hauturi kirjoitti:

Soitin äsken verottajan neuvontaan. Siellä on oikein oma puhelinnumeronsa kansainvälisiä tilanteita varten, joten oletin, että siellä tiedettäisiin jotain miten veroilmoitus tulee näissä tilanteissa täyttää. Väärä oletus. Neuvontahenkilö vastaili kyllä kysymyksiini aluksi ihan vakuuttavan oloisesti, mutta pikkuhiljaa vastaukset muuttuivat aika järjettömän kuuloisiksi. Puhelun jälkeen löysinkin verottajan sivuilta vastaukset kysymyksiini (olisi tietysti pitänyt etsiä jo ennen puhelua, mutta ajattelin päästä helpolla), ja totesin, että käytännössä jokainen vastaus oli ollut ihan päin seiniä.

Esimerkiksi (hieman lyhenneltynä):

K: "mikä merkitys on kohdalla 'Vaadin, että verotuksessa otetaan huomioon A1-todistus tai vastaava todistus asuinmaani sosiaaliturvaan kuulumisesta.'"

V: "sinulla pitää olla todistus nykyisestä asuinmaasta että kuulut sen maan sosiaaliturvan piiriin, jotta verosopimusta voidaan soveltaa. Tämä siis ikään kuin täydentää kohtaa 'Vaadin, että minua pidetään ulkomailla asuvana verosopimuksen perusteella.'"

Verottajan sivuilta:

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos työskentelet Suomessa ja sinulla on todistus siitä, että kuulut asuinvaltiosi sosiaaliturvan piiriin (esim. A1- tai E101-todistus).

Joskus tuolta on saanut ihan järkeviäkin vastauksia, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Olisi hauska tietää voiko johonkin antaa palautetta (luultavasti ei)

Todella kummallista palvelua verottajalta. Muutaman kerran itsekin sinne yhteyttä ottaneena voin sanoa että parempi olla luottamatta puhelinpalvelijoiden sanoihin. Verottajan kanssa asiointi Suomessa asuvana ei yrittäjänä on ollut melko helppoa tähän mennessä. Olen kuullut isoilta pojilta, että varallisuuden kertyessä varsinkin välillä asuen ulkomailla alkavat verottajan kanssa ongelmat. Lähtökohtaisesti verottaja tekee näissä tapauksissa päätökset omien etujen mukaisesti ja sitten alkaa sotiminen. Toivottavasti pääset helpommalla.

Sain ulkomailta kiinnostavan työtarjouksen, mutta muistaessani blogisi alkoivat epäilykseni heräämään. Olen todella huono hoitamaan omia käytännön asioitani (laiska), joten ulkomaille muutto todennäköisesti ajaisi minut verovelkoihin, pakkomyynteihin tai vankilassa ulkomailla tv-ohjelmaan.

aliisan_avaimet kirjoitti:

Kyllä ylihinnoittelusta saa ja pitää valittaa. Juurikin siksi etteivät vähemmän tietävät mene lankaan.

Jos haluat autokorjaamoesimerkin, niin sanotaan että osa X pitää vaihtaa. Korjaamo tarjoaa että uusi osa tekee 300e. Tarvikeosa tekisi 30e, mutta sen korjaamo jättää kätevästi mainitsematta.

Olen eri mieltä, eivät autokorjaamot tee osilla katetta pääosin, vaan työllä. Jos jokainen palvelu kilpailutetaan ja kaikki kuluttajat ovat täysin tietoisia kaikisa saatavilla olevista hyödykkeistä hintoineen ja ominaisuuksineen, niin sen jälkeen brändeillä, markkinoinnilla ja myynnillä ei olisi enää mitään muuta merkitystä, kuin koittaa helpottaa transaktioiden nopeutta ja millään alalla ei katetta oikein pääsisi muodostumaan. 

Olen tarkka rahasta, mutta minua ei kiinnosta alkaa etsiä jokaisessa asiassa kustannussäästöjä, vaan haluan asioiden toimivan sujuvasti ja helposti. Ymmärrän toki että monet insinöörit ja nörtit etsivät halvinta hintaa ymmärtämättä kokonaiskuvaa. Otetaan esimerkiksi formula-kanavapaketin hinta ensi kaudeksi. Nään kaiken saman Formuloiden omalla suoratoistopalvelulla ja se maksaa vuodessa 120 euroa. Kuitenkin haluan että on kaikki studiosisältö mukana, voin toistaa sitä millä tahansa laitteella ja laitteet toimivat saumattomasti. Siksi maksan palvelusta mielummin Viasatille 480 euroa vuodessa. 

Jottei menisi ihan off-topiciksi niin Ålandsbankenilla, Aktialla ja OmaSäästöpankilla on aivan järkyttävä ero palvelutasossa verrattuna isoihin pankkeihin. Koska lainojen järjestyminen ja byrokratian puuttuminen on paljon alhaisempaa kuin isommilla, niin he voivat aivan perustellusti veloittaakin korkeampi hintoja. Pankin omat rahastot ovat aina kalliita ja olen omistajana siihen tyytyväinen, vähemmän tietoisille kuuluukin myydä tuotteet kalliimmalla hinnalla, kuin tietoiselle kuluttajalle. Ålandsbanken B on parempi suoja asuntolainalle, kuin pankin myymä korkokatto. 

Lyyrikko kirjoitti:

 

TuuriTuuli kirjoitti:

Muoks: En ole edes varma oliko tuo ihan puhtaasti sarkasmia vai onko siinä enemmänkin totuuden poikasta

 

Toki oli hieman provokatiivinen heitto, mutta ihan tosissani olen. Ja Akin kolumnin luettuani huomaan iloisesti ainakin yhden muunkin ajattelevan samansuuntaisesti. 
 

Mietin kovasti, miksi näin ei ole vielä toimittu. Keksin kaksi syytä: 1. Yhtiön johto ja hallitus on rajoitetusti rationaalinen tai 2. Pääomistaja ei halua. Veikkaan itse jälkimmäistä. Yhtiön johdollahan olisi täysi mahdollisuus ostaa kaikilla omilla ja lainatuilla rahoillaan osakkeita ja toteuttaa temppu. Voisivat sitten Karibialta naureskella sille, miksei tätä tehty jo aiemmin.

Olen täysin samaa mieltä strategian järkevyydestä. Luulen johdon olevan hieman suuruudenhullu ja tavoittelevan jotain "suurempaa". Eivät halua tehdä sitä, mikä olisi järkevää kaikkien osakkeenomistajien kannalta, pienillä riskeillä.

varatonnit kirjoitti:

Hesarin kolumnista lainattua: "Aktiaa ei juuri hetkauta, vaikka tähtisalkunhoitajat jättävät yhtiön. Paljon tärkeämpää on se, mitä tekevät Taalerilta Aktialle siirtyneet pankkiirit."

Onko foorumilaisilla kommenttia tähän?

https://www.hs.fi/visio/art-2000008198617.html

Luulen, että asiakkaiden kanssa tekemisissä olevat olisi sitoutettu melko hyvin muutaman vuoden ajan jonkinsorttisilla uskollisuusbonuksilla. Olen kolumnistin kanssa yleisesti samaa mieltä, harva yksityishenkilö tuotteiden takia yrityksessä pelkästään on mukana. Tuotteet eivät sysipaskoja voi olla, mutta kelvolliset tuotteet tuotetulla lisäarvolla ovat mainio kombinaatio varainhoitoalalla. Kurssireaktiotakaan ei uutinen oikeastaan aiheuttanut. Tuloksentekokyvystä on vaikea vielä sanoa mitään.

Pekan perässä tätä ostin, en kuitenkaan Pekka Perää (onneksi). Ikävästi pilkin WSB-huumassa myyntihintaa ja turskaa jäi jonninverran lapaan.

Olisiko sittenkin kuplan paikka, kun jopa Nokia yllättää positiivisesti?

Tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Alexandrian epäeettiset toimintatavat ainakin ennen vanhaan ovat tiedossani, mielenkiintoista nähdä miten markkina ottaa heidät pörssissä vastaan. En ole tarkemmin perehtynyt nykyjohtoon ja nykyiseen toimintamalliin, mutta on mielestäni erittäin epäloogista pitää jonkinlaista vihaa yllä, mikäli firman toimintatavat ovat muuttuneet. Jos yrityksen toiminnassa on tapahtunut muutoksia ja markkina hinnoittelee yrityksen vanhan maineen perusteella, on tässä mahdollisuus erittäin suuriinkin tuottoihin, todennäköisesti vasta annin jälkeen.

Jos mietin omaa profiiliani sijoittana on olemassa sijoituspalveluyrityksiä joiden tuotteisiin voisin itsekin sijoittaa, mutta Alexandrialta ei tämmöisiä tuotteita ole viimeksi tarkistettuani löytynyt. Tämä voidaan nähdä hyvänäkin asiana yrityksen osakkeenomistajille, sillä pankkiiriliikkeiden hyvät tuotteet asiakkaille, eivät ole hyviä tuotteita osakkeenomistajille. On olemassa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja erittäin taitavien salkunhoitajien rahastoja, joissa pystytään luomaan omistaja-arvoa ja pankkiiriliikkeen osakkeenomistajille myös hyviä tuotteita. 

Kamux on toinen hyvä esimerkki yrityksestä, jonka mainehaitat hankaloittivat pörssitaipaleen alkupäätä, toki yritykset ovat profiililtaan hyvin erilaisia keskenään. Olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisia mielikuvia ihmisillä on Alexandriasta ja onko uusilla asiakkailla yhtä epäedullisia tuotteita kuin esimerkiksi ketjussa mainitulla asiakkaalla?

Yrityskauppoja kulahtaneissa kirkkovarusteissa

Ostaessaan Taalerin varainhoidon sai Aktia sitä urheilumaailmasta tuttua tähtivoimaa Mika Heikkilän ja muiden kokeineiden tekijöiden myötä. Heikkilän ja hänen opetuslapsensa Viitikon aura-auton perässä on miellyttävää kulkea varsinkin jos tätä osaamista saataisiin skaalattua entistä suuremmalle pääomalle. Numeroiden valossa Aktia osti työstettävää pääomaa 4.4 miljardia kohtuullisilla arvostuskertoimilla ja kuten aikaisemmin Hemminki twiiteissään totesi varainhoito on ihmiskauppaa sen puhtaimmassa muodossa.

Tosiasiallisen siirtyvän pääoman määrä tulee todennäköisesti olevan lähempänä kolmea kuin neljää. Asiakkaista huolehtivien kokeineiden työntekijöiden siirtyminen vahvasti henkilöomisteisesta yrityksestä S-mafian kaltaiseen paikallisten säästöpankkien omistamaan yhtiöön on mielestäni aiheutettava melko paljon muutosvastarintaa ja työntekijöiden kilpailuttaessa itseään markkinoilla merkittävä määrä asiakasvaroista ohjautumaan kilpaileviin pankkiiriliikkeisiin. 

Taaleri Varainhoito Oy:n ongelmat olivat keskijohdon keräytymisessä. Liian vähän myyjiä, liian edukkaita ja asiakasystävällisiä tuotteita pääosin kuluttajille tai sitten spekulatiivinen raha markkinoilla oli väärässä. Omasta mielestäni markkinat kuitenkin määrittävät hinnan ja spekulatiivinen raha on oikeassa. Jatkuvat tuotot eivät olleet omistajien mielestä kannattavalla tasolla. Keskijohtoon kerättiin ties mitä insinööreihin verrattavissa olevia "asiantuntijoita" ja ikäloppuja neuvonantajia. Tuoteportfolion kasvaminen ja valinnanvaran kasvamista en pidä asiakaslähtöisesti ollenkaan huonona asiana.

Suomalaisten pankit ovat mielestäni kohtuullisella arvostustasolla yleisesti ja en näe Aktiaa sektorin huonoimpana yrityksenä, mutten myös parhaimpanakaan.

Todella mielenkiintoinen blogi. Lähinnä kun luulin sen kertovan itsestäni. Ilman tota insinööriosuutta ja hieman eriävillä omistuksilla. Tsemppiä markkinaan!

Eniten haastattelusta jäi mietityttämään, että miksi Akin olut kului nopeammin kuin Petrin, vaikkei Akia tuossa grillivastuksilla käristelty. Alkoholin väärinkäytön lisäksi, itseä jäi harmittamaan tapa väistellä luoteja. Omasta mielestä sijoittajien palaute ja näkemykset yritysjohdolle tulisi ottaa enemmän oppimus/kehityskokemuksena, kuin niin haasteellisena esteenä, että janojuomakin pääsee unohtumaan.