Nairobin yli kuusi prosenttia. Helsingin pörssin vastaava luku jää alle kolmen prosentin.

“Tällä hetkellä afrikkalaisilta osakemarkkinoilta löytyy kasvavia ja laadukkaita yhtiöitä kohtuullisella arvostuksella. Poliittisia ja valuuttariskejä on nyt kaikkialla”, Staermose päättää.


Afrikkaan voi luonnollisesti sijoittaa niin rahastojen tai pörssilistattujen rahastojen eli ETF:ien kautta sekä suorin osakesijoituksin. Useat osakevälittäjät tarjoavat pääsyn Etelä-Afrikan Johannesburgin ja Lontoon pörsseihin, joista molemmista löytyy laajasti Afrikassa liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Taulukossa muutamia esimerkkejä arvopapereista, joilla voi sijoittaa Afrikkaan.


 

Sijoitustieto.fi

Avaa tili ja pyydä kirjoitusoikeus foorumille

Kolumnit

Nurminen Logistics vuotaa

Aki Pyysing
14.7.2024
east Lue lisää
Kaupallinen yhteistyö

Microsoft panostaa voimakkaasti tekoälyyn

Johannes Ankelo
10.7.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Admicom Q2/24 Seurantalista: Pelättyä parempi heikossa markkinassa

Almanakka
10.7.2024
east Lue lisää