Kolumnit

Rahasampo: Haastattelussa Henri Elo

Sampo Arola |
Jaa Twiittaa

Rahasampon haastattelussa sijoittaja ja kirjailija Henri Elo.




Minkä alan yhtiöt menestyvät nykyisessä korko- ja inflaatioympäristössä?

Talousympäristö on muuttunut vuodessa tyystin. Isoin konkreettinen muutos on rahan hinta. Vuoden euribor -viitekorko on 3,5 prosenttia, kun se vuosi sitten oli nollassa.

Sama kehitys on valtionlainoissa. Suomen valtion 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on kohonnut vuodessa 0,9:stä 2,6 prosenttiin.

Rahan hinnan nousu vaikuttaa eritoten pääomavaltaisiin yhtiöihin ja toisaalta kuluttajalla pääomaa vaativiin hankintoihin.

Autoa tai asuntoa ei osteta enää yhtä helposti kuin vuosi sitten. Myöskään teollisia investointeja ei käynnistetä enää nappia painamalla, vaan ensin yritysjohto marssiin pankkiin.

Myös velkakirjamarkkinoilla (yrityslainoissa) hinnat eli korot ovat kallistuneet, esimerkiksi Yhdysvalloissa reilussa vuodessa parisen prosenttiyksikköä.

Toisin sanoen, pääomavaltainen teollisuus ja toisaalta arvokkaampia käyttötavaroita myyvät yritykset eivät ole enää yhtä houkuttelevia kuin aiemmin. Toki sijoittajan on aina katsottava myös arvostustasoa ja yhtiökohtaisia näkymiä.

Sen sijaan hyväkuntoisia pankkeja esimerkiksi Suomessa samoin kuin halpakauppaa tai palveluita pitäisin kohtuuvakaina myös tässä tilanteessa.

Olisko nyt aika tankata kaikkein eniten koronnostoista kärsineitä yhtiöitä, kuten kasvavia teknologiayhtiöitä?

Palaan koron nousuun. Jos osakemarkkinoiden riskipreemiona käytetään 4,5 prosenttiyksikköä ja siihen lisätään riskitön korko 2,6 aiemman 0,9:n sijasta, tuottovaade nousee 5,4:stä 7,1 prosenttiin.

Vastaavasti kasvuyrityksen 10 vuoden päästä saatava 10 miljoonan euron rahavirran nykyarvo laskee 5,9 miljoonasta 5,0 miljoonaan.

En innostuisi kasvuyhtiöistä liikaa. Toisaalta korkotaso ei välttämättä enää nouse paljoa, Euroalueen AAA-reitattujen valtionlainojen korkokäyrä on laskeva.

On huomattava, että monet teknologiayhtiöt eivät ole pääomavaltaisia eivätkä vaadi välttämättä kuluttajalta isoja investointeja, joten siitä näkökulmasta katse kannattaa pitää myös kasvuyhtiöissä. Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, myös hinnalla ja P/E-luvulla todellakin on väliä osaketta ostettaessa.

Jos normaalissa tuloskunnossa olevan yhtiön P/E (hinta/nykytulos) on yli 30, yrityksellä pitää olla todella vahvat kilpailuedut kannattavaan 2-numeroiseen kasvuun pääsemiseksi pitkälle tulevaisuuteen.

Ovatko REIT yhtiöt mielestäsi mielenkiintoisia, ottaen huomioon, että lähestymme koronnostojen loppumista?

Hyvä kysymys. En ole perehtynyt listattuihin REIT-yhtiöihin tarkemmin. Yleisesti pörssilistatut kiinteistösijoituskohteet ovat läpinäkyvämmin hinnoiteltuja kuin listaamattomat kiinteistörahastot. Suomessa listattuja kiinteistösijoittajia ovat esimerkiksi Kojamo, Citycon ja Ovaro.

Kohonnut korko vaikuttaa kiinteistöalaan, mutta mainittujen yhtiöiden kurssit ovat reagoineet jo voimakkaasti alaspäin. En silti innostuisi kiinteistösektorista liikaa.

Kenellä sijoitusalan konkarilla tai ”gurulla” on ollut sijoitustoimintaasi suurin vaikutus? Mitä olet häneltä oppinut?

Seppo Saario ja Kim Lindström ovat suomalaisen sijoituskirjallisuuden uranuurtajia. Heidän kirjansa ja viestinsä ovat selkeitä ja perustuvat pitkäaikaiseen sijoitus- ja liiketoimintakokemukseen.

Kansainvälisesti läpinäkyviä, fundamenttipohjaisia prinsiippejä on tarjonnut esimerkiksi Warren Buffett. En väheksyisi Buffettin prinsiippejä ja edesottamuksia myöskään markkinoiden tasaajana ääritilanteissa, kuten finanssikriisissä 2008-2009, jolloin hän oli ostolaidalla.

Joidenkin pitää kulkea vastavirtaan, jotta talousjärjestelmällä nimeltään markkinatalous on edellytykset toimia.

Mitä viime aikoina tutkimistasi yhtiöistä on tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa kasvun kannalta?

En sijoita aktiivisesti vaan olen enemmän buy and hold -sijoittaja. Viimeisin ostos on elintarvikeyhtiö Fodelia, josta tein myös analyysin SalkunRakentajaan helmikuussa. Minusta yhtiöllä on hyvät kannattavan kasvun eväät muun muassa kuntien ja hoivakotien ruokapalveluiden ulkoistuksessa.

En myöskään väheksyisi Nokian Renkaiden uutta tulemista ja Puuilon konseptia halpakaupassa. Myös Kesko taitaa olla enemmän osto- kuin myyntihinnoissa, jos kurssitaso on alle 20 euroa. Teollisuuden puolelta omistan muun muassa SSAB:tä, joka kehittää vihreää terästä ja jonka osinkotuotto on erinomainen.

Olisiko nykyisessä markkinassa sijoittajan syytä ole varovainen vai rohkea?

Pitkäjänteinen sijoittaja omistaa liiketoimintaa joka olosuhteessa. Osake on pala yrityksen liiketoimintaa. Liiketoiminta jauhaa kassavirtaa päivästä toiseen.

Salkun ja liiketoimintojen painotuksia voi aika ajoin miettiä, mutta miksi hypätä pois liikkuvasta junasta ja rikastuttaa verottajaa ja välittäjiä?


 

Henri Elon kirjat ovat tarjolla Sijoitustiedon lukijoilla ALE-koodilla ”Sijoitustieto23”, alennus -8 euroa, postikulut 0.

https://holvi.com/shop/kivaatekemista/

Mainos:

Jarkko Aho & Nina Nordlund: Ylituottoa osakepoiminnalla - Toimiva prosessi käyttöösi

Kolumnit

Hehkuttaminen ei välttämättä kannata

Aki Pyysing
21.7.2024
east Lue lisää

Vuokratason määrittäminen

Miika Vuorensola
21.7.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Talenom Q2/24 Seurantalista: Kannattavuusparannus kasvun kustannuksella

Almanakka
20.7.2024
east Lue lisää