HX miljardin taalan kysymys
Suomen valtiontalouden suurin investointi lähi- ja kaukovuosiksi ratkaistaan tänä vuonna 2021. Valtioneuvosto valitsee Hornetien suorituskyvyn korvaajan viiden toimittajan vaihtoehdoista (Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen).
Asiantuntijoita tällaisen investoinnin arviointiin toki löytyy joka kannonnokalta ja navetankulmalta, mutta se korkein viisaus ja kaikkien alojen asiantuntemus asustaa Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja päivystävien dosenttien päissä.
Suomi, joka lähettää laitteita Marsiin, osannee kehittää muitakin teknologisia maanpuolustusratkaisuja kuin perinteisiä ihmisohjattavia ja epäekologisia rynnäkköhävittäjiä.
HX-hankkeen kokonaishinta tulee olemaan 20–30 miljardia euroa. Hyödyllisempää olisi sitoa tämän kokoluokan summia hyökkäystä todennäköisempien turvallisuusuhkien torjuntaan: olemassa olevien konfliktien ratkaisuun sekä siirtolaisvirtojen, tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen riski 2020- ja 2030-luvuilla on minimaalinen. Se on vähintään yhtä pieni nyt kuin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.
Jussi Pakkasvirta
alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Arvon professorin mielipidekirjoitus vilisee viittauksia Marsiin, epäekologisiin rynnäkköhävittäjiin, HX-hankkeen hintoihin, todennäköisempiin turvallisuusuhkiin ja vaaran vuosien minimaalisiin riskeihin, joista vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoni A. Arvo ”Avro Lancaster” Pervonen voisi olla eri mieltä kohta kohdalta:
H. G. Wellsin kirjassa ja O. Wellesin radiokuunnelmassa Maailmojen sota marsilaiset saapuvat valloittamaan Maan. On hienoa kuulla, että maailmojensodista selviytyneen pienen Suomen Avaruushallinto on vihdoin lähtenyt imperiumin vastaiskuun valloittamaan Marsia.
Maanpuolustusta modernisoidaan myös perinteisissä aselajeissa: ilmavoimien HX-projektissa, merivoimien Laivue 2020-hankkeessa ja maavoimien pienemmissä uudistuksissa. Epäekologisuus ja epäinhimillisyys taitavat kuitenkin kuulua sotakoneiden luonteeseen kuin nyrkki silmään. Sodan logiikka on sumea: voittoa tavoitellaan tappioita tuottamalla. Sodan koiraat uhoavat aseillaan, ettei sotaa syttyisi. Kuten jo muinaiset latinistit loihe lausumahan: Si vis pacem, para bellum.
HX-hankkeen edeltäjänkin kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Kun Hornetien hankinnasta 1990-luvulla päätettiin, lama oli syvimmällään ja markan arvon alentuminen kohotti hävittäjähankinnan hintaa. Uhkan todennäköisyyden lisäksi pitää arvioida vaaran suuruutta. Sodan hinta on kova. Ihmishengelle ja infrastruktuurin tuhoutumiselle täytyy laskea lunnas, puhumattakaan tärkeämmistä arvoista. Olemassa olevat konfliktit, siirtolaisvirrat, tartuntataudit ja ilmastomuutos tuntuvat Suomen rajojen sisällä vain leudolta henkäykseltä, jos sotaan verrataan.
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Aseellisen hyökkäyksen riski ei voi kuitenkaan olla minimaalisen pieni, jos tuho on katastrofaalisen suuri. Sodan todennäköisyys saattaa tosin vaikuttaa vähäiseltä toteutuneen historian valossa, mutta vaaran vuosina ja toisen maailmansodan jälkeen asekätkijät, Marttisen miehet, Valpon vangit, yöpakkashallitukset ja suomettajat arvioivat todennäköisyyden toisin. Muistelivat ehkä valvontakomissiota ja Porkkalan vuokrausta taikka DDR:n poikkeustilaa, Unkarin kansannousua, Prahan kevättä tai Afganistanin sotaa.
Hybridisota on jo syttynyt. Aluetutkimuksen professorin täytyy katsoa puusilmällä Transnistriaa, Georgiaa (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Krimin miehitystä ja Donbassin sotaa, jos ei sitä näe. Kulttuuritutkimuksen professori varmaan tunnistaa sekä (suoran) aseellisen sodankäynnin että (epäsuoran) ei-fyysisen väkivallan. Informaatiosodankäynnissä mis- ja disinformaatio, subversio, maskirovka, kompromettointi ja muu kulttuurinen mädättäminen kuuluvat keinovalikoimaan. Joskus asialla on hyödyllinen hölmö, toisinaan taas koko viides kolonna.
Panssarimarssilais-marskilaisesta perspektiivistä katsottuna marxismi-leninistiset ajatuskuplat sietää puhkaista. https://www.youtube.com/watch?v=z3y_-SFss6c
Pitämällä katse pallossa. Eli asiantuntevalla arviointiosaamisella, jolla haetaan parasta mahdollista suorituskykyä erilaisiin uhkaskenaarioihin budjetin puitteissa.