Olet täällä

Incap - 29.3.2021 01.04

@J.C ; "Haasteita" hyvään analyysiisi ei ole tullut joten tässä yksi alkuun: 

"Komponenttipula viime kevään COVID-aikana", taisi olla enemmänkin pelko että tämmöinen tulee koska tehtaita joudutaan laittamaan kiinni koronan takia. Jälkikäteen katsottuna komponenttipulaa ei sektorille tullut, koska kysyntä laski samanaikaisesti koronan aikaan ja osa "tilaajista" laittoi tilaukset jäihin epävarmuuden takia.

 

Komponenttipula nyt, on aito komponenttipula joka on tunnistettu ja Volvo, GM, PS5 jne. valmistus kärsii näistä. Eli nyt on aito/suurempi komponenttipula markkinalla.

Nämä omat näkökulmat. Kuinka nykyinen tilanne vaikuttaa Incappiin? Onko Incappia testattu turnaroundin jälkeen tämmöisellä skenaariolla aikaisemmin? Onko asiakaspoistuman riskiä tästä johtuen, jos kilpailijoilla toimii toimitusketjut paremmin?

Näytä koko viesti
Betsson - 3.3.2021 12.53

Marraskuu kirjoitti:

Laskevassa markkinassa en malttanut olla tätä lisäämättä vaikka peliyhtiöiden painoa olenkin kevennellyt viimeisten viikkojen aikana. PE huitelee ysin korvilla, joten näillä korkotasoilla houkutus lisätä voitti. Yleensä liian hyvältä näyttävissä yhtälöissä on voinut jälkikäteen todeta niiden tosiaan näyttäneen aivan liian hyviltä.

 

PE 2021 ysin korvilla? Kirjoituspäiväsi päätös 68,65 oli, joten käyttämällä esim sitä omilla ennusteillani saan PE 13 vuodelle 2021. Tässä odotan liikevaihdon pysyvän edellisvuoden tasolla, koska vertailukaudessa on 3.5 koronakvartaalia vs 2021 ennuste 3 kpl, koska Q421 paluu normaaliin. Ebit marginaali paranee 1% edellisvuodesta.

Onkohan syy miksi näyttää "aivan liian hyvältä" että nyt saadaan vielä koronasta kotoiluboostia, ja itseasiassa on todennäköisempää että 2022 liikevaihto sekä tulos on alempana kuin 2020?

Tarkoitus ei ole kritisoida ostoa, mielestäni nykyhinta 70sek maastossa on ihan fair price Betssonille, vaan luoda keskustelua.

Näytä koko viesti
Rahapeliyhtiöt - 3.3.2021 11.45

Jack Reacher kirjoitti:

Näkisin koko vuoden erittäin otollisena iGaming firmoille joilla myös vedonlyönti osana liiketoimintaa. Aspiren kohdalla Q4 presentaatiosta tykkäsin siitä, että lähitulevaisuuden tärkeimpiä juttuja olivat BtoBetin integraatio alustaan ja valmistautuminen Euro 2021 turnaukseen. 

Q1 / 2021 Covid

Q2 / 2021 Covid + Euro 2021 fudis

Q3 / 2021 Euro 2021 fudis + Olympialaiset

Q4 / 2021  

Q1 / 2022 Olympialaiset 

Rahapelaaminen tuppaa olemaan koukuttavaa. Kun antaa pikkusormen niin sillä on tapana viedä muutakin. Siksi en näe koronan jälkeen alalla aivan vastaavanlaista riskiä pelaamisen vähentymisenä kuin näen vaikkapa Kamuxilla, Harvialla ja rakennustarvikkeita myyvillä liikkeillä, vaikka jonkinlainen lyhytaikainen kuoppa voisi tietysti tullakin. En nimittäin aio tänä vuonna uusia viime kesänä tehtyä terassia, eikä naapuri varmaankaan vaihda viime syksynä etelän lomien sijaan mökillä viettämänsä kesän myötä säästyneillä varoilla ostamaansa autoa. Viime vuonna vaihdetut kiukaatkin kestänevät vielä jokusen vuoden. Rokotustilannetta kun katselee niin nämäkin alat saanevat kuitenkin vielä 2021 apuja pandemiasta, mutta eivät välttämättä aivan samassa mittakaavassa kuin 2020. 

2021 Q1 ja Q2 mennään nähdäkseni koronabuustilla ja extrana Euro 2021. Q3:a jonka oletan olevan slottien osalta rokotusten ja kesän myötä pehmeä kuten useimmilla peliyhtiöillä oli 2020 vauhdittaa kuitenkin vetopuolella sekä fudis että olympilaiset. Mutta tuo Q4 / 2021 voi olla jännä mittari sille kuinka paljon nettipelaaminen ottaa hittiä kun elämä alkaa normalisoitua koronan jäljiltä. Tuloksia sieltä saadaan about samoihin aikoihin kun talviolympialaiset ovat jo startanneet joten jonkinlainen erikoistilanne tulee olemaan kvartaaliraportteja tutkiessa päällä.

Näillä ajatuksilla jatkan kohti iGaming-firmojen melko posketonta ylipainottamista salkussa.    

Tämä olikin hyvä avaus! Mielestäni hyvin tärkeä kysymys nykyhetkessä jokaiselle rahapeliyhtiö-sijoittajalle pitäisikin olla miten näille käy kun maailma normalisoituu? Tämä on mielestäni myös yksi syy miksi rahapeliyhtiöt näyttävät historiallisen halvalta osan silmissä, koska nyt ollaan "kotoilusyklin" huipulla.

Itse en näe olympialaisia isona vedonlyönti-tapahtumana (pienet volyymit, rajattu piiri joka seuraa "tosissaan"), mutta Q3 voi mennä vielä koronasta palautuessa. Q4 oletan että korona on selätetty ja patoutunut kysyntä kaikelle missä ei istuta kotona/pidetä turvavälejä purkautuu. Tässä tilanteessa arvioin että online- casino sekä casino/vedonlyönti liikevaihto tulee -15% alas year on year, koska vertailuna on koronakvartaali jossa ollut paljon urheilusarjojen otteluita. Samasta syystä 2022 liikevaihdot tulevat noin -4% alas vuodesta 2021, koska vertailuvuodessa on 2.5-3 koronakvartaalia. 

Toisiaan vastaan taistelevat voimat: Patoutunut kysyntä kaikelle viihteelle mikä ei oo kotona istumista vs uhkapelien siirtymyninen nettiin vauhditus koronan johdosta. Euro 2021 pitäminen ei myöskään taida olla vielä ihan 100% varmaa, mutta toivotaan että kisat pidetään. Ennustetta tietty sekoittaa jenkki-osavaltioiden jatkuva osittainen avautuminen, mutta saksan, hollannin yms. lisärajoitukset tasapainoittavat yhtälöä.  

Mitäs ajatuksia muilla rahapeli-sijoittajilla on aiheesta?

 

Näytä koko viesti
Pankkien toimintaperiaatteet ja tulonmuodostus - 3.6.2020 10.47

Credit_Default kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

Meinaatko että pankit maksaisivat yli 0.7% korkoa pääomastaan kun keskuspankista saisi 0-korolla, käyttötileillä oleville varoille ei tarvi juurikaan korkoa maksaa, talletustileissäkin taitaa olla selvästi alemmat korot nykyään jne jne. Vai miksi mielestäsi korkokate esimerkkini on väärin ja suosittelet minulle asioita?

 

En ole kovin hyvä käyttämään näitä keskustelufoorumeita. Tarkoitukseni ei ollut kyseenalaistaa esimerkkiäsi, lähinnä halusin oikoa yksinkertaistuksia.

Tartuin siis Euriborin määritelmään ja siihen oletukseen, että pankit rahoittaisivat lainakantansa keskuspankkirahalla.

Suosittelemalla tarkoitin, että tutustuisit Helsingissä operoiviin asuntoluotottajiin ja tutkisit näiden taseista keskuspankkirahoituksen suhdetta muuhun velkaan.

 

Poimin nopeasti Nordean, Dansken ja Op:n taseista muutamia lukuja vertailuksi:

(tehdään tässä vaiheessa pieni yksinkertaistus, ja oletetaan että pankkien ilmoittama "velat luottolaitoksille" sisältää ainoastaan velkaa keskuspankille, vaikka näin ei tietysti ole).

Danske:

Suhdeluku 7%

Nordea:

Suhdeluku 11%

OP:

Suhdeluku 12%

 

Näillä karkeilla oletuksilla päästiin 7%-12% osuuksiin siitä, kuinka suuri osa velasta on keskuspankilta.

Toisinsanoen, luottokanta on rahoitettu etupäässä talletuksilla ja velkakirjoilla.

 

Jätän tämän keskustelun sinun kanssasi tähän viestiin, tuntuu että provosoidut minusta.

 

No harm done! Voi tulla tosiaan keskustelupalstoilla terävästi vastapalloon kommentit, jos sanoo että jonkun muun kirjoitus on väärin, mutta ei kerro mikä on oikein tai miksi se on väärin. (esim. case koti-koronalääkärit)

Pointtini ei siis ollut että 100% lainakannasta on rahoitettu keskuspankki-rahalla, vaan että se on kustannus vapaata pääomaa, tämä ei välttämättä ole selvää viestini perusteella. 

Anyways tuo 7-12% on kyllä alhaisempi mitä itse "ajattelee" vaikka nordeaa ja opta tulee aika tarkkaan seurattua, kaikki rapskat luettua jne. Että hyvä nosto :)

Alkuperäinen esimerkkini voi toisaalta olla broken jos pankin vieras pääoma koostuisi tarpeeksi isolla määrällä velkakirjoista, jotka olisi laskettu liikkeelle "korkeamman korkojen aikaan", tai muuten vain nykytilanteessa yli 0.7% korolla. 

Näytä koko viesti
Pankkien toimintaperiaatteet ja tulonmuodostus - 2.6.2020 11.26

eke kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia?

 

No "nollakorko" oli lähinnä heitto, pointti oli enemmän se että onko kate jo tippunut liian alas? Eihän pankkitalletuksistakaan maksettu korko ole tänä päivänä minkään väärti, vaikka sekin on jotain, mutta inflaatio käytännössä syö tuoton.

Enemmän tekisi mieli saada kommentteja tuohon Kiosakin videoon, onko kaverin jutuissa perää?

Joo pankkien korkokate onkin kannattavuuden kannalta mielenkiintoinen kysymys, se kun tulee viiveellä eikä ole kovin läpinäkyvää aina. Kohtapuolin pitäisi olla suurin osa lainakannasta jo "nollakorko" ympäristössä myönnettyä lainaa.

En valitettavasti jaksanut katsoa, 1.4k views ja pitkä video ei houkuttanut.

"Alhainen korkotaso antaa pankeille myös helpomman mahdollisuuden pikkuhiljaa leipoa marginaalia leveämmäksi lainansa huonosti kilpailuttavalle kansanosalle." -> toinen puoli tässä miekassa on että alhainen korkotaso tekee sen että "lainattavassa rahassa" on ylitarjonta joka tuottaa kilpailua marginaaleissa. Ainakin tähän asti suomessa on tainnut marginaalit pienentyä tässä viime vuosien alhaisessa korko-ympäristössä.

Näytä koko viesti
Pankkien toimintaperiaatteet ja tulonmuodostus - 2.6.2020 10.58

Credit_Default kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

 

eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

 

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia? 

Oletetaan että tarkoitat "nollakorko politiikalla" - Ohjauskorkoa joka on 0%, esim euroopassa euribor.

Nykyisellään helsingissä taitaa olla vaikeaa saada asuntolainaa alle 0.7% korolla. Jos Pankki pystyy lainaamaan keskuspankilta rahaa 0% korolla, ja tätä samaa rahaa lainaamaan kansalle taas 0.7% korolla. Niin syntyy korkokatetta ylimmälle riville (nämä asuntolainat lähes riskittömiä pankille). Eli tämä "nollakorko politiikka" yksinään ei johda siihen että pankki menisi konkurssiin.  

 

Euribor ei ole ohjauskorko. Euribor on laskennallinen viitekorko, joka kertoo euroopan pankkien keskinäisistä luotonannosta (ja samalla pitää siis sisällään interbank markkinan luottoriskipreemiot). 

Suosittelen kaivamaan "helsingissä" operoivan asuntoluotottajan taseen ja tutkivan sieltä kuinka suuri osa lainakannasta on rahoitettu keskuspankista lainatulla rahalla. Eivät ole kovin suuria prosentteja. 

Meinaatko että pankit maksaisivat yli 0.7% korkoa pääomastaan kun keskuspankista saisi 0-korolla, käyttötileillä oleville varoille ei tarvi juurikaan korkoa maksaa, talletustileissäkin taitaa olla selvästi alemmat korot nykyään jne jne. Vai miksi mielestäsi korkokate esimerkkini on väärin ja suosittelet minulle asioita?

Näytä koko viesti
Pankkien toimintaperiaatteet ja tulonmuodostus - 1.6.2020 02.31

eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia? 

Oletetaan että tarkoitat "nollakorko politiikalla" - Ohjauskorkoa joka on 0%, esim euroopassa euribor.

Nykyisellään helsingissä taitaa olla vaikeaa saada asuntolainaa alle 0.7% korolla. Jos Pankki pystyy lainaamaan keskuspankilta rahaa 0% korolla, ja tätä samaa rahaa lainaamaan kansalle taas 0.7% korolla. Niin syntyy korkokatetta ylimmälle riville (nämä asuntolainat lähes riskittömiä pankille). Eli tämä "nollakorko politiikka" yksinään ei johda siihen että pankki menisi konkurssiin.  

Näytä koko viesti
NET ENT - 23.5.2020 10.47

Naganon-prinssi kirjoitti:

NetEntin osakekurssi jatkaa vaan nousua ja selkeesti markkinat haistelee vahvaa Q2 tulosta.

Sieltä tuleva jytky voi kuitenkin yllättää kaikki jos:

- Live-casinon puolelta lyödään kovat luvut tiskiin. Evolution Gaming pitänyt live-casinopuolta täysin näpeissään viimeiset vuodet ja NetEnt on vasta viimeaikoina saanut softan ja sisäiset prosessit semmoiseen kuntoon että tulosta voidaan alkaa tekemään todenteolla. Evolution Gaming teki järkyttävän kovan nousun Q1 https://www.evolutiongaming.com/sites/default/files/1235627.pdf. NetEntin tuotteella voisin helposti nähdä vastaavan nousun Q2 (40-50%). Kivijalkakasinoilla yleensä rahaansa ruletissa/blackjackissa kierrättävät asiakkaat löytävät tiensä netissä todennäköisesti vastaavien pelien ääreen.

Evolution Gaming Q1 2020:

"Operating revenues increased by 45% to EUR 115.1 million (79.3)"

NetEnt2020 Q1 raportista:
"Continued efforts to strengthen Live Casino offering • New record levels in number of players and bets every month since December"

 

- Ruotsissa puhuttaneet tappio- tai kierrätyslimitit joita suunniteltiin 1.6 alkaneeksi ei nyt näyttäiskään käyvän toteen. Ruotsin osuus oli vain 6% NetEntin Q1 tuloksesta mutta poikkeusoloissa asiaan on voinut tulla isokin korjaus. Myöskään Ruotsin kruunun vahvistumisesta ei tässä ole haittaa.

Itse näen että Netentin live casino on Evoa semmoinen 5 vuotta jäljessä. Esimerkkinä tästä: https://www.netent.com/en/netent-live-unveils-new-look-lobby-to-boost-player-engagement/, Netent saa päivitettyä livecasino lobby:nsa, tämä on niin hieno saavutus että tiedotteen arvoinen. Meanwhile Evolla seuraavia Monopoly livejä kehitteillä, tänä vuonna julkaistaan taas moni täysin uusi Evo-only live-peli, joka ottaa markkinaa ihan normi sloteiltakin. Mega ball näistä uusin, Dream catcher myös markkinalle täysi uutuus aikaisemmin julkaistuista.

Old school live kasino peleissä esim. Blackjack ja ruletti on vaikeampi differentioitua ja näissä Netent voi päätyä pelaajan valinnaksi. Aikaisemmissa Netentin live-satsauksissa ei tosin ole tainnut kovin onnistunutta lopputulosta tullut, jos muistan oikein.

Näytä koko viesti
Laskentaekonomin sijoituspäiväkirja - 29.4.2019 12.43

Tesla-uskovaisten likvidit varat eivät näytä riittävän kurssin nostamiseen, katsotaan jos jenkkien palkkapäivän myötä osake pääsee $235 nousemaan jotta ennen seuraavaa osaria saa hyvän tuotto-odotuksen shortille.

Vaihtoehtoisesti voi olla että he jättävät ostot tekemättä nyt, varautuen tulevaan antiin (Q3-Q4 välissä?), sitten kuin kassa on tyhjä.

 

Idealia parempaa tuotto-riski-suhdetta yrityslainasta tulee tuskin hetkeen löytymään suomesta.

Näytä koko viesti
Ålandsbanken - 29.4.2019 10.45

Kolumnissa Akin pohtimaa luottojen "Vaiheen 3" määritelmä löytyisi IFRS9 tilinpäätösstandardin "säännöistä".

 

Suomennettuna: luotot pitää luokitella kolmeen ryhmään: 1 hyvät, 2 keskinkertaiset ja 3 huonot.

Kolmosryhmään pääsemiselle on ennalta määritellyt säännöt, esim. maksu on 60pv myöhässä. Näille pitää tehdä luottotappiovaraus, joka on LGD (Loss Given Default) eli tappion määrä mahdollisen vakuuden lunastamisen jälkeen. Tämä on ennakkoon määritelty % riippuen luoton tyypistä. Kolmosrymästä pääsee pois tervehtymällä (esim. aikaisempi asiakas maksaa pois rästinsä) tai kirjaamalla luoton tappio esim. sen jälkeen kun luotto on myyty perintäyhtiölle.

Tällä tilinpäätös-tavalla haetaan sitä että tase sekä tulos pysyisivät "reaali-ajassa".

Näytä koko viesti