Julkista bondien kauppapaikkaa ja läpinäkyvää hinnoittelua olen minäkin kysellyt pankeilta, mutta hyvää selitystä en ole saanut, että miksi ei ole tarjolla.
Pankit haluaa varmaankin pitää tämän tiukasti omana hyvin tuottavana bisneksenä ja kulut sijoittajien suuntaan ovat sen mukaiset eli korkeat.
Jospa tämäkin aukeaisi tulevaisuudessa niin kuin kävi osakekaupalle. Putkella näkyisi hinnat ja tehdyt kaupat. Siihen saakka soitellaan vaan bondi deskiin.
PS. Nordean perpetualissa oli minimimerkintä, kun lähti liikkeelle 200000 USD jotenka ei ihan "jokapojan" saavutettavissa.
Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni.
Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?
Ehdin jo vastata, että vain triviatietoa, koska tälle vertailulle en ole rakentanut valmiita kaavoja. Nyt vuodenvaihteen taas uusille sarakkeille rakennettuani huomaan, että onhan tässäkin tiedossa selkeä palautekanava eläkesalkun rakentajalle. Vuoden lähestyessä loppuaan on käytettävissä seuraavat tiedot:
A) Edellisen vuoden toteutunut osinko
B) Kuluvan vuoden osinkoennuste edellisen vuoden osakekohtaisella osinkosummalla
C) Kuluvan vuoden toteutunut osinko
Joku ehtikin jo kommentoida, että tavoite on pitää C - A jatkuvasti positiivisena. Tämä on minunkin tavoitteeni, mutta erotan siitä manuaalisella vertailulla Oksaharjun oppien mukaiset osat:
B - A kertoo kuinka paljon olen lisännyt omistusosuuttani. Tämä kasvaa vaikka ostaisi palkasta ja osingoilla Kemiraa ja Fortumia, joilla on vuosien perinne vakio-osingosta.
C - B kertoo kuinka paljon yritykseni kasvattivat kuluvan vuoden aikana osinkoaan. Tämä kertoo osinkosalkun kestävyydestä sitten kun palkasta ei enää osteta lisää.
Jos C-A pysyy salkkua työvuosina rakentaessa plussalla ainoastaan B-A kasvun nojalla (osakemäärää kasvattamalla) mutta C-B (osakekohtaisen osingon kasvu) on lähes nollassa, silloin osingoissa ei ole eläkesalkkua inflaatiolta puolustavaa elementtiä. Pää märkänä lappujaan veivaavalle tällä ei ole varmaan mitään informaatioarvoa. Mutta jos eläkesalkkua rakennetaan holdisalkun osinkojen pohjalle, silloin C-A kasvu on täysin ilmeinen tavoite. Sen osana C-B on asia, joka on syytä tiedostaa jo työvuosina eläkesalkkua rakentaessaan. Koko C-A osingon kasvattaminen B-A kautta rahaa lisäämällä on helpompaa kuin C-B kasvattaminen osakepoiminnalla.
Julkista bondien kauppapaikkaa ja läpinäkyvää hinnoittelua olen minäkin kysellyt pankeilta, mutta hyvää selitystä en ole saanut, että miksi ei ole tarjolla.
Pankit haluaa varmaankin pitää tämän tiukasti omana hyvin tuottavana bisneksenä ja kulut sijoittajien suuntaan ovat sen mukaiset eli korkeat.
Jospa tämäkin aukeaisi tulevaisuudessa niin kuin kävi osakekaupalle. Putkella näkyisi hinnat ja tehdyt kaupat. Siihen saakka soitellaan vaan bondi deskiin.
PS. Nordean perpetualissa oli minimimerkintä, kun lähti liikkeelle 200000 USD jotenka ei ihan "jokapojan" saavutettavissa.
Tässäpä olisi ihan käypä startupin paikka porukalle, joka on tylsistynyt peruskoodaamiseen ja jaksaa kerätä taustaksi pääomaporukan.
Juuri nyt on kehittymässä alustoja, joissa voi ostaa kalliin osakkeen palasia:
Fractional Shares: What They Are and Where to Buy Them
Fractional shares let investors buy a portion of a stock, making it easier to diversify even with small amounts of money.
Syy molemmille löytyy siitä, että kysyntä pienempien kauppaerien tehokkaaseen vaihtoon kevyellä alustalla, irti pankeista on kasvava. Alustan kehitys vaatii rahaa ja osaamista, mutta sellaisesta ei ole puutetta Suomessakaan. Ensimmäiseksi aloittavat yleensä polttavat rahansa, mutta jo nyt on muualla onnistuttu. Pohjolasta puuttuu.
Bondi-myyntipohjan tarpeen tyydyttämisen peruste löytyy markkinaindikaattoreista ja mielialavaihteluista:
Pankit ovat jäykkinä organisaatioina jäämässä junasta eli nopealla, kevyellä organisaatiolla voisi olla ansaitsemisen paikka ja mahdollisuus tehdä "jokapojasta" sijoittaja.
