Valitsin tämän Nordean HY-rahaston koska se oli tuorein vaihtoehto. Siinä ei ollut mukana mitään nollakorko-valtionlainoja. Tein ostoni suunnilleen tuossa pilkun kohdalla koron ollessa 4%. Siitä korot laskivat ryminällä alas ja tuo jakso päättyi vuoden lopussa.
Samaan aikaan rahasto tuotti suuremmalla kulmakertoimella, jonka jälkeen kasvu tasaantui ja hidastui. Tuotto tuona koronlaskun aikana oli n. 6%. Sen jälkeen 4kk aikana tuotto on ollut vaatimattomampi 2%. Vuosituotoksi silti hyvä jos sen kertoo kolmella.
Olen nyt omistanut rahastoa puoli vuotta ja tuona aikana se tuotti +7.48% En tiedä onko se ennen vai jälkeen kulujen. Mutta tämän datan perusteella vaikuttaa houkuttelevalta tehdä toinen lisäys. Se toisi pientä stabiliteettia Suomi-salkkuun joka ei ole tuottanut hyvin. Korkosalkun max. paino olisi n. 10%.
Vesa Puttonen käsitteli korkosijoittamista Evlin podcastissa. Erinomainen haastattelu. Itselleni ehkä tärkein poiminta oli se että nuorempana on houkuttelevampaa ottaa enempi riskiä, koska tappioista pystyy palautumaan ajan myötä. Vanhempana stabiili salkku on parempi. Toinen poiminta oli että akateemisessa tutkimuksessa sijoitussalkut joissa oli yrityslainoja mukana tuottivat parhaiten historiallisesti.
Merkattu em. high yieldia. Rahaston omistaminen vähentää operatiivista päätöksentekoa kesäksi.
Juuri kun olin tehnyt merkinnän alkoi Inderesin foorumeilla keskustelu jossa vertailtiin eri HY-rahastoja. En sano että tuo on paras HY-rahasto tuottojen suhteen, mutta se on helpoin ja kätevin tarkistaa samalla kun kirjautuu nettipankkiin. Kulut Suomi-rahastoksi maltilliset. Ehkä merkkaan vielä toisen erän jotain toista HY-rahastoa (Aktiaa, Lähitapiolaa jne.).
Mandatumin suhteen pitäisi tehdä päätös että paljonko kevennän osingon jälkeen. Mandatum maksaa tuloksen verran osinkoa, eli osinkoa suurempi dippi on perusteltu. Ja mielestäni tuo kurssinousu oli täysin järjetön, ellei kansainväliset instikat yhtäkkiä löytäneet luottamusta yhtiöön.
Suomi-salkun suhteen olen vähentänyt yhtiöiden määrää ja keskittänyt tietyille sektoreille. Tällä hetkellä ei ole kiinnostusta lisätä uutta yhtiötä, mennään vain nykyisillä eteenpäin!
Kauppiksen suhteen tein hieman taustatutkimusta ja Jyväskylän yliopistoon on korkeat pääsyrajat avoimen kautta, koska opiskelu onnistuu niin kätevästi verkossa. Aaltoon on vaihtelevat rajat, välillä matalampi vuosi ja sitten korkeampi, mutta Aallossa on enempi lähiopetusta, jota itse kaipaisin. Todennäköisesti suoritan pari laskentatoimen kurssia JYU:lta ja katson sitten syksyllä jos lähtisin suorittamaan Aallon väyläopintoja. Noita yksittäisiä kursseja saa sitten hyväksiluettua. Taloustieteeseen pääsisi helpommin sisään Jyväskylässä, mutta se vaikutti liian akateemiselta ja siinä oli liikaa matikkaa omaan makuun. Laskentatoimi olisi se jota kiinnostaisi opiskella ja sitten rahoituksesta muutamia kursseja. Vaikka paikkaa ei koskaan irtoaisi, niin niistä saisi hyödyllistä tietoa sijoittamiseen.
Hesulissa nähty nousuliikettä. Jääkin nähtäväksi vanha sanonta "Sell in May and go away". Iso osa OMXH25-osakkeista alkaa olla jo tavoitehinnoissa, joten voittojen kotiutuskaan ei ole mahdoton skenaario. EKP:n kokoukseen reilu kolme viikkoa nyt. Kun Ruotsi laski korkoja, ensimmäinen päivä oli vaisu tai vähän miinuksella ja seuraava sitten +1.5%. Englanti taas piti ohjauskorkonsa ennallaan.
