von Fyrckendahl kirjoitti:

 

viikset kirjoitti:

Olen ajatellut asiaa niin, että laittaisin nämä kiinteistösijoitusrahat mielummin sopiviin  hyviin kiinteistörahastoihin kuin suoriiin osakkeisiin. Mielestäni tämä pienentää riskiä.

 

Millä tavalla se pienentää riskiä? Kiinteistörahasto on "yhtiö", joka omistaa ja hallinnoi kiinteistöjä.

Rahastolla on ylimääräinen riski: pörssiyhtiöihin verrattuna kiinteistörahaston ei tarvitse tiedottaa asioistaan.

Riskiä voisi "pienentää" ainakin epälikviditeettipreemio. Volatiliteetti näyttää pienemmältä, kun hinta päivittyy vain 4x vuodessa.

Artsipappa kirjoitti:

 

Kekkulikroisos kirjoitti:

 

Artsipappa kirjoitti:

Nordnet ei näköjään ota automaattisesti huomioon Merkintäoikeuksien hintaa kun laskee uusien osakkeiden ostohintaa. Sen voi toki itse muuttaa nordnetissä, mutta miten mahtaa mennä suora tieto verottajalle Nordnetin kautta? Yleensä menee näppärästi tieto suoraan verottajalle, mutta tällaisessa tilanteessa hinta varmaankaan ei ole oikea? Noh, pitääpä tarkistaa ensi vuonna ilmoitus hiukan tarkemmin. Mutta onko jollain tietoa tästä?

 

Vastikään toteutetun BBS-Bioactiven merkintäoikeusannissa Nordnetin keskihinnat päivittyivät uusien osakkeiden tilille kirjaamista seuraavana päivänä, voisi kuvitella saman tapahtuvan myös tässä.

 

Ahaa, ok, kiitti. Ehdin jo tosin myydä pois uudet osakkeet ja ostin uusia merkkareita kun halvalla sai. Saa nähdä miten käy, koska uudet saa merkata vasta torstaina. Tajusin vasta kun veivaus oli jo tehty :/

Itse asiassa juuri noin tein itsekin, ja sama kuvio pelasi myös ostettujen merkkareiden kanssa. Toiminee siis tässäkin. :)

Artsipappa kirjoitti:

Nordnet ei näköjään ota automaattisesti huomioon Merkintäoikeuksien hintaa kun laskee uusien osakkeiden ostohintaa. Sen voi toki itse muuttaa nordnetissä, mutta miten mahtaa mennä suora tieto verottajalle Nordnetin kautta? Yleensä menee näppärästi tieto suoraan verottajalle, mutta tällaisessa tilanteessa hinta varmaankaan ei ole oikea? Noh, pitääpä tarkistaa ensi vuonna ilmoitus hiukan tarkemmin. Mutta onko jollain tietoa tästä?

Vastikään toteutetun BBS-Bioactiven merkintäoikeusannissa Nordnetin keskihinnat päivittyivät uusien osakkeiden tilille kirjaamista seuraavana päivänä, voisi kuvitella saman tapahtuvan myös tässä.

Hurricane kirjoitti:

Mistä olisi (mieluiten tietenkin ilmaiseksi) saatavilla Helsingin pörssin yritysten oleellisimmat tunnusluvut esim. Excel-muodossa ainakin muutaman viime vuoden ajalta? 

Tarvittaessa jonkun rajapinnankin kautta voisin ne tonkia jos sellaisen osaatte vinkata.

Ainakin Inderesin Osakevertailu-työkalu sisältää ihan kivan määrän (joskaan ei kaikkia) yhtiöitä sekä tunnuslukuja, sekä osakkeesta että liiketoiminnasta. Sivun alalaidassa on nuo namiskat "Excel (Ennusteet)" ja "Excel (Historia)".

big bad bear kirjoitti:

Eurooppalaisten pankkien ja esim. jenkkipankkien välinen kilpailuasetelma on nimittäin todella epäreilu eurooppalaisin lasein katsottuna. Täällä korkokate on olematon, koronnostoja ei ole tiedossa pitkään, pitkään aikaan, ja regulaatio kaikin puolin kireämpää kuin muilla talousalueilla. Toki myös muu talous laahaa. Pankit eivät saa myöskään ottaa riskiä entiseen tapaan, vaan kaikki tehty tulos perustuu tänä päivänä palkkiohin. Viimeksi mainittu on toki universaalimpi ongelma, mutta siinäkin jenkeillä pieni etu.

Amerikkalaispankkien ja europankkien osakekurssien suunnat heijastelevat juuri sitä, että lammen toisella puolella on merkittävä kilpailuetu. Enkä usko, että vielä ollaan nähty edes kaikkea - tilanne varmaankin eskaloituu.

Pidemmällä aikavälillä allekirjoitan täysin, nimittäin kun Basel IV joskus 2022-2023 saadaan implementoiduksi, tulee jenkkipankeilla olemaan vielä nykyistä suurempi kilpailuetu vakavaraisuusvaatimusten johdosta. Etenkin sisäistä mallia (IRB) käyttäville suuremmille europankeille kuten Nordealle Basel IV:ssa tuleva Output floor (72.5 % uuden standardimallin mukaan lasketusta RWA:sta) yhdistettynä kiinteistövakuudellisten vastuiden uuteen LTV-perusteiseen käsittelyyn tullee sitomaan omia varoja huomattavasti nykyistä enemmän. En tiedä tarkalleen miten homma Jenkeissä pelaa, mutta ilmeisesti siellä nykykäytännön ja Basel IV:n väliset erot ovat huomattavasti kevyemmällä reformilla kuitattu kuin Euroopassa.

Jeans kirjoitti:

Jos esimerkiksi strategiasi on myydä voitollisesti put-optioita alhaisen volatiliteetin yhtiöihin, se tarkoittaa tietenkin sitä, että vastapuoli maksaa niistä ylihintaa, eli yliarvioi yhtiön volatiliteetin. Jos tällaista väärinhinnoittelua olisi tarjolla systemaattisesti, niin eikö isommat tradingyhtiöt tietäisi asiasta? Ja jos tietäisivät, niin eikö niiden miljardien pääomilla olisi myyty sen verran näitä put-optioita, että markkinahinta olisi painunut lähemmäs option todellista arvoa? Eli tärkein kysymys, jota kannattaa itseltään kysyä on: Mistä etuni tulee?

Toki jos suhtautuu hommaan kuten vaikka nettikasinolla gämbläämiseen huvin vuoksi, niin mikäs siinä.

Joo, lähtökohdat ovat tässä puuhassa sellaiset, että säätö voi olla odotusarvoltaan pikemmin negatiivista kuin positiivista. Lähinnä strategia, sikäli kuin sitä voi sellaiseksi kutsua, koostuisi covered callien myymisestä sellaisilla striketasoilla,  jotka itse koen mutuarviolla epätodennäköisiksi juoksuajan puitteissa ja möisin position joka tapauksessa ko. hintaan. Far OTM puttien kirjoittaminen kuulostaa häviävältä ehdotukselta fat tailien vuoksi ja ainakaan näiden arvioimiseen oma kompetenssini ei riitä joten siitä puuhasta pysyisin suosiolla erossa.

Annala kirjoitti:

Yksityishenkilönä näitä on tullut veivattua.

Tervehdys!

Blogiavauksesi inspiroimana tuli myös virkisteltyä muistia optiostrategioiden suhteen ja olisi kiinnostusta kokeilla lisätienestien hankkimista optioita kirjoittamalla. Minkä välittäjän kautta operoit?

Mielestäni VMP lentää melko lailla sijoittajien kollektiivin tutkan alla, tai sitten tätä hinnoitellaan ultrasykliseksi firmaksi jonka liiketoiminnan pohjan oletetaan putoavan laskusuhdanteessa. Nykykurssilla laskettuna liukuvan 12 kk:n P/CF olisi alle 8 ja FAS:n mukaan tehdyistä poistokirjauksista oikaistuna omalla lautasliinamatikalla laskettu FY2018e P/E olisi alle 12 ja P/CF olisi ~6,9. Lisäksi liiketoiminta ei vaadi merkittäviä investointeja, joten kassavirta valuu tehokkaasti omistajille. Riskinä toki on tuo laskusuhdanteen peikko, mutta pahimmassakin tapauksessa se olisi mielestäni väliaikainen monttu matkalla kirkkaampaan tulevaisuuteen. Toimialan liikevaihto kun on läheskolminkertaistunut v. 2009 pohjista, enkä ainakaan itse näe mitään rakenteellista syytä tämän kehityksen kääntymiselle, pikemminkin päin vastoin. Odotan mielenkiinnolla Q3-raporttia reilun viikon päästä nähdäkseni, olenko lukenut tilanteen oikein.

Terve! Tarve päästä kontribuoimaan tähän keskusteluun sai aikaan tarpeen rekisteröityä tälle sivulle. Ylipäätään Sijoitustiedon keskustelut vaikuttavat olevan laadultaan selkeästi suomalaisen talous- ja sijoituskeskustelun parhaimmistoa foorumia joitain kuukausia seuranneena. Kiitokset Akille sivuston perustamisesta!

Ja sitten asiaan: Olen aikanaan myös ollut Intrumissa sijoittajana ja möinkin lappuni tuolloin onnistuneesti tappiolla n. 95 SEK hintaan (2011?). Sittemmin olen itseäni soimaten välillä käynyt kurkistelemassa firman kurssikäppyrää, ja nyt alkaisi kutkutella ajatus re-entrystä tähän firmaan. Kiitokset muuten OsinkoMasiinalle ytimekkäästä keskustelun avauksesta, referaattisi virkisti hyvin muistikuvia firmasta.

Katselin firman lukuja pikaisesti läpi ja kiinnitin huomioni siihen, että vaikka liiketoiminta jauhaakin kivasti tulosta ja hyvällä pääoman tuotolla, niin nähtävästi liiketoiminnasta generoituneet kassavirrat kuitenkin tuupataan täysimääräisesti takaisin liiketoimintaan, jolloin omistajille suuntautuva kassavirta efektiivisesti lainataan. Näin siis ainakin toistaiseksi, kun firma on ollut kasvumoodissa. Olisiko jollakulla tarjota syvällisempää näkemystä liiketoiminnan pitkän aikavälin vapaan kassavirran generointikyvystä? Esimerkiksi, jos firma jäädyttäisi uusinvestoinnit luottoportfolioihin, niin tällöin liiketoiminnan kassavirta jäisi karkeasti katsoen jaettavaksi omistajien kesken (FY2017: 4,535 SEKbn) joka kääntyisi P/CF-tunnusluvuksi ~6,6 perjantain päätöskurssilla. Mutta mikä noiden luottoportfolioiden keskimääräinen takaisinmaksuaika mahtaa olla? P/CF 6,6 kuulostaa hyvältä, mutta olisi mielestäni olennaista tietää, miten nopeasti taseen saamiskanta kiertää ympäri tuloslaskelman kautta. Ts. Mikä olisi ns. staattiseen taseeseen vaadittava investointien vuotuinen kassavirta? Yritän siis hahmottaa, miltä Intrum näyttäisi skenaariossa jossa osingot maksettaisiin liiketoiminnan kassavirrasta ja ylijäämällä hankittaisiin uutta saamiskantaa.