Kurssi on hiipinyt hiljalleen hieman ylöspäin ja on nyt 4,68e. Kyllä minä omani myyn SGCM:lle jollain vitosella alkavalla...

Nurkanvaltaajien tarjousinto todennäköisesti lässähtää heti kun 10 pinnaa on kasassa, joten tämä on piensijoittajan kannalta herkkä peli kuin Imodiumin annostelu kaukomatkalla.

Tässä vaiheessa olen positiivisesti yllättynyt. Näillä tiedoilla pidän tätä vaihtoehtoa (typerästä 50ke ylärajasta huolimatta) parempana kuin vaikkapa ylärajatonta mallia jossa osingoista joutuisi maksamaan verot ennen uudelleensijoittamista. Kyllä tällä pääsee moni sijoittamisen syrjään kiinni mielekkäämmin kuin indeksirahastoilla.

Tämä on ensimmäinen kerta kun "oma firma" meinataan ostaa pörssistä, joten tässä pari paistikasta kysymystä ja huomiota joihin kaipaisin kommenttia. Ostotarjouksen ehtona on yli 90% osakekannan hankkiminen. Oulun kaupunki omistaa TPS:sta 2,5%, enkä ole aivan varma haluavatko myydä (vaikka persaukisia ovatkin). Näin ollen tuntuisi epärealistiselta että näin alhaisella tarjouksella tulisi tuo yli 90% vaatimus toteutumaan. Hallintarekisteröidyt ja 50 suurinta omistajaa omistavat 84,6%, sen jälkeen suurin kasvollinen omistaja 0,07%. Kurssi on kuitenkin käytännössä ostotarjouksen hinnassa, joten markkina pitää tarjouksen läpimenoa todella varmana.

Sen sijaan mikäli vähintään 50% päättää tarttua ostotarjoukseen (kuten todennäköistä on), voiko Technopolis jäädä pörssiin Kildare enemmistöomistajana?

Lainaan vielä Talouselämän juttua, jossa on hieman seikkaperäisemmin esitelty kolme vaihtoehtoa. https://www.talouselama.fi/uutiset/esitys-osakesaastotilin-malliksi-saa-...

1. Ensimmäisessä vaihtoehdossa verotus voisi tapahtua laskennallisen tuoton perusteella. Vastaavanlainen malli on omaksuttu käyttöön Ruotsissa. Verotus perustuisi tilinhaltijan varojen perusteella määräytyvän erikseen määritellyn laskennallisen tuoton perusteella ja verotettaisiin pääomaverokannalla. Tililtä nostettavia varoja ei verotettaisi lainkaan.

Varmaan ihan toimiva systeemi, mutta turhaa kikkailua.

2. Toinen vaihtoehto jakaisi verovapaat osingot, luovutusvoitot ja muut tulot tilin sisälle, mutta tuoton verotuksen ja tappioiden vähennyskelpoisuuden nostojen yhteyteen. Samalla sijoittaja ei voisi hyödyntää pörssiosinkojen osittaista verovapautta.

Lähtökohtana olisi kasvurahastojen nykyinen verokohtelu, jossa varojen realisointi tapahtuu rahastoyhtiön lunastaessa rahasto-osuuksia.

Veronalaiseksi pääomatuloksi luettaisiin se suhteellinen osa, joka vastaa tilille maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta sijoituspääomasta.

Mallissa on useita ongelmia kansainvälisten sijoitusten osalta. Esimerkiksi tuotoista voi joutua maksamaan lähdeveroa toiseen valtioon. Tilirakenteessa se jäisi hyvittämättä, sillä hyvityksen toteutus jälkikäteen olisi haastavaa. Verotuottoihin vaikuttaisi myös Suomen lähdeverotusoikeus sekä osinkojen verovapaus, jotka myöhemmin voitaisiin tulkita muuksi tuotoksi, eli valtio menettäisi verotusoikeuden kokonaan. Verotulojen menetyksiä voisi aiheuttaa myös tilirakenteiden rinnastettavuus.

Suomalaisessa verotuksessa ja hallinnossa on suoritettu varmasti aika paljon monimukaisempiakin operaatioita kuin tämän kakkosvaihtoehdon ulkomaan aspektien huomioonottaminen. Nyt tuntuu kuitenkin olevan ylitsepääsemätön uudistus :)

3. Kolmas malli ehdottaa, että luovutusvoitot olisivat verovapaita tilin sisällä, mutta osingot ja muiden juoksevien tulojen verotus järjestelmän ulkopuolella. Tuoton verotus tapahtuisi nostojen yhteydessä ja tappioiden vähennyskelpoisuus tapahtuisi tilin lopettamisen yhteydessä.

Vaikka luovutusvoitosta ei maksettaisi veroa niiden syntyhetkellä, saadusta osingosta verotettaisiin kuitenkin normaalien osinkoverotusta koskevien sääntöjen mukaan. Netto-osinko voitaisiin maksaa tilille, jolloin se rinnastettaisiin uuteen sijoitukseen.

Verotustapa johtaisi tuoton osalta, osinko ja muuta juoksevaa tuloa lukuun ottamatta, samaan lopputulokseen kuin vaihtoehto 2 ja kasvurahastojen verotus.

Kolmas malli ratkaisisi kansainvälisiin tilanteisiin liittyvät kysymykset, sillä osinkojen verotus toteutuisi kokonaan tilijärjestelmän ulkopuolella, mutta netto-osinko voitaisiin jättää tilille. Verotus sujuisi normaalien sääntöjen mukaan. Yleisesti verovelvolliset sijoittajat hyötyisivät edelleen esimerkiksi pörssiosinkojen osittaisesta verovapaudesta.

Tappioita ei voisi käytännössä vähentää, osinkoja verotettaisiin nykyisen järjestelmän mukaan ja mikä parasta, netto-osinko maksettaisiin suoraan tilille jotta sitä voitaisiin verottaa vielä lisää kun tililtä nostaa varoja. Antti Rinteen märkä uni.

"Minusta tässä on löydetty hyvä tapa, miten voimme saada nopealla aikataululla sijoitussäästötilit käyttöön. Tämä hallitus voisi saada tämän vuoden aikana säädettyä sellaisen lain, joka voitaisiin ottaa käyttöön, mutta jatkaa kehittämistä. Toivon, että osakesäästötilit olisivat käytössä jo vuodenvaihteessa", Lounasmeri sanoo.

Erityisesti kolmas mallivaihtoehto olisi otettavissa Lounasmeren mukaan nopeasti käyttöön, vaikka Pörssisäätiö on ajanut kakkosvaihtoehdon mukaista mallia, jossa tili sisältäisi kaikki sijoitusmuodot.

"Mielestäni tässä tavoitellaan oikeita asioita, että verotus olisi mahdollisimman neutraalia ja se ei ohjaisi sijoituspäätöksiä. Tässä on tunnistettu osakesäästäjien verotuksen ongelmia ja haluttu ratkaista niitä. Olisi koko yhteiskunnan kannalta hyvä, että verotus kannustaisi läpinäkyvään omistamiseen sen sijaan, että nykyään kannustetaan monimutkaisempiin rakenteisiin, jotka ovat verotuksessa edullisempia. Tällä saataisiin ihmiset hajauttamaan sijoituksiaan paremmin", Lounasmeri sanoo.

Pörssisäätiön Sari Lounasmerelle kenkää, jos piensijoittajien realiteettien ymmärtäminen on tätä tasoa. Eihän kukaan ala siirtämään rahaa kolmosvaihtoehdon mukaisille tileille näillä spekseillä?