Uskontotieteen väitöstutkimus sijoittajien rahaa, sijoittamista ja markkinoiden toimintaa koskevista käsityksistä

Tommi Laitinen

+6
Liittynyt:
18.2.2017
Viestejä:
3

Hei kaikki.

 

Olen Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksen, uskontotieteen oppiaineen tohtorikoulutettava. Teen tutkimusta sijoittajien rahaa, sijoittamista ja markkinoiden toimintaa koskevista käsityksistä sekä niiden suhteesta riskinottoon.

Tutkimuksen teoreettinen näkökulma on antropologinen. Antropologisen rahaa ja kulutusta koskevan tutkimuksen piirissä on yleistä ajatella, että asioiden kulttuuriset, sosiaalisesti jaettavat ja yksilöllisesti omaksuttavat symboliset merkitykset motivoivat toimintaa. Eli esimerkiksi rahan/osakkeiden merkitykset motivoivat sijoitustoimintaa. Rahalla tai sijoittamisella ei ole kuitenkaan universaalia merkitystä, vaan ne ovat olemassa tietyssä historiallisessa ajassa ja kulttuurisessa kontekstissa, jossa niitä ja markkinoita koskevat arvot, asenteet sekä uskomukset ovat muuttuvia. Lähtökohtaisesti siis jokainen sijoittaja on "oman rahansa" ja "sijoitustoimintansa" asiantuntija. Nämä käsitykset vaikuttavat myös lopulta siihen, mistä ja millaista tietoa markkinoista, yhtiöistä sekä sijoittamisesta yksilöllisesti haetaan ja millä tavalla niitä ymmärretään. Osana tutkimustyötäni kartoitan myös sijoittajien kasvatusta, mitä rahasta ja osakkeista on opetettu; millainen poliittinen tai uskonnollinen tausta sijoittajilla on; mitä erilaisia rahaan, sijoittamiseen ja markkinoiden toimintaan liittyviä riskejä tunnistetaan; keihin talousajattelijoihin tai mihin taloustoimijoihin luotetaan; mihin se luottamus perustuu jne.

Kerään tällä hetkellä teemoitettuja syvähaastatteluita ja etsin haastateltavia. Olen toistaiseksi haastatellut viittä piensijoittajaa. He edustavat eri ikäryhmiä, poliittisia kantoja, sijoitusstrategioita ja onnekseni myös kahta eri sukupuolta. Haastatteluissa on kestänyt arviolta noin kolme tuntia per haastattelu. Kolme viidestä on kestänyt noin neljä tuntia. Yksi haastattelu on tehty välimatkan ja aikataulullisten haasteiden vuoksi Skypellä. Äänitän keräämäni haastattelut arkistointia varten, mutta muokkaan haastatteluita niin, että niistä puuttuvat mm. kaikki nimet, viittaukset asuin- tai työpaikkoihin ja ryhmät sekä muunnan ääniä niin, että ne kulkevat eri nopeudella ja väärällä äänenkorkeudella (haastateltavana "orava"), jotten haastateltava tai välttämättä edes haastattelija ole tunnistettavissa. Puhtaaksikirjoitetuista versioista poistan myös samat haastateltavan henkilöllisyyden paljastavat tiedot, ja lähetän ne myös haastateltavalle luettavaksi.

Etsin tällä hetkellä lisää haastateltavia. Haussa on tällä hetkellä erityisesti kahdenlaisia sijoittajia: 1) ammattisijoittajia eli esimerkikiksi meklareita, ja 2) päiväkauppaa tekeviä tai tehneitä.

Jos olet kiinnostunut tutkimuksesta ja pohdit tutkimukseen osallistumista haastateltavana, ota rohkeasti yhteyttä yksityisesti (sähköpostiosoite viestin lopussa). Kerron tarvittaessa lisää ja kerron myös tutkimuksen taustoista.

Ystävällisin terveisin,

Tommi Laitinen

Turun yliopisto

Uskontotiede

Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos

tatlaiaineisto (at) gmail.com

0
0
18.2.2017 - 21:31 #11685

Dhrm

+23
Liittynyt:
31.1.2017
Viestejä:
120

Rahalla tai sijoittamisella ei ole kuitenkaan universaalia merkitystä, vaan ne ovat olemassa tietyssä historiallisessa ajassa ja kulttuurisessa kontekstissa, jossa niitä ja markkinoita koskevat arvot, asenteet sekä uskomukset ovat muuttuvia. 

Resursseilla ja taistelulla niistä ei ole universaalia merkitystä? Mitä nyt sellainen 3.7 mrd vuoden evoluutiohistoria. Oksettaa, että tähän menee Suomen rahat ja sataantuhanteen muuhun yhtä tarpeelliseen. Suomen yliopistojärjestelmä kannattaisi reformoida rajulla kädellä asap.

Tiedätkö, työstäsi on vain haittaa. 

0
0
18.2.2017 - 23:16 #11687

Tommi Laitinen

OP
+6
Liittynyt:
18.2.2017
Viestejä:
3

Hei. Kiitos kiintoisasta vastauksesta.

Menin hieman sanattomaksi. Kiintoisa purkaus.

Universaalilla merkityksellä tarkoitan, että esimerkiksi rahan arvo on eri Suomessa kuin Intiassa; köyhälle eurolla on suurempi merkitys kuin miljardöörille; naapurisi saattaa ajatella rahasta ja koko talousjärjestelmästä eri tavalla kuin sinä; sijoittajatoverisi saattavat nähdä asiat hyvin eri näkökulmasta (valita sijoittamisen ja eri sijoitusstrategiat eri syistä); Nokian osakkeen hinta on eri kuin Coca Colan; ja niin edelleen.

Täsmennän varmuuden vuoksi tieteenalaani liittyen. Uskontotiede kuuluu kulttuurintutkimuksen alaan, ei teologian. Monet ajattelevat, että uskontotieteellä olisi jotain tekemistä (vakaumuksellisen) uskonnon kanssa, mutta näin ei ole. Uskontotieteen taustateoriat ovat pääasiassa sosiologisia, antropologisia, psykologisia ja niitä voidaan lainata tarvittaessa taloustieteestä/-sosiologiasta. Oma lähtökohtani on sosiaalipsykologinen ja taloussosiologinen. Antropologisesta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta esimerkiksi rahan evoluutio ja kulttuurihistoria ovat tuttuja ja niihin ovat haastatteluissa tehneet viittauksia erityisesti kokeneet sijoittajat. Valitettavasti en saanut ihan kiinni, mihin evoluutioon tai rahaan liittyvään viittaat 3,7 miljardin vuoden evoluutiohistorialla vastauksessasi.

Pahoittelen, jos viestini aiheutti pahoinvointia.

Liekö tarpeen mainita - muillekin - että olen alustanut tutkimustani ja hionut sen kysymyksenasettelua yhdessä Osakesäästäjien Keskusliiton ja Suomen riskienhallintayhdistyksen toimitusjohtajien sekä Suomen meklarit ry:n puheenjohtajan kanssa. Haastateltavia en kuitenkaan näiden tahojen kautta ole esimerkiksi tutkimuseettisistä voinut etsiä, joten sen vuoksi joudun käyttämään tätäkin kanavaa informanttien etsimisessä.

Teen selväksi myös, etten tullut tänne varsinaisesti keskustelemaan. Tutkimuseettisistä (yksityisyydensuoja) syistä on parempi, että minuun otetaan yksityisesti yhteyttä sähköpostitse, jos on kritisoitavaa, keskusteltavaa, kommentoitavaa, kysyttävää, ohjeistettavaa tai halukkuutta haastatteluun.

Mukavaa viikonlopun jatkoa.

0
0
18.2.2017 - 23:47 #11689

Dhrm

+23
Liittynyt:
31.1.2017
Viestejä:
120

Kannattaisi varmaan lukea joku taloustieteen peruskurssi, jotta rahan rajahyöty tulisi tutuksi.

Juttusi on pahkasikaa. Suomen yliopisto.

EDIT. meninkö nyt johonkin vitsiin? Coca-colan osakkeen hinta on eri kuin Nokian? My bad jos näin. Rololol. Jos tämä ei ole vitsi, niin huh huh.

0
0
19.2.2017 - 04:02 #11690

Aki Pyysing

+11709
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
6546
Dhrm kirjoitti:

Kannattaisi varmaan lukea joku taloustieteen peruskurssi, jotta rahan rajahyöty tulisi tutuksi.

Juttusi on pahkasikaa. Suomen yliopisto.

EDIT. meninkö nyt johonkin vitsiin? Coca-colan osakkeen hinta on eri kuin Nokian? My bad jos näin. Rololol. Jos tämä ei ole vitsi, niin huh huh.

Käyttäjä Dhrm koittelee tässä viestissään taitavasti "ystävällisen yhteisömme"  ystävällisyyden rajoja, eikä ensimmäistä kertaa. Sekä henkilökohtainen hyökkäys että trollaus (molemmat kiellettyjä) ovat vihamielisyyteen ahdasmielisesti suhtautuvan ylläpidon mielestä tässä hyvin lähellä ellei yli. Eri mieltä saa olla mistä vaan, mutta "Juttusi on pahkasikaa. Suomen yliopisto" ja  "Rololol. Jos tämä ei ole vitsi, niin huh huh" tyyppiset kannanotot, joissa ei ole argumenttia, vaan pelkkä hyökkäys, johtavat  Sijoitustiedossa helposti lifetime bänniin, kuten myös nimimerkkitehtailu.  

0
0
20.2.2017 - 13:10 #11698

Tommi Laitinen

OP
+6
Liittynyt:
18.2.2017
Viestejä:
3

Kirjoitanpa nyt kuitenkin. Ehkä on parempi, että kerron hieman enemmän tutkimuksestani ja löydöksistäni toistaiseksi.

Ihan ensimmäiseksi kiitos Akille ja hieman palstahyökkäyksestä. Tein muutama vuosi sitten tutkielman karismaattisen herätysliikkeen keskustelupalstan moderoinnista. Uskonnollisissa ryhmissä oikea ja väärä, tieto ja usko ovat jatkuvan kiistelyn alla. Pakettia sekoittavat palstalle tulevat toisinajattelijat, vaikka edustaisivat samaa uskonnollista käsitystä. Pieneenkin sävyeroon voidaan reagoida voimakkaasti. Olin tuolla ja vastaavilla palstoilla vieraana (toisinajattelija) ja kiinnitin argumentaatiossa huomiota siihen, että ajatustapa, joka on palstan käyttäjille vieras voi olla välittömän hyökkäyksen kohde. Se voidaan kokea uhkana omalle identiteetille, joka kertoo yleensä siitä, että yksilön identiteetti on herkkä ja usein keskeneräinen, eikä siedä minkäänlaista kyseenalaistamista (fundamentalismitutkimuksessa pidetään fundamentalistin persoonallisuuden piirteenä). Hyökkäys oli täysin hyväksyttävää, jos sen oli tarkoitus puolustaa palstaa ja ihmisiä tai paremminkin heidän jaettua totuuttaan siellä. Näitä hyökkäyksiä tekivät pääasiassa silloin pitkäaikaiset käyttäjät tai moderaattorit. Hyökkäyksen kohteena olivat toisinajattelijat. Jos hyökkäyksen teki vieras, se oli välitön häätö ja hieman yleisestä kontribuutiosta riippuen muutaman kuukauden tai ikuinen banni. Jos kaksi vierasta (toisinajattelijat) päätyivät hyökkäämään toisiaan vastaan, moderaattori toimi erotuomarina ja päätti, kumpi aloitti ja mikä oli tuomio. Joskus molemmat häädettiin, koska ei ole millään tavalla asianmukaista, että palstalle tulee kaksi ulkopuolista vaahtoamaan jostain, mikä on palstan toiminta-ajatuksen vastaista. Pyrin silloin asettumaan palstan puolelle ja ymmärtämään karismaatikkojen näkökulmia. Siihen pyrin silloin, ja siihen pyrin nykyisessäkin työssäni. DHRM:n ensimmäinen viesti muistutti minua tuosta palstasta ja tekemistäni havainnoista. Sinänsä ei siis mitään uutta, mutta pidin reaktiota vilpittömästi kiinnostavana, koska tämänkaltaisella palstalle en aivan ensimmäiseksi odottanut joutuvani samankaltaiseen tilanteeseen.

Ensimmäiseen hyökkäyksen ja rahan universaaliin merkitykseen liittyen, toki rahasta puhutaan myös universaalina vaihdannanvälineenä, mutta siinäkään se ei ole millään muotoa unviersaali. On edelleen kansoja, jotka eivät tiedä, mitä raha on. Ja on kansoja, jotka tietävät rahan olemassaolosta ja käyttävät sitä, mutta tekevät suuren osan kaupankäynnistään suoraan hyödykkeinä tai palveluina, josta johtuen eri yhteyksissä puhutaan yksinkertaisesti "erilaisista rahoista" (tai bourdieulaisittan pääomista) tai saavat palkkansa öljyssä, viinassa tai jossakin muussa muodossa kuin rahallisesti (toki tällöin öljy ja viina toimivat rahana - viinan universaali arvo "valuuttana" taas on eri alkoholistille kuin absolutistille).

Osakesijoittamisessakin raha liikkuu eri muodoissa, mutta en väitä olevani asiantuntija. En varsinkaan, mitä tulee numeraaliseen tietoon, teknisiin analyyseihin, sijoittamiselle spesifeihin käsitteisiin, sijoitusintrumentteihin jne. Niissä minun ei ole tarkoituskaan olla asiantuntija. Käsitteinä ne tulevat ja ovat tulleet tutuiksi haastatteluiden myötä, mutta yksinkertaisuudessaan minua kiinnostaa ihmismielen toiminta (individualismi) ja ihmismielten yhteistoiminta (sosiaalinen/kulttuuri), jotka synnyttävät tietyllä tavalla rakentunutta, pitkälle rationalisoitua ja ritualisoitunutta toimintaa (pörssi, osakekauppa). Näitä asioita käsitellään esimerkiksi sijoituspsykologiassa.

Kirjallisuudessa ja haastatteluissa rationaalisuudesta puhuvat kaikki sijoittajat, mutta jotkut tunnustavat, että ihminen on vain ihminen, emotionaalinen olento, joka saattaa tehdä arviointi- ja ajoitusvirheitä, saada väärää tietoa, luottaa tietoon tai ihmisiin, joihin ei ole luottamista, käydä sisäistä kamppailua tunteen- ja järjenkäytön välillä vaikka periaatteena olisi puhtaasti tietoon perustuva päätöksenteko ja niin edelleen. Siten rationaalinen päätöksenteko on samaan aikaan lukuisista muuttuvista ja itsestä riippumattomista tekijöistä johtuen summittaista, hallitsematonta. Vaikkei asiasta ehkä niin avoimesti puhuta, niin vaikuttaa siltä, että sijoittajat käyvät sisäistä kamppailua järjestystä ja kaaosta vastaan. Yhdet hyväksyvät kaaoksen ja epävarmuuden paremmin kuin toiset. Toisille järjestys on lähes puhtaasti ohjelmallista (rutiininomaista, rituaalista). Samoin vaikuttaa siltä, että jotkut sijoittajat käyvät jonkinlaista identiteettitaistelua, koska ihmisille on ehkä luonteenomaisempaa ajatella olevansa oikeassa kuin väärässä. Koska oppeja ja näkökulmia on niin monia, liikaa yhden ihmisen hallittavaksi, moni saattaa ajatella olevansa "epätyypillinen" tai "erilainen". Toistaiseksi en ole tavannut yhtään "tavallista sijoittajaa". Jokainen haastateltava on ollut erilainen, ja muutamien kohdalla on tullut vastaan kokemus siitä, että he eivät voi puhua ajatuksistaan avoimesti sijoittajille, koska he saattavat edustaa poliittisesti kantaa, joka on anomalia (asia, jolle ei ole sanoja, josta ei voida puhua). Tämä tarkoittaa myös sitä, että toisin- ja samoinajattelijat eli niin valtavirta kuin vastarinta saattavat tuomita sijoittajan "kerettiläiseksi" täysin vastakkaisista näkökulmista.

Rationaaliseen päätöksentekoon liittyen virheistä ei ole välttämättä helppo puhua. Joillakin voi olla vaikeuksia luopua tappiollisesta sijoituksesta, vaikka toisen järki puhuisi sen puolesta, että tappiollisesta on hankkiuduttava eroon, ja se on vaihdettava tuottavaan. Yhden persoonallisuus kestää epävarmuutta paremmin kuin toisen, vaikka se, joka ei siedä epävarmuutta kunnolla alkuunkaan, on saattanut saada päähänsä, että hänestä tulee sijoittaja. Koska en ole haastatellut ammattilaisia tai päiväkauppiaita, en tiedä, millä tavalla he ajattelevat. Millä tavalla heidän mindsetinsä eroaa piensijoittajista, jotka tavoittelevat vakaata tuottoa (korkoa korolle seuraavat 20-25 vuotta), joiden pitkän aikavälin tavoite on aikainen eläkkeelle pääsy. Tätä motivoi haastatteluiden perusteella mm. epäluottamus poliitikkoja, poliittista päätäntää, demokraattista järjestelmää, työmarkkinoita ja eläketurvaa kohtaan.

Nämä kaikki liittyvät tavalla tai toisella työhöni, jossa edelleen lähtökohtaisesti tarkastelen rahaa, sijoittamista ja markkinoita koskevia käsityksiä. Rahalla on lukuisia erilaisia merkityksiä, ja ne motivoivat ihmisiä toimimaan eri tavoin: kaikki eivät esimerkiksi sen enempää säästä kuin sijoita. Joillekin raha on paljon huonompi motivaattori (rahalla on vähemmän merkitystä) kuin itseä kiinnostava työ (vaikka palkka olisi huonompi tai siitä ei saisi palkkaa lainkaan vrt. vapaaehtoistyö). Eroja on varmasti havaittavissa myös sijoittajien keskuudessa, mutta toistaiseksi mitään ei ole tullut niin selvästi esiin, että pystyisin tekemään eroja. Lähinnä mieleen tulevat erot  liittyvät sijoittajien ajatukseen siitä, kenelle rahaa kartutetaan: perheettömät tekevät sijoituksia pääasiallisesti itseään varten, kun perheelliset joutuvat ajattelemaan hieman perhettäänkin. Sijoittamiseen puolestaan liittyy lukuisia erilaisia käytäntöjä alkaen siitä, miten varhain se on aloitettu, millaisin pohjatiedoin sitä tehdään, mistä tieto sijoituskohteista  hankitaan, mihin sijoitusneuvoihin ja keihin -asiantuntijoihin luotetaan, miten nopealla ajallisella syklillä kauppaa ja päätöksiä tehdään, miten sijoituspäätösten teko ajoitetaan, miten ajallisesti vaativaa toiminta on, miten henkisesti kuormittavaksi sijoittaminen koetaan ja miten sitä kuormitusta hallitaan jne. Lopulta itse markkinoiden toimintaan liittyvät käsitykset kohdistuvat mm. siihen, mitä pankkien toiminnasta ollaan mieltä, miten markkinatietoa tulkitaan (analysoidaan vai analysoidaanko alkuunkaan), millaiset erilaiset markkinoilta tulevat signaalit saavat sijoittajat innostumaan tai painamaan jarrua. Yhdenmukaisuutta on havaittavissa, mutta haastattelusta toiseen korostuu se, että toisinajattelijat menestyvät. Ne jotka seuraavat päätöksissään muiden sijoittajien liikkeitä tai analyytikoiden neuvoja voivat kartuttaa hidasta tuottoa, mutta todelliset menestyjät löytävät muiden hylkäämät ja vaietut timantit.

Tarvitsen edelleen lisää lihaa luiden ympärille. Mielenkiintoista olisi kuulla, onko näissä "löydöksissä" toistaiseksi mitään, mikä yllättäisi tai jotain, josta sijoittajan näkökulmasta olisi tarpeellista saada lisää tietoa? Tiedän, että suuri osa em. asioista toistuu muodossa tai toisessa esimerkiksi sijoitusoppaissa ja -kirjallisuudessa. Työstäni ei ole tulossa sijoitusopasta, vaan näkökulma tulee muuttumaan analyysimenetelmien ja taustateorioiden vuoksi (merkitykset ja tiedon sekä uskon/luottamuksen välinen suhde tulevat korostumaan).

0
0
20.2.2017 - 16:19 #11703

Verneri Pulkkinen

+2
Liittynyt:
17.7.2016
Viestejä:
2

"Tarvitsen edelleen lisää lihaa luiden ympärille. Mielenkiintoista olisi kuulla, onko näissä "löydöksissä" toistaiseksi mitään, mikä yllättäisi tai jotain, josta sijoittajan näkökulmasta olisi tarpeellista saada lisää tietoa? Tiedän, että suuri osa em. asioista toistuu muodossa tai toisessa esimerkiksi sijoitusoppaissa ja -kirjallisuudessa. Työstäni ei ole tulossa sijoitusopasta, vaan näkökulma tulee muuttumaan analyysimenetelmien ja taustateorioiden vuoksi (merkitykset ja tiedon sekä uskon/luottamuksen välinen suhde tulevat korostumaan)."

Hei :) Ihan ensiksi tsemppiä tutkimukseen.

 

Eittämättä löydökset ovat toistaiseks tuon perusteella sellaisia, mitä niiden voisi aluksi olettaakin olevan. Havainto siitä, että "toisinajattelijat" (hauska termi sijoittamisen kontekstissa, usein puhutaan "kontraajista" tai "tupakan tumppien poimijoista") menestyvät parhaiten on myös johdonmukainen, mutta mielenkiintoista että se nousee haastiksissa esille. Monta haastattelua olet tähän asti siis pitänyt? Metodi hieman grounded theoryn tyylinen?

Sijoittajista enemmistö on varmaan sellaisia joita on vaikea tavoittaa forumien etc kautta. Todnäk. forumeilla pyörivät ovat keskivertoa aktiivisempia ja ehkä analyyttisempia sijoitusten kanssa kuin perussäästäjät jotka katsovat lähinnä osinkotuottoon tai muutamaa muuta asiaa. 

 

Ystävällisesti,

Verneri
 

0
0
21.2.2017 - 02:27 #11705

Tommi Laitinen

OP
+6
Liittynyt:
18.2.2017
Viestejä:
3

Hei Verneri ja kiitos viestistä sekä tsempistä.

"Toisinajattelijat" on oma käsitteeni, jolla em. yhteydessä viittasin kokemukseeni karismaattisen herätysliikkeen palstalla. Sijoittajat ovat pikemmin käyttäneet itsestään sanaa "erilainen", joka on paljon epämääräisempi käsite. Toki viittaus myös "toisinajatteluun" on tullut. Olen haastatellut toistaiseksi viittä piensijoittajaa. He ovat kaikki keskenään erilaisia. Erilaisuus ei kuitenkaan liity suoranaisesti itse sijoitustoimintaan, vaan sen pohjalla olevaan ajatteluun.

Jos vaikka lopulta sijoitustoiminta keskittyy rajattuun keino- ja instrumenttivalikoimaan, ja ehkä niiden kautta on löydettävissä sijoittajien valtavirta, niin arvojen, asenteiden ja uskomusten näkökulmasta vaihtelua on huomattavasti enemmän. Ja erityisen vahvana tuo erilaisuuden tunne vaikuttaisi olevan niillä, jotka edustavat jonkinlaista poliittista keskustaa (ei Keskustaa) tai sympatisoivat Vasemmistoa (erilaisuuden kokemus silloin suorassa yhteydessä em. oman poliittisen kannan anomalisuuteen).

Oikeaan osut analyysimenetelmässä, grounded theoryssä (GT). Melko yleinen ja käytetty tekstinanalyysimenetelmä nykyään, vaikkakin hivenen työläämpi kuin sitäkin käytetymmät ja perinteisemmät menetelmät, kuten diskurssianalyysi. GT on oikeastaan yhdistelmä eri tekniikoita, josta syystä se on myös ehkä hitusen hitaampi. Tiedät selvästi, mistä on kyse, mutten ajatellut koko menetelmästä mitään puhua, koska se ei välttämättä kuulu sijoittajille tuttuihin tai hyödyllisiin analyysityökaluihin.

Olen toistaiseksi löytänyt kaikki haastateltavat keskustelupalstojen kautta. Kulutusantropologi Minna Ruckenstein ehdotti pari vuotta sitten, kun vasta pohdin aihetta, että keskittyisin päiväkauppiaiden ja päiväkaupan tutkimiseen. Sen jälkeen kun aloin etsiä haastateltavia viime vuonna loppukesästä, olen saanut yhteyden (noin viikko sitten) yhteen päiväkauppaa tehneeseen. Enkä välttämättä pääse haastattelemaan häntä. Aika ylivoimaiseksi tai todella hitaaksi kävisi aineistonkeruu (sitä se on jo nyt), jos keskittyisin vain päiväkauppiaisiin. Heitä kuitenkin mielellään mukaan ottaisin, kun vaan löytyisi oikea kanava heidän tavoittamisekseen. Some ja sijoittajat ovat olleet toistaiseksi parhaita kanavia haastateltavien löytämiseksi. Yksi haastateltu ilmoittautui, kun luki tutkimuksestani toisen sijoittajan blogista.

0
0