Osuuspankki ainakin itselläni oli enää pelkkä vitsi: laina-aika enintään seitsemän vuotta ja sijoituksen kassavirran tulee olla positiivinen, tuo lainanlyhennys huomioiden. Oman pääoman osuus nousee vähän turhan suureksi, jotta tuossa seitsemässä vuodessa laina maksettaisiin ko. kohteen tuloilla, tähän ei kuulemma muut tulot laskelmissa enää kelpaa.

Kah, jotenkin oletin että tämä Wiion St1 -osakkeiden myynti olisi ollut vain välitysdiili Privanetiltä, mutta aina oppii uutta.

Minun on kovin hankala muodostaa tästä mielipidettä, vaikka alaa jokseenkin tunnen. Ymmärrän hyvin ne ajurit, jotka saavat pienemmät kirjanpitotoimistot myymään toimintansa Aallon Groupille, mutta oleellinen kysymys onkin, onko Aallon Group ja sen käyttämä strategia sijoittamisen arvoinen?

Keskustelin henkeviä erään kirjanpitotoimiston omistajan kanssa, jolla yrityksen myynti on toteutumassa. Hän toi esille että toinen heidän käyttämänsä ohjelmistotalo on ilmoittanut laittavansa pilit pussiin parin vuoden kuluttua. Kilpailuasetelma on kova, rakenteelliset muutokset olisivat tarpeen jotta kilpailukyky kyetään säilyttämään. Kauppa oli toteutumassa samankaltaisessa diilillä, osin rahalla ja osin omistajuudella. Ymmärrän kyllä hänen halunsa ottaa pieni exit ja varmistaa henkilökohtainen tilanne, mutta pystyykö ostaja kilpailemaan suuruuden ekonomialla, jos vastassa on esimerkiksi Talenom ja automaatio?

Kirjanpitoala, kuten niin moni muukin ala, on murroksen keskellä: ala on siirtymässä palvelutoiminnasta alustatalouteen. Ohjelmistokulut ovat kasvussa ja automaatio tulee väistämättä lisääntymään. Olisiko syytä sijoittaa ohjelmistotoimittajaan, eikä siihen asiakkaaseen?

Suomisen puolivuotiskatsaus tulossa viikon päästä, 3.8.2018. Joko vihdoinkin, lukuisten pettymysten jälkeen olisi suunta parempaan? 2018/Q1 oli jälleen yksi pettymys, liikevoiton ollessa vain 1,5 meuroa ja tulos pakkasella. Vuoden 2018 näkymät pidettiin kuitenkin ennallaan, koko vuoden liikevoiton arvioidaan olevan vuotta 2017 suurempi, siis yli 15 meuroa. Merkittävän osan tästä nappaa kuitenkin suurien investointien myötä kasvaneet rahoituskulut, jotka lienevät vuositasolla jopa yli 5 meuroa. Kallistunut dollari pitäisi kuitenkin olla Suomiselle merkittävä positiivinen tulostekijä.

Ajatuksia? Joko on viimeinenkin usko puljuun kadonnut?

Pitkä hiljaisuus takana ja ajattelin hieman purkaa tässä ajatuksia ja nykyistä tilannetta.

Alkuvuodesta tein merkittävän kiinteistösijoituksen, joka onnistui enemmän kuin hyvin. Omistuksessa edelleen, mutta mitään riskejä hankintaan tai omistukseen liittyen ei ole realisoitunut. Kyseessä oli asuinkiinteistö jossa oli osin remontit jääneet pahasti kesken. Homma oli siis edeltävältä omistajalta jäänyt kesken ja ammattilaisena pystyin heti toteamaan, ettei suunniteltua toteutusta edes olisi ollut taloudellisesti järkevää toteuttaa. Kooltaan sen verran iso, ettei toteutus olisi onnistunut "mies ja hiace" -yhdistelmältä, toisaalta sen verran pieni, ettei "merkittäviä" toimijoita kohde kiinnostanut. Samaan aikaan pankit vetivät hanoja kiinni (yhtiöiden) kiinteistörahoitukselta, mikä osaltaan vähensi kysyntää. Paikallistuntemusta ja omaa ammatillista osaamista pääsi enemmän kuin hyvin hyödyntämään. Tuottoprosentti jotain muuta kuin tilastojen mukaiset keskiarvot. Toki prosessi jatkuu vielä, mutta alkuperäisistä riskeistä 90% jo neutralisoitu.

Osakesijoituksia olen lähinnä realisoinut, etenkin Yhdysvalloista. Rahaa olen pääosin siirtänyt velkakirjoihin, etenkin vertaislainaukseen.

Tutkin myös omia osakeveivauksia jälkiviisaanaa, kyllä se aina nöyräksi pistää ja suoraan sanoen vituttamaan. Perisyntinä lähinnä voittojen liian nopea kotiutus. Kokonaisuuteen olen toki tyytyväinen; 5 vuoden historia +134%, vertailuna esim. OMXPI +66%, S&P500 +87%, Nasdaq +227%. Shareville tarjoaa Sharpen luvuksi 2,5, eli kyllä kokonaisuuteen pitää tyytyväinen olla. Iso kiitos tästä menee usealle taholle, keiden osakeideoihin olen tarttunut.

Onko joku saanut kaivettua mihin perustuu vaatimus LEI-tunnukselle jos käy vain osakekauppaa eikä ole rahoitus- tai sijoitusalan yritys? PRH:n ja Finanssivalvonnan sivuilla on vain vanhoja ohjeita, kuinka 2015 loppuun mennessä tulisi olla LEI-tunnus kaikilla, jotka raportoivat toiminnastaan Fivalle... Nordnet puhuu EU-lainsäädännöstä, lehdet mainostavat että on pakollinen, mutta mistään ei tunnu löytyvän sitä alkuperää.

Tosin nythän tuossa mentiin jo askel takaisinpäin, eli nykyisen käsityksen mukaan vain rahastoja omistavan yrityksen ei tulisi tunnusta hankkia.

Edit: löytyihän se sieltä, kun tarpeeksi kaivoi:

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Saantelyhankkeet/MiFID/Pages…

Itselläni on merkittävä määrä kulutusluottoja salkussa, reilut 1200 taitaa olla aktiivisena, vajaa tuhat maksettu tai luottotappioina. Olen ollut tyytyväinen tuotto vs riski -suhteeseen. Myös yrityslainoja on, mutta suhtaudun tällä hetkellä niihin hyvin skeptisesti. Olen useamman alan firman asiakas ja havainnut useasti, että sama firma hakee rahaa parhaimmillaan jopa kolmelta alustalta!

Toimin itse yrittäjänä ja olen pohtinut tilannetta velan ottajan (velallisen yrityksen) näkökulmasta. Korkoprosentti on päälle 10, usein jopa 15 prosenttia. Millä alalla edes liikevoitto on nykyään tätä enemmän? Myös näiden yrityslainojen riskiluokittelu on vähän mitä sattuu. Yrittäjillä on toki kova usko omaan toimintaansa, mutta ulkopuolisen simin vaikea nähdä onnistumisen mahdollisuuksia jos ulkopuolisen rahoituksen osuus on esimerkiksi 50% ja sen kustannus tuo 15%.

Fundu mainosti pitkään että heidän asiakkailleen ei ole tullut luottotappiota. Nyt heidänkin välittämistään lainoista useampi yritys on mennyt konkurssiin tai muuten maksuvaikeuksissa.

Varovainen peukku siis kulutusluotoille, tarkkaavaisuutta yrityslainoihin. 

Onko joku seurannut tarkemmin Cityconin kauppoja? Esimerkiksi tänään kurssi +0,7% ja miltei koko ostolaita on tyhjentynyt tuntemattomalle taholle, mutta myyjinä useita eri tahoja. Olisiko Citycon päässyt jonkun rahaston valikoimaan?

Salkkua käyty taasen tiheällä kammalla läpi ja hieman siivottu ennen vuodenvaihdetta.

Geo Group lopulta ulos, koin osakekurssin nousseen tasolle, jossa lisäarvoa ei ole enää saatavilla (p/e 17, p/b 2,6). Tämän lisäksi myyntilaidalle pari etuoikeutettua osaketta / korkopaperia joiden kurssit eivät ole Google Financen seurannassa. Toki nämä molemmat ovat myös tappiollisia yrityksiä, eli paitsi seurannan helppous, myös riskien hallinta oli tässä taustalla. Viimeiset Martelat vähän polttelevat, mutta maltetaan vielä. Ostettavaa löytyisi vaikka kuinka, mutta maltetaan nyt hetki.

Tein perjantai-illan ratoksi laskuharjoituksia yrittäjän vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen liittyen. Lähtökohtaisesti vastustan perinteisten pankkien rahastoja, mutta Lähitapiola tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa eläkevakuutuksen rahat Seligsonin rahastoihin. Tämä herätti kiinnostukseni ja pyysin heiltä tarjoksen asiasta.

Yritys voi siis vähentää vapaaehtoisen eläkevakuutuksen kuluja verotuksessa enintään 8500 euroa vuodessa, nämä varat sijoitetaan rahastoihin erillisen sopimuksen mukaisesti. Tarjouksen mukainen kulurakenne olisi;

• Veloitus vuosittain tehtävästä sijoituksesta 3.5%, ensimmäisenä vuonna lisäkulu 50 euroa
• Vuosittainen hoitomaksu 0.6% pääomasta, kuitenkin enintään 432.68 euroa
• Seligsonin (tai valittavan rahaston) vuosittaiset hoitopalkkiot, käyttämäni ka. laskelmassa 0.43%
• Eläkkeen maksun yhteydessä veloitus 1% maksusta, maksettava eläke verotetaan tuloveron mukaisesti

Vertailuksi tein laskelman, jossa yritys sijoittaa 6800 euroa (8500 euroa - 20% tulovero) ETF-rahastoihin vastaavalle tuotolle. Kahdeksan prosentin tuotolla ja nykyisillä veroasteilla käteen jäävä osuus olisi täpärästi eläkevakuutuksen eduksi; 725k vs 698k. Tein laskelmat siis huomioiden nykyisen yrityksen tuloverotuksen, osinkoverotuksen sekä ansiotuloverotuksen (30% verokanta). Laskelmassa on luonnollisesti suuria riskejä, vaikea edes kuvitella veroasteita 30 vuoden päähän...

Mutta mutta... Seligson on edullinen, mutta iShares tarjoaa aavistuksen edukkaampia ETF-rahastoja. Kun vuosittaiset hallintopalkkiot pudotetaan 0.43% -> 0.25%, muuttuu tilanne entistä tiukemmaksi; tilanne eläkevakuutuksen eduksi tosin edelleen niukasti 725k vs. 722k.

Laskelma siis kallistuu aavistuksen eläkevakuutuksen puolelle, mutta ongelmia siinä on muutamia, suurimpana varojen sitominen eläkeikään asti. Näin tiukalla erolla en ole sijoittamassa yrittäjän eläkevakuutukseen.

Lisähuomiona pitää todeta tarjouksen olleen erittäin monimutkainen mitä tuli esitettyihin laskelmiin ja etenkin kuluihin. Tuotto-odotus oli toki mairitteleva 10.5%...

Mielelläni ottaisin vastaan tarkistuslaskelmia, ajatuksia ja etenkin tietoa muiden saamista tarjoksista.