Olet täällä

Ovaro (os. Orava) - 10.8.2020 04.47

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Kaikissa pörssiyhtiöiden hallituksissa, missä olen ollut, on jouduttu valinnasta parin kuukauden päästä antamaan negari🧐. #Ovaro https://t.co/BEcnccptLO

— Aki Pyysing (@AkiPyysing) August 10, 2020

Kerpele.

 

Tämähän on jo pitkään tunnettu ilmiö vastavalittujen toimarien osalta, joten näköjään soveltuu koskemaan myös uusia pokeria pelaavia hallitusjäseniä:

"The empirical evidence is consistent with the hypothesis that incoming executives manage accruals in a way that decreases earnings in the year of the executive change and increases earnings the following year. Further, incoming executives record large write-offs and special items the year of the management change."

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0165410193900158

Näytä koko viesti
Sampo - 30.7.2020 11.36

Pugilisti kirjoitti:

Miksi niitä sitten tehdään, jos ostaja ei hyödy? 🤔

Yksi selittävä tekijä on päämies-agenttiongelmat. Kaupasta aiheutuva hyödyn odotusarvo saattaa olla johdolle positiivinen, omistajille negatiivinen (esim. optiot tai bonukset eivät mene miinukselle). Johto myös on usein isoissa kaupoissa omistajaa paremmin perillä yrityksen tilanteesta, jolloin johto osaa perustella kaupan omistajille.

Lisäksi aloitteentekijä saattaa aliarvioida markkinoinnin tehokkuuden (maksaa liikaa), aliarvioda valtioden puuttumisen riskit kauppaan, yliarvioida kykynsä hallita sekä mergeriä että kehittää nykyistä bisnestä ja uutta bisnestä samanaikaisesti, ja yliarvioida synergiahyödyt (kustannuksia leikkaamalla saatetaan leikata myös tuottopotentiaalia).

Aiheesta varmaan löytyisi paljon tutkimustakin, mutta en ole itse juuri jaksanut perehtyä.

Näytä koko viesti
Verkkokauppa.com - 22.7.2020 09.50

En kyllä oikeen saa kiinni, että mitä siellä Verkkokaupan johdossa puuhaillaan. Yhtiö on lukuisia kertoja mainostanut olevansa ensisijaisesti kasvuyhtiö, mutta käytännön toiminnassa se ei näy juuri mitenkään.

"Yhtiön keskipitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa vuosittaista liikevaihtoa 10–20 prosenttia. Lisäksi Verkkokauppa.com tavoittelee keskipitkällä aikavälillä kasvavaa liiketulosta ja 2,5–4,5 prosentin liikevoittomarginaalia."

Kyseinen tavoite ei skaalautuvassa verkkokauppabisneksessä kuulosta kovin kasvuhakuiselta. Q2: Myynti kasvoi 13,8 %, liiketulosprosentti 3,9%. eli myynti lähempänä alalaitaa, liiketulos ylälaitaa.

Yhtiö arvioi nyt liikevaihdon olevan 520-545 miljoonan euron välillä ja vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 13-18 miljoonan euron välillä vuonna 2020. Haarukan keskikohta tarkottaisi 5,7%:n LV:n kasvua ja 2,9 %:n liiketulosprosenttia. Kasvu selvästi alle tavoitteiden, mutta liiketulosta ei olla valmiita painamaan edes tavoitteiden alaosaan.

Kannattavuuden optimointi olisi toki fiksua, jos vakavaraisuus olisi haasteena. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole yhtään korollista velkaa, käteistä Q1 lopussa 45 M€, kun taas esimerkiksi Tokmannilla, jolla LV on tuplat, on nettovelkaa n. 400 M€.

Historiallisesti yhtiö oikeasti tavoitteli kasvuakin, ja sillä on Seppälän miljoonat tehty. Vuonna 2000 LV oli 11 M€, josta kasvettiin vuoden 2008 139 M€:oon, 37 %:n vuositahdilla tehden koko ajalta EBIT:iä reilut 7,6M€, eli  keskimäärin 1,4%.

Jos kuvitellaan, että yhtiö olisi lopettanut kasvun 2000 ja lypsänyt rahat ulos, tuskin edes 6%:n EBIT olisi ollut realistinen. Tällöin optimaalisimmassakin skenaariossa Verkkokauppa olisi jakanut osinkoa alle 10 M€, josta valtio olisi saanut vähän voita leivän päälle. Päälle tietenkin 11 miljoonaa vaihtava 0,5 miljoonaa tulosta tekevän puljun osakekanta. Todennäköisesti ei kuitenkaan olisi käynyt näin onnellisesti.

Finanssikriisin jälkeen on lyöty jarrua. 12 %;n vuotuinen kasvunopeus 11 vuodelta aika vaatimaton ja nyt halutaan pitää EBIT% 2,5-4,5 välissä. Koko toki jarruttaa, mutta se on vain osatotuus. Jos yhtiö pystyy säilyttämään kustannuskilpailukykynsä (jota muuten ei edes mainita lukuna tavotteissa), kasvu nyt, kannattavuus joskus myöhemmin, loisi paljon nykystrategiaa enemmän omistaja-arvoa.

Eli, näkemys yhtiön kilpailukyvyistä ei näy tavotteissa, ja yhtiön kasvuhakuisuus ei näy yhtiön toiminnassa. Posari toki lämmittää, koska onhan tätä kivasti salkussa. Omistaisin kyllä selvästi enemmän, jos ymmärtäisin, mitä pojat touhuavat. Näkemyksiä?

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 19.4.2020 08.48

Kognitiiviset vinoumat koronaviruspandemiassa

Erilaiset ajattelun vinoumat ovat osa elämäämme, halusimme sitä tai emme. Niiden taustalla on usein hyvin järkeviä syitä, sillä emme pysty prosessoimaan kaikkea dataa ja informaatiota, jota ympäristö meille puskee. Joudumme turvautumaan lukuisiin peukalosääntöihin, jotka yleensä auttavat meitä tilanteiden läpi, ja toisinaan muodostuvat ikäviksi sudenkuopiksi. Sijoituspiireissä näkee kohtalaisen paljon keskustelua siitä, miten nämä vinoumat vaikuttavat pääomanallokointiimme, mutta en ole törmännyt (enkä juuri edes etsinyt) aiheen vaikutusta lääketieteeseen. Nyt olisi hyvä hetki löytää pureksittua tietoa siitä, miten nämä vinoumat vaikuttavat tämän pandemian hoitoon ja tulkintaan. Lista näistä vinoumista on aivan mielettömän pitkä, joten niitä en jaksa kirjoittaa auki kuin muutamia, mitä nopeasti tulee mieleen Olisin kiitollinen, jos jakaisitte löytämänne materiaalin tai tuottaisitte sitä omien kokemustenne pohjalta. Tässä on omaa pikaista pohdintaani keskustelun avaamiseksi.

Pohjana voi käyttää esimerkiksi Wikipedian listaa osasta vinoumia:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cognitive_biases

Auktoriteettiharha ja liiallinen itsevarmuus:

Lääkärin sana on painava, ja hyvästä syystä. Samalla suuri osa terveydenhuollon ammattilaisista on sitoutunut normaalia tiukemmin päivätyöhönsä, potilaiden hoitoon ja organisointiin. Koronavirus on edennyt hurjaa vauhtia, ja samalla tuottanut uskomattoman määrän dataa. Esim. Scholarissa on 7500 tutkimusta otsikolla COVID-19 tältä vuodelta, mutta suurella osalla terveydenhuollon ammattilaisia ei ole aikaa paneutua tähän uuteen tietoon, vaan he joutuvat nojaamaan asiantuntemukseensa aikaisemmista pandemioista ja koronavirusepidemioista. Uutta tietoa on tullut paljon, mutta se ei ole päätynyt käyttöön suurelle osalle terveydenhoidon ammattilaisia. Tämän kun yhdistää itsevarmuusharhaan, joka ei liene vähäisintä lääkärikunnassa, meillä on käsillä disinformaatiota levittävä joukko asiantuntijoita, joihin luotetaan suunnattomasti, mutta jotka valitettavasti eivät ole ehtineet perehtyä asiaan. Toivottavasti osa ammattilaisia on määrätty pois päivärutiineista pelkästään tutkimaan tätä uutta tietoa koronaviruspandemiasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Authority_bias
https://en.wikipedia.org/wiki/Overconfidence_effect

Konsensusvaikutus (conformity) ja refleksiivisyys (reflexivity):

Tulkintaamme todellisuudesta vaikuttaa muiden mielipide. Saadessamme käsiin uutta dataa, peilaamme tulkintaamme muiden mielipiteisiin ja se vaikuttaa muovaamaamme tietoon. Tällaisen viruksen jyllätessä suuri osa asiantuntijoista ei ole ehtinyt lukea uusinta tutkimusdataa, mutta on onnistunut muodostamaan mielipiteen asioista vanhojen tutkimustulosten pohjalta. Kun joku julkaisee uusia tuloksia, törmäävät tulkinnat tähän vanhaan konsensukseen. Uuden tutkimuksen lukija tai tekijä peilaa omaa näkemystään terveydenhuoltoalan muiden edustajien mielipiteeseen (joista suurin osa ei ole ehtinyt tutustua uusimpiin tuloksiin) ja muokkaa näkemystään vanhan konsensuksen suuntaan. Nämä uudet lukijat ovat onnistuneet muovaamaan mielipidettä uuden datan vastaiseksi ja toimivat nyt vastuksena, kun seuraavat perehtyvät tähän uuteen dataan. Näin ollen törmäämme osittaiseen refleksiivisyyden kehään, joka ei ole onneksi niin paha kuin sijoitusmaailmassa, sillä mielipiteet eivät vaikuta todellisuuteen, vaan pelkkään tulkintaan siitä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Asch_conformity_experiments
https://en.wikipedia.org/wiki/Reflexivity_(social_theory)

Wrong and alone -ilmiö ja outcome bias:

Suurelle osalle on tuttu ajatus, että on samantekevää, miten käsi salkunhoitaja on ja miten pahasti tämä kämmäilee. Tärkeintä on, että ei ole väärässä ja yksin. Investopediassa mainitaan, että huonojen tuottojen ja suuren tracking errorin yhdistelmä tarkoittaa, että rahastossa on toodennäköisesti jotain pahasti vialla ja että olisi syytä etsiä korvaava. Siis riskinoton ja väärässä olemisen yhdistelmä johtaa potkuihin. Tämä vahvistaa puolestaan laumakäyttäytymistä. Yritysmaailmassa tätä toisinaan taklataan toisinaan palkkaamaan epäonnistuneita johtajia (ovat olleet rohkeita ja oppineet virheistä), mutta en usko saman koskevan julkista sektoria ja erityisesti terveydenhuoltoa. Pandemian hoitamisessa virhe ei johda rahanmenetykseen ja kasvuun, vaan tuhkauurnien kysynnän lisääntymiseen. Terveydenhuollossa ei todellakaan kannata olla yksin ja väärässä, vaan hakea ystäväni termein laumasuojaa kollegoilta. Se joka lauman jättää ei joudu pelkästään kohtaamaan vihollista yksin, se joutuu lisäksi oman lauman selkään puukottamaksi. Lounemat ovat tyhmiä ottaessaan riskin, palkinto oikeassa olemisesta on mitätön verrattuna seuraukseen siitä, että otettu riski ei kanna hedelmää. Sen sijaan on ihan samantekevää, montako ihmistä kuolee virheelliseen suositukseen, kunhan se on konsensuksen tukema. Outcome bias pitää huolen siitä, että nämä yksin väärässä olleet olivat täysin urpoja. Kuinka tyhmä saakaan olla, että tilaa kasvonaamareita maksuhäiriöiseltä pikavippikeisarilta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Outcome_bias

Vahvistusharha (confirmation bias) ja ankkurointivaikutus (anchoring):

Ihmismielellä on tarve pitää aivoja järjestyksessä, haluamme, että tietolokeroissamme on kokonaisia ja kauniita hahmoja, sekopäisyys ei ole kivaa. Koska dataa ja informaatiota koronaviruksen ympärillä syntyy aivan mieletöntä tahtia, ja tuloksia joudutaan asian kiireellisyyden vuoksi julkaisemaan kunnolla pureksimatta, löytyy materiaalia joka lähtöön. Koronavirus on meille harhaisille kuin autio apteekki narkkarille. Vahvistusharhaa ruokkii ankkuroituminen, eli puolustamme luontaisesti ensimmäisenä ilmaantunutta tietoa. Tämän epäjärjestyksen epämukavuuden lisäksi haluamme vahvistaa ja ylläpitää sosiaalista asemaamme, väärässä oleminen ei auta siihen. Terveydenhuollon vahva auktoriteettiasema toimii vielä vahvana ankkuroitumisen lisänä sille, että ei ole niinkään tärkeää löytää totuutta, vaan ennemminkin löytää todisteet sille, että alkuperäinen mielipiteemme oli oikea.

https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias
https://en.wikipedia.org/wiki/Anchoring_(cognitive_bias)

Dunning Kruger -ilmiö:

Lisääntyvän tiedon ja itsevarmuuden kaksiosainen huippu on ehkä pääasiassa ongelma koronavirusmaallikoille. Luemme uutisia ja kuulemma parin itsevarman asiantuntijan lausunnon ja itsevarmoina jaamme ohjeita ja selityksiä kanssakansalaisillemme. Koronavirus on Bill Gatesin salajuoni, jolla kaapataan maailmanherruus rokotteiden avulla­, tai todennäköisesti jotain hieman vähemmän kunnianhimoista. Mutta on turha luulla, etteikö DK vaikuttaisi myös terveydenhuollon ihmisiin. Olemme erikoistujia ja pandemia on hyvin laaja ilmiö. Todelliset pandemia-asiantuntijat ovat vähässä, mutta kysyntä asiantuntemukselle on nyt lähes ääretön. Erikoistujia pommitetaan jatkuvasti kysymyksillä, jotka ylittävät oman osaamisalueen rajat. Kiusaus vastata vähän oman osaamisalueen ulkopuolelta on todella kova, sillä koska tiedämme omasta asiastamme niin paljon, niin silloinhan tiedämme myös naapureidemme asiat.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect

Kognitiivinen dissonanssi (cognitive dissonance) ja jälkiviisausharha (hindsight bias):

Tämä on se viimeinen oljenkorsi, mikä pakasta löytyy. Kun olemme vihdoin huomanneet olleemme alun perin täysin väärässä, meillä on ihana työkalu, joka kumoaa tämän havainnon. Mehän olimme alun perinkin tämän uuden ajatusmallin kannalla. Tämä on terveydenhoidossa siinä mielessä kiusallinen, että se estää virheistä oppimista. Varmistamme, että seuraavan pandemian tai pahemmassa tapauksessa jo seuraavien koronavirusaaltojen iskiessä olemme taas täysin samojen vinoumien vietävänä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_dissonance
https://en.wikipedia.org/wiki/Hindsight_bias

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 5.4.2020 08.25

Päivitystä Islannin tilanteen pohjalta 

Islannissa kansaa testataan kahdella eri linjalla:

  • National University Hospital of Iceland (NUHI) testaa sairastuneita islantilaisia vähän samalla tavoin kuin muut maat testaavat, tosin varmaan paljon herkemmällä kynnyksellä
  • deCODE genetics testaa tervettä kansaa "satunnaisotannalla"

Julkaistut luvut Islannista:

  • Väkiluku 364 260 (vuonna 2019)
  • Näytteitä 23640 (NUHI: 10430, deCODE: 13210)
  • Tartuntoja 1417 (NUHI: 1302, deCODE: 115)
  • Sairaalassa 45, teholla 12, parantuneita 396, kuolleita 4
  • Eristyksissä 1017, Karanteenissa 5275 (karanteenista vapautettuja 11679)

Tästä johtopäätökset taudin levinneisyyteen:

  • NUHI:n positiiviset 1302/364260=0,36% kansasta sairastaa siis kunnon tautia.
  • deCODE:n positiiviset 115/13210=0,87% kansasta sairastaa hyvin lievästi tai oireettomasti (oli viikko pari sitten noin 50/50%)

➡️ Yhteensä 1,23 % kansasta positiivisia (4473 islantilaista)

Kuolleisuus:

  • Vertailukelpoinen CFR: 4/1302=0,31%
  • IFR: 4/4473=0,089%
  • CFR- ja IFR-luvut eivät ole lopullisia, koska kuolemat tulevat viiveellä (noin 2-8 viikkoa, keskimäärin ~24 päivää tartunnasta). Osa sairaalapotilaista päätyy teholle, osa tehopotilaista kuolee.

Huomioitavaa levinneisyydestä:

  • Satunnaistestit eivät välttämättä ole täysin satunnaisia (@Montella nosti esiin). Esim. eilen löytyi 20/1062=1,88% ja toissapäivänä 5/930=0,54% sairaita. ➡️ Jos nuoret hakeutuvat herkemmin testeihin kuin vanhukset, tauti on vähemmän levinnyt kuin tulokset näyttävät. Tätä ei pysty testaamaan, koska Islanti ei julkaise deCODE:n ikäjakaumaa.
  • 396/1417=28% on jo taudista parantuntut. Eli osa nyt testatuista on negatiivisia, koska ovat jo parantuneita. Lisäksi lieväoireiset/oireettomat paranevat nopeammin kuin vakavat. deCODE aloitti testaamiset 15.3, joten tuolloin parantuneita ei vielä ollut niin paljon kuin nyt ➡️ Tauti on levinneempi kuin luvut näyttävät.
  • Osa satunnaistestatuista lienee taudinkantajia, mutta viral load on niin pieni, ettei näy testeissä (joko ollenkaan tai vielä testaushetkellä). Tämäkin saattaa saada taudin näyttämään todellista vähemmän levinneeltä. ➡️ Tauti on levinneempi kuin luvut näyttävät.
  • Positiiviset testit johtavat altistuneiden eristyksiin, ja eristetyt eivät päädy deCODE:n testaamiksi. ➡️ Tauti on levinneempi kuin luvut näyttävät.

➡️ Islannissa tartunnan on saanut merkittävästi useampi kuin 1,23% kansasta.

Silti taudin levinneisyyttä on vaikea ennakoida muihin maihn Islannin datan perusteella, sillä tartuntojen todellinen ikäjakauma on hyvin merkittävä selittäjä matalaan kuolleisuuteen. Yli 70-vuotiaiden osuus todetuista tapauksista eri maissa: 

  • Islanti 4%, CFR=0,31%
  • Suomi 10%, CFR=1,3%
  • Ruotsi 36%, CFR=5,8%
  • Italia 37%, CFR=12,3%

Italian Ruotsia korkeampi CFR-% selittynee aika pitkälti sairaalakapasiteetin ylikuormalla ja taudin myöhäisemmällä vaiheella.

Toisaalta suurimmassa osassa maita kuitenkaan nuoret eivät pääse testeihin, sillä heidän oireet ovat niin lieviä, mikä ei Islannissa ole ongelmana. Olen yhä vakuuttuneempi, että taudinkantajia on useassa maassa hyvin iso osuus kansasta.

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 5.4.2020 06.50

Trolli kirjoitti:

1. ) Milläs sitten pitäisi mallintaa tulevaa kehitystä, jos pohjana ei saa käyttää aiempaa kehitystä?

2.) Kukaan tuskin edes oletti, että rajoitustoimien jälkeen tapaukset tuskin jatkaa kasvamistaan entiseen tahtiin. Rajoitustoimien vaikutusta ei voida malleissa huomioida, koska niiden vaikuttavuutta ei tiedetä. Mallinnuksissa nyt vain lähdetään siitä, että tulevaisuuden perusura lähtee aiemmasta kehityksestä. Ei niillä edes pyritä ennustamaan tulevaa, vaan ne on vain malleja tietynlaisesta ympäristöstä. Jos ympäristöä muutetaan, niin mallin mukasta käyrää taivutetaan alaspäin.

3) Ja jos tarkkoja ollaan, niin ollaan täysin ennusteen mukasessa kehityksessä. Italian kohdalla ennuste kertoo, että tartunnat voi kääntyä laskuun tai sitten jatkaa kovaa nousua. Nyt ollaan Italiassa menty ennusteen alarajan mukasesti. Rajotukset siis purevat.

"Kuolinlukujen kasvun hidastumisena (kuolemien kasvuprosentti on laskenut rajusti) Imperial College ei mallissaan sitä huomioinut, vaikka julkaisi tulokset vasta, kun ennustetta oli jo pari päivää kulunut."

4) Millä perusteella kuolleisuus on laskenut rajusti? Siinä ei voi käyttää lukua kuolleet/sairastuneet. Ennemminkin järkevä mittari on kuolleet/parantuneet, joka sekään ei tällä hetkellä kerro todellisuutta vaan on liian suuri. Taudin edetessä ja päivittäin sairastuneiden määrän tasaantuessa se antaa paremman kuvan kuolleisuudesta.

2) Mallissa on huomioitu rajoitustoimet jo koko ennusteperiodin ajalta, sillä toimien vaikutus kuolemiin näkyy paljon myöhemmin kuin 7 päivän päästä. Siinä esiteltiin nimenomaisesti myös, miten paljon nykyiset rajoitustoimet ovat säästäneet henkiä verrattuna siihen, mitä ilman rajoituksia olisi tapahtunut: "One of the key assumptions of the model is that each intervention has the same effect on the reproduction number across countries and over time."

Alla on ennuste, miten tauti olisi kehittynyt  Italiassa ilman rajoitustoimia ICL:n mukaan 30.3 asti:

3) Kyllä tosiaan mahtuu luottamusväliin:

Kuten sanottu, jos luottamusväli on tarpeeksi iso, niin mikä tahansa ennuste mahduu luottamusväliin. Jos tutkimuksen julkaisuhetkellä ennustetaan, että tänään varmaan kuolee olemassa olevin rajoituksin noin 790-2400 ja että 7 päivän päästä kuolee noin 570-5950, niin herää kysymys, mitä hyötyä on koko ennusteesta.

4) Kuolleisuus ei todellakaan ole laskenut rajusti, mutta kuolemien kasvuprosentti on. Vajaa kuukausi sitten kumulatiiviset kuolemat lisääntyivät päivittäin noin 30-40 %:n nopeudella, maaliskuun puolessa välissä oltiin noin 20 %:n kasvunopeudessa, viikko sitten noin 10 %:n kasvunopeudessa ja eilen kuolemia tuli alle 5% lisää. Koska tauti leviää eksponentiaalisesti, kuolemien pitäisi myös lisääntyä eksponentiaalisesti, jos tauti jatkaa leviämistä rajoittamattomana, kunnes riittävän suuri osa kansasta on sairastanut tai uudet mutaatiot pääsevät valloilleen.

1) En todellakaan väitä, etteikö aiempaa kehitystä saisi tai kannattaisi käyttää. Pointti on lähinnä siinä, että on hyvin vaarallista rakentaa malli pelkästään tuntemattomien muuttujien, tai sellaisten, joista saatu data on hyvin isosti keskenään ristiriitaista. Mutta pelkkien kuolemien kehitykselläkään ei voi ennustaa kovin tarkasti. Kuten sanoin, kuolemat eivät kehity tasaisesti yli ajan, vaan ne seuraavat tartuntoja. Tartunnoissa taas keskeistä on, että minkä ikäiset ja kuntoiset niitä saavat (plus geneettiset yms. erot). Sairaalakapasiteetti vaikuttaa myös merkittävästi kuolleisuuteen. Ohessa on ennuste Espanjasta, jonka tein Imperial Collegen julkistettua tutkimuksensa. Vaikka on tuoreempi, niin toimii jo huonommin kuin Italian vastaava:

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 4.4.2020 08.40

Paluu Imperial Collegen 30.3. julkaisemaan analyysiin. He eivät julkaisseet ennustettaan 7 päivälle numeerisena, mutta graafisena kuitenkin. Sen pystyy purkamaan graafisesti semitarkasti asettamalla sen läpinäkyvänä Excelillä simuloidun käyrän päälle ja täsmäämällä mitta-asteikot. Täysin tarkkaa lukua ei saa, mutta ero on kuitenkin merkityksettömän pieni. Huomioikaa, että Imperial Collegen ilmoittmat päivämäärät eivät vastaa kuolemien päivämäärää, vaan päivää, jona he ovat keränneet datan.

Alla on toteumaseuranta: 

Italia:

Espanja:

UK:

Italiassa olisi ennusteen mukaan pitänyt kuolla tänään n 2050 ihmistä, todellisuudessa kuoli 681, Espanjassa piti kuolla eilen (tämän päivän luku tulee vasta myöhään) 1900, todellisuus oli 850. UK:ssa piti kuolla 560, todellisuudessa kuoli 708.

Imperial Collegen malli näyttää toimineen kohtalaisen hyvin UK:ssa, jossa epidemia on paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin Espanjassa ja Italiassa. Italian ja Espanjan osalta ennuste meni kutakuinkin niin pieleen kuin vain voi mennä. Toki voidaan sanoa, että jos virhemarginaaliksi valitaan n. 0-60,5 miljoonaa kuollutta Italian osalta, niin totuus mahtuu virhemarginaaliin. Täälläkin on esitetty eri näkemyksiä, mitä virhelähteitä kyseisessä tutkimuksessa on. Lähtökohtaisesti on kuitenkin vaikea uskoa, että kovinkaan luotettavasti pystyisi ennustamaan kuolemien kehitystä tartuntamäärien kehitystä ennustamalla, koska:

  • Tiedossa ei ole minkään hetken todellisia tartuntamääriä
  • Tiedossa ei ole todellisia R0-lukuja
  • Tiedossa ei ole todellisia IFR-lukuja
  • Tiedossa ei ole, missä vaiheessa tauti iskee eri ikäryhmiin

Kuolinlukujen kasvun hidastumisena (kuolemien kasvuprosentti on laskenut rajusti) Imperial College ei mallissaan sitä huomioinut, vaikka julkaisi tulokset vasta, kun ennustetta oli jo pari päivää kulunut. Julkaisen tähän vertailupohjaksi toteumaseurannan tännekin muutama päivää sitten linkittämääni ennusteeseen Italiasta, jossa ei otettu huomioon mitään muuta kuin kuolinluvut ja niiden kasvun hidastuminen:

Kyse ei ole oikeastaan edes mistään ennusteesta, vaan pelkästään nykyisen kehityksen jatkamisesta tulevaisuuteen, eli miltä kuolemien kehitys näyttäisi, jos kuolemien kokonaismäärä kehittyisi samalla tahdilla kuin se tiettynä ajanjaksona, tässä tapauksessa 8.3.-27.3. on kehittynyt. Kyseinen malli on täysin väärä, koska kuolemien määrä ei kehity tasaisesti yli ajan. Mutta ennustaa ei voi myöskään tartuntamäärien pohjalta, jos ei ole mitään todellista dataa niiden kehittymisistä.

Sairaalahoitoa vaativien ja tehohoitopotilaiden määrän kehityksen pohjalta ennustuksen kuitenkin luulisi olevan tarkempaa kuin infektioiden määrää arvaamalla. Onkohan joku sellaista löytänyt? Siinäkin toki ongelmana on, että tartuntamäärien kehitys vaikuttaa merkittävästi tuleviin tehohoitojaksoihin ja saattaa näkyä todella nopeasti myös kuolinluvuissa. Silti veikkaisin, että paljon paremmin osuisi kuin Imperial Collegen arvaus.

 

https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-Europe-estimates-and-NPI-impact-30-03-2020.pdf

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 31.3.2020 02.37

Nyt on kaikkien maiden osalta tullut 31.3. tilanne vertailtavaksi Imperial Collegen ennusteeseen:

Omaan silmääni näyttää kyllä todella huonosti osuneen, kun huomioidaan, että kyseessä oli vain ennuste 3 päivän päähän. Italiassa uusia kuolemia tuli 50 % vähemmän kolmen päivän aikana kuin ennusteessa. Saksa ja Belgia tosin osuivat.

ICL myös ennustaa, että Italiassa kuolemat jatkavat rajua nousua. Eivät anna tarkkoja lukuja, mutta simuloin sen graafisesti. 5.4. (eli 6.4. ICL:n kirjanpidossa) Italiassa osalta kuolisi suunnilleen 2200 kyseisessä mallissa. Nyt näyttää, että malli yliarvioi tulevaa kuolleisuutta tosi pahasti, mutta seuraavat päivät kertovat totuuden:

https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-Europe-estimates-and-NPI-impact-30-03-2020.pdf

 

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 31.3.2020 10.33

Montella kirjoitti:

Eikös siellä ole yhä ihmisiä tehohoidossa, joten kuolleita voi tulla enemmän kuin 10.

Tossa tutkimuksessa, josta sun DP-luvut on, muistaakseni sanottiin, että ihmiset testattiin ikäjärjestyksessä. Kaikkiahan ei testattu, vaan olikohan 3.011/3.700, eli oletan että 700 nuorinta jätettiin testaamatta ja heistä testattiin vain suurimmaksi osaksi oireellisia, joten alle 20v oireelliset/oireettomat ei kannata tehdä päätelmiä.

Joo, voi tulla tosiaan enemmän, ja pidän sitä kyllä jokseenkin todennäköisenäkin. Jännä tuo nuorten testaamattomuus, jos pitää paikkansa. On vaikea löytää järkeviä perusteluja sille (hirveä pöpöarmeija), mutta selittäisi tosiaan, miksi niin pieni osuus nuorista on luokiteltu oireellisiksi. Ehkä silloin ajateltiin, että oireettomat eivät todennäköisesti levitä?

Näytä koko viesti
Koronavirus Covid-19 - 31.3.2020 10.02

Karhula58 kirjoitti:

 

petteri kirjoitti:

Jotenkin on sellainen kutina, että kun vasta-ainetestit tulevat käyttöön erityisesti nuoremmista ikäluokista löytyy paljon tartunnan saaneita, jotka eivät ole asiaa edes huomanneet.

 

Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi nyt kuolleisuusprosentiksi 0,66. Pandemian jälkeen saadaan sitten tarkat lukemat jos kiinnostusta laajoihin vasta-ainetesteihin vielä on. Ja rahoitusta..

https://yle.fi/uutiset/3-11283626

Tästä Lancetin tutkimuksesta poimittua:

Our estimated overall infection fatality ratio for China was 0·66% (0·39–1·33)

Given the delay from onset of symptoms to death, we would expect 97% of these deaths to have occurred by March 25, 2020, giving an estimate of the current infection fatality ratio of 2·8%, compared with the empirical estimate of 1·4% (95% CI 0·7–2·6; ten of 712)

Eli tuo IFR 0,66% vastaisi siis Diamond Princessin nykytilanteessa IFR-lukua 2,8%, mutta Diamon Princessillä se tällä hetkellä on 1,4% (10 oli  kuollut 25.3.) Tämän lisäksi on hyvin mahdollista, että Diamond Princessillä myös tauti oli levinneempää kuin raportoitu 10/20 % (symptomatic/all), sillä nuorten keskuudessa tauti oli selvästi vähemmän levinnyt (<50v 8% sairastuneita, >60v 21% sairastuneita).

Tämän valossa vaikuttaisi Lancetin kansainvälisesti käytetty IFR 0,66% olevan siis merkittävästi yläkanttiin. Tämä 0,66% Kiinan lukuna on myös se, jota Imperial College käyttää arvioissaan muualle maailmaan, ja on siitä laskenut Brittein IFR-luvuksi tuon 0,9%.

Lähteet:

https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099%2820%2930243-7/fulltext

https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2020.25.12.2000256

 

Näytä koko viesti