Teerenpeleissä Aki Pyysingin vieraana samaa kieltä puhuva kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Aura Salla.
Aiheina Auran tausta, polku kansanedustaksi, työura Facebookilla ja eurovaaliehdokkuus. Keskustelussa myös EU-sääntely, Auran poliittinen asemoituminen, Auran sijoittaminen, lakialoitteet ja EKP:n digieuro. Entä, mihin EU:ta ja EU-rahoitusta pitäisi viedä?
Ps. paras tapa tihentää jaksojen ilmestymistahtia on tilata kanava.
Aki Pyysingin vieraana yksi Suomen tunnetuimmista salkunhoitajista, arvosijoittamisen puolestapuhuja, Proprius Partnersin Mika Heikkilä.
Jaksossa keskustellaan mm. Mikan pitkästä urasta, eläköitymisen ja hyvän elämän mielekkyydestä, rahastonhoitajan filosofiasta, arvosijoittamisesta, Proprius Partnersista rahastona, sekä myös rahaston kiinnostavimmista osakkeista.
Ps. paras tapa tihentää jaksojen ilmestymistahtia on tilata kanava.
Haastattelut
Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Syysiltojen hämärtyessä näkemyksiään antoivat sijoituskouluttaja Svenne Holmström, Sijoituskästin toinen perustaja& osakepoimija Kevin van Dessel sekä Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
Svenne Holmström toimii sijoituskouluttajana yrityksessään Ghost Investorissa. Hänellä on yli 20 vuoden ammatillinen tausta sijoittamisen parissa. Edellisen viiden vuoden aikana yli 8000 henkilöä ovat osallistuneet hänen sijoituskursseillensa.
Vuosi on edennyt melko lailla odottamallani tavalla, Suomen pörssiä lukuun ottamatta. Osakemarkkinoiden tuotto on ollut varsin mainio, taantumapeloista huolimatta. Esimerkiksi Ranskan, Saksan ja Norjan pörssit ovat tähän mennessä nousseet yli 10 %. Vielä parempaa tuottoa on saatu USA:sta erityisesti teknologiasektorin vetämänä.
Suomessa tilanne on sen sijaan ollut todella haasteellinen. Epäedullinen toimialajakauma vaikuttaa ja onhan monella suuryhtiöllä muutenkin ollut liiketoiminnallisia haasteita.
Kun näitä markkinoita tutkii pintaa syvemmältä aukeaa mainioita mahdollisuuksia. Esimerkiksi USA:n S&P500 indeksiä voisi halkaista kahteen osaan, S&P10:een ja S&P490:een. Kun näitä vertaa P/E luvulla on S&P490:ssä taso noin 15–16, eli pidemmän ajan keskiarvon kohdalla. Sen sijaan S&P top 10 yhtiöiden P/E on peräti 29. Näiden arvostus on kasvanut merkittävästi vuodessa. Toimialajakauma selittää tämän sillä teknologiayhtiöistä suostutaan yleensä maksamaan selvästi enemmän ja tämän vuoden ykkösteema on ollut teknologia.
Tilanne on vielä mielenkiintoisempi pienemmillä yhtiöillä. Pienyhtiöindeksi Russell 2000:n kehitys muistuttaa Suomen pörssin kehitystä. Indeksin P/E oli yli 50 vuosi sitten, nyt enää 26. WSJ:n mukaan 12kk ennustettu P/E olisi 22. Tämä lupaa hyvää. Samaa nähdään Pohjoismaissakin, pienyhtiöt ovat ottaneet turpaan merkittävästi, etenkin Ruotsissa. Pienyhtiöiden arvostus on merkittävästi alempi suhteessa suuryhtiöihin.
Mikäli S&P500 lähtisi luisumaan mahdollisen taantuman seurauksena tarjoaisivat pienemmät yhtiöt hyvää tukea, maltillisemman arvostuksen takia. Uskoisin, että kohta on pienyhtiöiden markkinat taas, etenkin jos korkopaineet hellittävät. Uskon myös, ettei Suomen pörssin ankeus jatku kovinkaan kauan enää sekään. Tilanne siis erittäin herkullinen osakepoimintaan!
Kevin van Dessel, Sijoituskästin toinen perustaja & osakepoimija
Sijoittajakäyttäytyminen on usein erikoista. Nykytilannetta ekstrapoloidaan tulevaisuuteen eikä mietitä millaisia muutospaineita eri tekijöillä on. Etenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle tällainen käytös avaa pelipaikkoja. Tällä hetkellä näen tämän tilanteen kahdella saralla Suomessa: korot ja kiinteistöt.
Korot ovat nähneet poikkeuksellisen nopean nousun ja nyt EKP on mitä todennäköisimmin tehnyt viimeisen koronnostonsa hetkeen. Korkojen nouseminen aiheutti voimakasta laskua etenkin kasvuyhtiöiden osakekursseihin, sillä tulevaisuuden kassavirtojen arvot laskivat. Jostain syystä tästä alkoi teesi, että kasvuyhtiöihin sijoittaminen ei olisi enää yhtä mielekästä. Itse näen asian toisin. Nousseet korot tekivät jo tehtävänsä kasvuyhtiöiden kursseille. Nyt korot toimivat venytetyn kuminauhan tavoin - pidemmällä aikavälillä Euroopan korkotasolla on laskupaineita, joka aiheuttaisi tapahtuessaan positiivisen reaktion kasvuyhtiöiden kursseihin.
Mainitsin alussa myös kiinteistöt. Suomea ruoskii heikko kiinteistö- ja rakennusmarkkina. Tämä on laskenut kiinteistöjen arvoja ja alalla toimivien yhtiöiden kursseja. Urakat ovat jäähtyneet ja kun viime vuonna aloitettujen urakoiden häntä loppuu, ylitarjonta muuttuu hiljalleen ylikysynnäksi. Tämä muutos on mielestäni ilmeinen ja tuhkan alta tulevat nousemaan vahvimmat yhtiöt. Tällä hetkellä näiden yhtiöiden kursseihin on tosin hinnoiteltu vain ongelmia, joka avaa kiinnostavia mahdollisuuksia kärsivälliselle sijoittajalle.
Uskon että tunnelin päässä näkyy valoa ja pitkäjänteinen sijoittaja voi hyötyä synkästä sentimentistä. Ainoa ongelma on ajoitus - oletko oikeasti oikeassa, jos olet oikeassa liian aikaisin?
Kaisa Kivipelto, Danske Bankin senioristrategi ja Taloudellinen mielenrauha -podcastin toinen juontaja, aiemmin olen työskennellyt osakesalkunhoitajana. Minut löytää useimmin Instagramista @kivipeltokaisa kertomassa sijoittamisesta ja taloudesta arkikielellä
Sopeutumista pitkiin ja vaihteleviin talouden viiveisiin turboahdetun rahapolitiikan sijaan
Historiassa on ollut poikkeuksellista, että keskuspankki kykenee nostamaan ohjauskorkoa juuri sopivasti, että inflaatio saadaan kuriin, mutta talous ei suistu raiteiltaan ja ajaudu taantumaan. Tämä niin sanottu pehmeä lasku näyttäisi kuitenkin olevan nyt edessä ainakin Yhdysvalloissa. Ekonomistit ovat nostaneet ennusteitaan Yhdysvaltojen talouskasvun osalta, ja Fedin syyskuun kokouksessa julkistetut kasvuennusteet olivat positiivinen yllätys markkinoille.
Nyt, kun Fed on todennäköisesti tehnyt viimeisimmät koronnostonsa, on hyvä vilkaista myös sitä mitä historiassa on tapahtunut koronnostosyklin viimeisen koronnoston jälkeen. Yhdysvalloissa S&P 500 -hintaindeksin tuotto on ollut 1970-luvulta alkaen viimeisen koronnoston jälkeisten kuuden kuukauden aikana kaikkea -22 % ja vajaan 18 % väliltä. Keskimäärin S&P 500 -hintaindeksi on tuottanut 7,8 % viimeistä koronnostoa seuraavien kuuden kuukauden aikana, mutta etenkin 70-80 -lukujen koronnostosyklien päätteeksi nähtiin vaihteluvälin huonoimpia tuottokehityksiä. Tuolloin Yhdysvalloissa on viimeksi taisteltu erityisen korkeaa inflaatiota vastaan. Mutta kuten tiedämme, historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, hyvässä eikä pahassa.
Poistuminen nollakorkoajasta ja paluu positiivisiin korkoihin on opettanut sijoittajille, että talous elää jälleen normaalimmassa eli hitaammassa rytmissä. Sen sijaan, että keskuspankit syöksyvät apuun pienenkin talouden hikan ilmetessä ja sen myötä osakekurssitkin korjaavat nopeasti uusiin ennätystasoihin, tässä ympäristössä talouden ilmiöillä kestää aikaa toteutua. Jää siis nähtäväksi selvitäänkö tästä koronnostosyklistä todella pehmeällä laskulla. Jos sijoittaja pyrkii ajoittamaan sijoituksiaan markkinoiden pohjiin ja huipputasoihin, toteutukseen kuuluu se, että on oikeassa ja myös, että on oikeassa oikeaan aikaan. Tarvitaan siis sekä malttia, että nöyryyttä, jos aikoo selvitä tästä haastavasta markkinasta kuivin jaloin.
Aki Pyysingin vieraana ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Heikki Pursiainen.
00:00:15 Heikki, kuka olet ja mistä tulet?
00:03:00 Liberasta MustReadin kautta Ellun Kanoihin
00:06:40 Kokoomuksen ehdokkaaksi
00:12:20 Oletko valmis poliittiseen peliin?
00:15:00 Tuloverojen alennus lisää innovaatioita
00:18:25 Mitä asumiselle Helsingissä pitäisi tehdä?
00:20:15 Suomeen tarvitaan lisää kaupunkeja
00:22:36 Työperäinen maahanmuutto
00:28:08 Kotihoidon tuki on haitallinen naisten tasa-arvolle
00:30:55 Valtiovarainministeriöllä on liikaa valtaa
00:35:05 Minkälaista koulutusta on tarpeen lisätä?
00:40:41 Miksi pääomaveroa ei voi nostaa?
00:42:50 Tuleeko osakesäästötili verokarhulle kalliiksi?
00:46:57 Säästetään, että voidaan panostaa
00:51:07 Miten tehokkaat osakemarkkinat ovat?
00:55:04 Etkö välitä isästäsi?
00:57:14 Mitä oikeistolainen voi tarjota köyhälle?
01:03:02 Vieläkö seisot sanojesi takana? (Paska Suomi)
01:04:53 Terveiset katsojille
Keskustele Teerenpelistä ja Heikki Pursiaisesta foorumilla.
Rahasampon haastattelussa sijoittaja Jyrki Uurasmaa.
Esittely, Jyrki Uurasmaa
Koulutukseltani olen DI. Valmistumisen jälkeen toimin IT-alalla kahdeksan vuoden ajan. Sen jälkeen suoritin jatko-opintoja, joiden osana oli rahoituksen opintoja Hankenilla. Lisäksi hain lisäkoulutusta UCLA:sta Yhdysvalloissa. Vuonna 1996 perustin Osaketiedon (Inderes look-a-like), jonka myin myöhemmin Talentumille. Sitten tuli ura FIM:ssä: ensin varainhoitajana sekä yhdeksän vuoden ajan rahastonhoitajana. Hoidin yhtä Eurooppa-rahastoa (pienet ja keskisuuret yhtiöt) sekä kahta globaalia rahastoa (teknologia- sekä yhdistelmärahasto). Olen sijoittanut 13-14-vuotiaasta alkaen, nähnyt teininä öljykriisin ja korkean inflaation; seurannut kylmän sodan jännitteitä, kokenut 1990-luvun laman. Se antaa perspektiiviä muttei toki takaa mitään.
Nykyään olen Luxemburgissa asuva yksityissijoittaja. Sijoitan lähinnä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, ja seuraan edelleen Suomen pörssiä hyvin aktiivisesti. Olen sijoittanut myös start-uppeihin ja muihin listaamattomiin. Aikani menee pitkälti sijoittamisen ja urheilun parissa, mutta perhe menee elämässäni kaiken edelle. Matkustan melko paljon, usein matkat liittyvät ainakin osittain pyöräilyyn tai hiihtoon, perhelomailun ohella.
Miltä markkina näyttää mielestäsi ensi vuoden alussa, ja koko vuotta 2023 ajatellen?
Vuosi 2022 pääpiirteissään
Jotta voit miettiä järkevästi tulevaisuutta sinun tulee tuntea historiaa, sanoo vanha viisas sanonta. Maailmapolitiikassa jokin alkoi muuttua Krimin kriisin aikaan, ja tämän vuoden helmikuussa jännitteet nousivat korkeammalle kuin kertaan yli 30 vuoteen. Kun katsotaan lähihistoriaa eli sijoitusvuotta 2022, se tullaan muistamaan mm. Ukrainan sodasta, kylmän sodan uudesta alkamisesta, koronasta toipumisesta sekä inflaatiosta ja klassisen 60/40 -portfolion ´täystuhosta`.
Voisi luulla, että 2022 oli huono vuosi osakesijoittajalle. Mutta jos vertaa pitkiin bondeihin sijoittaneisiin, niin mitä vielä! Siten myös 60/40-salkku sakkasi pahasti. Sehän on perinteinen melko varovainen malli, jossa salkusta on 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia valtion liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja (bondeja). Siinä on ajateltu bondien nousun kompensoivan huonoina osakevuosina osakkeiden laskun. Tänä vuonna molemmat laskivat selvästi, mutta bondit suhteellisesti pahemmin. Se oli varmastikin huonoin sijoitusvuosi 60/40 -salkuille ainakin sinä aikana kun termi on varsinaisesti ollut yleisemmin käytössä. Kun esim. eläkevakuutusyhtiöt omistavat yleensä molempia, on heillä mm. VAR-mittaristojen ja tyypillisten sijoitussääntöjensä takia ollut erittäin kinkkinen ja monesti myyntipainotteinen vuosi.
Vuosi 2022 merkitsi myös isoa krapulaa vuosia jatkuneen historiallisesti poikkeuksellisen nollakorkoympäristön jälkeen. Se oli johtanut järjettömiin riskinottoihin, tappiollisten kasvuyritysten mielipuolisiin arvostuksiin, talouteen syntyneisiin vipua vivun päälle, potenssiin kaksi -tyyppisiin velkamuodostelmiin sekä taloudessa yleisesti pääomien allokoitumiseen epätehokkaasti tulevan kasvun ja elintason kannalta.
Kirjoitushetkellä USA (josta muu sijoitusmaailma yleensä monistaa käyttäytymismallinsa) on tuottanut S&P 500 indeksillä mitattuna vuoden alusta -18 prosenttia (euroissa 12,5 prosenttia). Koko maailmaa mittaava MSCI ACWI on laskenut 20 prosenttia (euroissa 14 prosenttia). Eurooppa on voittanut Yhdysvallat; esim. Suomen OMXH25 on laskenut 13 prosenttia. Suuria laskijoita ovat olleet Kiina ja ns. Frontier-markkinat.
(Hat tip market Ear)
Osakkeiden sisällä arvo-osakkeet (-7,5% IVE US) voittivat selvästi kasvuosakkeet, kun osin em. syistä kasvuosakkeet (-30%) IVW US) rysähtivät pahasti. Arvo-osakkeissa on perinteisesti vähemmän riskiä (mutta pitkän päälle usein myös vähemmän tuottoa), ja siten ne laskuvuonna röykyttivät kilpuriaan pahasti. Sektoreista energia (+56%), yhdyskuntapalvelut (+-0%) ja terveydenhuolto (-3%) pärjäsivät parhaiten.
Näkymät vuodelle 2023
Sesonkiluontoisesti vuoden loppu on yleensä hyvä, marraskuusta alkaa tyypillisesti vuoden paras kuuden kuukauden jakso. Tällä kertaa riskit ovat edelleen korostetusti koholla, kun inflaation ja FED:in käyttäytymisestä - tai oikeastaan ajoituksesta - ei ole vieläkään täyttä varmuutta. Inflaation huiput on melko varmasti jo ohitettu. Riskinä on, että inflaatio jää kuitenkin FED:in makuun liian ylös, ja liian pitkäksi aikaa. Jenkkien työmarkkina, palkat ja palvelujen hintojen nousu (core services ex. shelter) ovat heille ratkaisevia parametreja.
Annan tällä hetkellä 60 prosentin todennäköisyyden sille, että markkina tulee vielä testaamaan aiemmat pohjat (S&P 500 reilut 3 500) tai menemään vielä alemmas. Syksyn kuukausina näin todennäköisyyden noin 70 prosentissa, joten olen siitä ajasta muuttunut hieman optimistisemmaksi. Viime viikolla tapahtunut 3 900-tason murtuminen tekee minut kuitenkin hyvin varovaiseksi 2-3 kuukauden tähtäimellä. Toisaalta jos/kun mennään alle 3 600 alan ostaa kiihtyvästi indeksin mukana.
PARI ISOA RISKITEKIJÄÄ NOUSI ESIIN
Riskejä kuitenkin riittää. Isossa kuvassa talouden ja geopolitiikan isot mannerlaatat ovat olleet vuosikymmeniin ensimmäistä kertaa selvässä liikkeessä vuoden 2022 aikana. Pahimmillaan alla olevat kaksi riskiä voivat olla valtavia, varsinkin jos ne ovat ajallisesti päällekkäin.
Inflaation pitkittyminen laskisi talouden tuottavuutta, ja korkeampien korkojen kautta nostaisi yhtiöiden investointikynnystä, mikä on pidemmän aikavälin voitonkasvun kannalta oleellinen asia. Myös kuluttajien yleinen ostovoima laskee, mikä entisestään kurmottaa talouskasvua. Pahinta olisi stagflaatioriskin toteutuminen.
Hyvä puoli (edellistä pienempi kuitenkin) on, että noussut korkotaso johtaa pääomien tehokkaampaan allokointiin, ja ns. Schumpeterin tuho pienentää esim. ns. zombie-yhtiöiden osuutta sekä siirtää ajan kanssa tuotantotekijöitä talouden/yhteiskunnan kannalta sellaisiin kohteisiin, joissa ne luovat enemmän arvoa.
Jos mennään konkreettisemmalle tasolle, finanssimarkkinoihin kohdistuu tällä hetkellä monenlaisia sijoittajan vatsahappoja lisääviä aineksia, jotka esim. FED:in haastattelututkimuksen mukaisessa järjestyksessä ovat:
Monet noista eivät tällä hetkellä näytä akuuteilta, mutta osa niistä voi kuitenkin kriisiytyä uudelleen/pahemmin/ilmetä uutena kriisinä. Enemmän ehkä one-off -tyyppisenä riskinä olisi Venäjän epätoivoissaan tekemä taktisen ydinaseen ampuminen Ukrainaan. Huomattavasti pahempaa olisi tietenkin, mikäli Venäjä testaisi Naton yhtenäisyyttä ampumalla ydinaseen johonkin muuhun maahan kuin Ukrainaan. Kohdistuessaan Länsi-Eurooppaan tällainen isku johtaisi tietenkin ainakin lyhytaikaiseen isoon pörssiromahdukseen.
Mikäli taas Kiinan ja USA:n kauppasota kiihtyisi edelleen esim. Taiwanin tilanteen kriisiytymisen takia, vaikutus ei olisi niin äkkijyrkkä, mutta varmaankin ajallisesti pitempi. Varsinkin puolijohde- ja muu teknologiasektori paikkailisivat epäjatkuvuuskohtaansa pitemmän aikaa, ja se hidastasi maailmantalouden elpymistä / pidentäisi taantumaa (riippuen ajoituksesta). Uusia valtavia chippitehtaita rakennettaisiin ainakin Yhdysvaltoihin, mutta niiden rakentaminen vie noin kolme vuotta. Tuotannon aukko voisi olla siis pahimmillaan murskaavan pitkä.
TULOSENNUSTEET JA TAANTUMA
Vaikka tulosennusteet tulevat vielä alas ensi vuoden alkukvartaaleille (arvioni mukaan 5-15 prosenttia), uskon markkinan jo ainakin osittain hinnoittelevan sen. Alkaa joka tapauksessa näyttää siltä, että FED ajaa inflaatiotaistelussaan jenkkitalouden taantumaan. Inflaatiosta eroon pääsy on tärkeää, mutta taloudelle tuhoisaa, jos siihen tähtäävät toimenpiteet jatkuvat liian pitkään liian järeinä. Riski siitä on selvästi jo päällä. Jenkkien pohjainflaatiossa ´shelter-komponentilla´ (asuminen) on suuri paino: sen jo nyt nähtävissä oleva tulevien kvartaalien lasku luo toivoa, että FED olisi nyt analyyttisempi kuin silloin, kun se viivytteli koronnostojen aloittamisessa. Pahin pelko taloudessa on tietenkin stagflaatio, jolloin hinnat jatkaisivat nousuaan vielä silloinkin, kun talouskasvu menee miinukselle. Toivoa on kuitenkin huomattavasti sillä FED:llä on tuplamandaatti: sen on hintavakauden lisäksi maksimoitava työllisyyttä.
(Hat tip BofA/Hartnett; TME)
Inflaation kehittyminen – tai oikeastaan sen aiheuttama yleinen likviditeetin huonontuminen/parantuminen -ratkaisee pitkälti pörssin suunnan. Yhtiötasolla tulosten ja tulosennusteiden muutokset sen sijaan ovat luonnollisesti tärkeämpiä. Kuluttajavetoiset sektorit – välttämättömyyshyödykkeet vähemmän kuin muut – lienevät edelleen riskikkäimpiä, varsinkin Euroopassa. Huonossa skenaariossa Eurooppa voi kärsiä paljon pahemmin kuin Yhdysvallat: Venäjän aggressiot, energian hintariskit, Italian mätä talous, ja sen aiheuttama taakka euromaille, huono demografia jne.
Yleensä vastaavat inflaatiojaksot ovat historiassa johtaneet taantumaan. Tällä hetkellä jenkkiinvestointipankkien strategeista 60-70 prosenttia on sitä mieltä, että USA menee taantumaan. Sanotaan että reitti ”soft landingiin” on kapea; nyt 30-40 prosenttia jos heidän kauttaan asiaa tarkastelee, ja hieman yksinkertaistaa. Korkokäyrä (eli bondien tuotot) näyttäisi implikoivan selvästi isompaa riskiä, kun 2-10-vuotisten korkojen korkoero on 68 korkopistettä ja 3kk ja 10-vuotisen koron sama. Eli käyrä on ns. invertoitunut, mikä on lähes aina johtanut vähintään taantumaan – ellei lamaan.
TOIVEIKKAANA LÄHIVUOSIIN
Olen kuitenkin toiveikas keskipitkällä sihdillä. Ja joka tapauksessa uskon, että nyt tehdyt ostot esim. indeksi-ETF:iin ja valikoidusti yksittäisiin osakkeisiin kantavat oikein mukavasti hedelmää 3-5 vuoden tähtäimellä, todennäköisemmin jo 1-2 vuodenkin. Varuillaan sijoittaja saa kuitenkin olla kirjoituksessa aiemmin mainittujen kahden jättiriskin takia. Ja joka tapauksessa arvelen tuottojen olevan seuraavat 5-10 vuotta edellisiä vuosikymmeniä alempia – joskin positiivisia.
Ensi vuoden teemat ja suosimani sektorit
Markkinadynamiikka vaikuttaa tämän cross-asset -tarkkailijan silmissä siltä, että joulukuun toisella viikolla on siirrytty inflaatiohuolista taantumahuoliin. Se tarkoittaa enemmän BKT-muutoksista ja EPS-ennusteistakuin vuoden 2022 tähänastisesta teemasta, inflaatiosta, huolehtimista. Olen kääntynyt pitämään todennäköisimpänä (noin 60/40) skenaariona sitä, että markkina vähintään testaa alkuvuonna 2023 (ensimmäisellä vuosineljänneksellä) vuoden 2022 pohjat uudelleen. Se tarkoittaisi, että S&P 500 käy testaamassa noin 3 500-3 600 tason. Tässä skenaariossa uskon, että olisi järkevää painottaa alkuvuodesta defensiivisiä osakkeita. Sektoreina nousevat esiin mm. välttämättömyyshyödykkeet ja yhdyskuntapalvelut. Jos markkina laskee ensimmäisen testin jälkeen vielä alemmaksi, esim. Morgan Stanleyn maalailemaan 3 200 tasoon, olisi se todennäköisesti aivan erinomainen (ns. generational opportunity) oston paikka pitkän aikavälin sijoittajalle/säästäjälle. Aivan validi skenaario on myös, ettei mitään radikaalia tämän vuoden laskun jälkeen tule, vaan että markkina jäisi koko ensi vuodeksi laajaan rangeen, esim. noin 3 600-4 400.
Muutama kuukausi ennen kuin alkaa näyttää varmalta, että talouksien hidastuminen loppuu ja suurimmat geopoliittiset riskit vältetään, alkavat sykliset osakkeet päihittää muut. Teräs-, paperi- ja kaivosyhtiöt lienevät parhaita syklisrallin ensi vaiheissa. Myöhemmin petraavat mm. jälkisykliset konepajat. Mieleen tulevat nimet UPM, Outokumpu ja SSAB ensin; sitten mm. Wärtsilä, Cargotec ja Valmet.
Kuluttajavetoiset firmat lienevät vaarallisia edelleen ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ainakin ensimmäisen vuosineljänneksen ajan. Taantuman ja inflaation rassatessa ostovoimaa on vaikea nähdä, että harkinnanvaraisen kulutuksen (consumer discretionary) yhtiöt olisivat ryhmänä voittajia. Toki tässäkin voi kurssien laskettua ilmaantua myöhemmin vuoden 2023 aikana mainioita shoppailumahdollisuuksia, lähtötaso ja ajoitus ratkaisee.
Kasvuyhtiöiden osalta seuraisin korkokäyrää, ja nyt erityisesti 2 ja 5 vuoden jenkkikorkoja; ainakin 10-vuotisen uskon jo nähneen huippunsa tähän inflaatiosykliin. Kun markkina näkee keskipitkien korkojen uskottavasti lähteneen trendaamaan alas, on kasvuosakkeiden ylisuoriutuminen viimeistään lähtenyt liikkeelle (kunhan ei Kiina/Taiwan/USA; chippikriisi). Mutta kuinka laajassa mittakaavassa? Itse suosisin edelleen voitollisia tai korkealla uskottavuudella seuraavana vuonna voitolle siirtyviä kasvajia. Tähdenlentoja voi toki tulla tappiollisillekin, huimiakin, mutta varoisin ainakin koko vuoden suosituksena EV/S (NTM) yli 5 osakkeita. Ainakin, jos ei ole erittäin hyvin sisällä yhtiön tulevaisuuden näkymien suhteen ja omaa erittäin vankkaa näkemystä kyseisestä yhtiöstä.
CAGR (Growth At Reasonable Value) lienee hyvä teema, ja ehkä silloin mieluummin kasvun varmuuden kuin vauhdin priorisointi. Jääkö teknologian tuleva spurtti väliaikaiseksi vain? Siihen voisi vastata vastakysymyksellä: tuleeko inflaatioon tuplahuippu? Aivan mahdollista, silloin puhutaan vuoden 2023 viimeisestä vuosineljänneksestä tai vuodesta 2024. Se on sitten toinen tarina, johon voidaan palata myöhemmin. Suomesta voisi esim. Harvian, Kamuxin ja Qt:n laittaa tähän lokeroon.
Jos on valmis kestämään ehkä isojakin heilahteluita seuraavat 6-9 kuukautta, voinee pitkän aikavälin sijoittaja em. aktiivisijoittajille tarkoitettujen optimointiskenaarioiden sijaan ostaa suosikkiyhtiöitään pitkin vuotta. Tällöin ajallinen hajautus voi olla järkevää, ostot esim. joka toinen kuukausi.
Kaikkien edellä mainittujen osakeryhmien päälle voisi leimata yläotsikon: arvosijoittaminen kantaa. Kun 40 vuotta jatkunut pitkien jenkkikorkojen laskukanava on nyt rikkoutunut, ehkä pysyvästi, ilmaiset lounaat ja järjettömyydet vähentyvät, ja arvo nousee kunniaan.
REAL VALUE IS NEVER OUT OF STYLE
Mutta mitä on arvo, ja arvosijoittaminen? Tapa jakaa osakkeen jonkun mittarin, vaikkapa P/B, perusteella arvoon ja kasvuun on vanhanaikainen – ja tuskin Ben Grahamkaan sitä olisi enää allekirjoittanut. Sen sijaan vanha totuus diskontatuista kassavirroista pätee, mutta niiden arvioiminen ikuisuuteen on vaikeaa, ja ns. DCF-laskelmat kovin herkkiä melko pienillekin parametrien muutoksille. DCF on hyvä ns. sanity check – tapa, jolla voi simuloida eri skenaarioita, ja saada tuntuman arvoon omin henkilökohtaisin arvioin.
Näkisin, että mahdollisimman pitkä lähihistorian hyvä track tuloskasvun (vapaan kassavirran) suhteen, laadukas johto ja omistajat, sekä uskottavat näkymät lähivuosina yhdistettynä kohtuullisiin arvostuslukuihin ovat hyvä cocktail, jolla antaa itselleen onnistumisen mahdollisuudet. Tunnusluvuista suosikkini on FCF/EV (ja sen todennäköinen paraneminen lähivuosina) eli vapaan kassavirran tuotto. Ei kuitenkaan tuo tunnusluku yksin, vaan muutamaan muuhun yhdistäen, painotukset sektorista, yhtiön taseesta ja muusta tilanteesta riippuen.
Moderni arvosijoittaminen ei ole vuoden X yhden tunnusluvun tuijottamista, vaan kokonaisvaltaisempaa arvonmääritystä. ”Value is dead, long live value!” Pitkällä aikavälillä markkina trendaa ylös, joten lähdetään tähänkin vuoteen toiveikkaina.
LISÄTIETONA SUURIMMAT SIJOITUKSENI ALUEITTAIN (varovainen painotus edelleen)
Suomi:
UPM
Stockmann
Taaleri
QT
Muu Eurooppa:
Safran (Fra)
Evolution (Swe)
Novo Norddisk (DEN)
Engie (FRA)
USA:
Berkshire Hathaway
Pepsi
Biogen
Merck
Rahasampon haastattelussa sijoituskirjailija ja aktiivinen sijoitustwiittaaja Heikki Keskiväli.
Mitä uutta opit Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa Omahassa?
Aiempien vuosien tallenteita katsoneena paljon tuttua vanhaa, mutta vakaumus yhtiön tekemiseen syveni. Firman tuote-/firmavalikoima oli messukeskuksessa esillä, mikä auttoi ymmärtämään konglomeraatin laajuuden.
Oletko soveltanut Buffettin ja Mungerin oppeja omassa sijoitustoiminnassasi? Mitä niistä?
Tärkeimpänä sijoittamiseen liittyvänä oppina turvamarginaalin tärkeys ja käyttö. Heillä myös paljon toimivia käytösmalleja hyvän ja onnellisen elämän rakentamiseen.
Avaisitko omaa sijoitusprosessiasi Sijoitustiedon lukijoille?
Käyn läpi mahdollisimman paljon eri sijoituskohteita ja sijoitan mahdollisimman harvaan. Näin pyrin pitämään huolen valintojeni laadusta ja mielen avoimena kilpaileville ideoille. Oppii paljon ja vaatii töitä, mutta varsinaista aktiivisuutta minimaalisesti. Pyrin aina ostamaan osakkeet 5+ vuodeksi.
Mitä kriteerejä sinulla on sijoituskohteittesi laadulle?
Haluan olla ensinnäkin kohtuullisen varma, että yhtiön tuotteet ovat olemassa 10 vuoden kuluttua. Johdon pitää olla suorasanainen ongelmien tunnistamisessa ja mieluiten opportunistinen pääoman allokoinnissa (esim. omien osakkeiden ostaminen kurssiheikkouteen). Taseen on kestettävä useampi vuosi heikompaa taloutta ja marginaaleissa hyvä olla mieluusti kutistumisvaraa. Parhaimmillaan yhtiö tekee kvartaalista toiseen omaa juttuaan, eikä suoriutuminen edellytä epätodennäköisten kanien vetämistä hatusta aika ajoin vaadittaviin tuloksiin yltämiseksi.
Uskotko, että analysoimalla yhtiöitä ja osakepoiminnalla voi voittaa markkinan pitkällä tähtäimellä?
Kaikki eivät tietenkään voi voittaa markkinan keskimääräistä tuottoa. Kilpailuhenkisille, opinjanoisille ja työtä arkailemattomille on kuitenkin takuulla mahdollisuuksia markkinan lyömiseen pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä on historian saatosta lukuisia.
Pitääkö paikkaansa, että suuremmalla riskillä saa suuremman tuoton?
Kirjojen sivuilla lausahdus pitää paikkansa. Riskin akateeminen määritelmä (volatiliteetti) on kuitenkin mielestäni hölmö ja harhainen. Samalla sijoituskohteella voi olla eri riskiprofiili riippuen siitä kuka on sijoituspäätöksen takana – sellainen, joka ymmärtää sijoituskohteen läpikotaisin vs sellainen, joka ei tiedä.
Ketä suomalaisille vähemmän tunnettua sijoittajaa haluaisit nostaa esiin? Mitä olet häneltä mahdollisesti oppinut?
Jens Kyllönen on pistänyt positiivisesti silmään hyvin perustelluilla caseilla ja aiemmista sijoittajasukupolvista poiketen laajalla katsontakannalla. Pelkän osinkotuoton ja oman pääoman tuijotus on ollut jo vuosisadan framilla niin siellä harvoin uutta auringon alla. Mukava saada uusia ja toimivia ajatusmalleja sekä selkeää ulosantia suomalaiseen sijoittajayhteisöön. Osaa myös todisteiden valossa muuttaa mieltään.
Elämme jälleen epävarmoja aikoja markkinoilla. Miten tilanteessa, jossa lähes kaikki omaisuusluokat tulevat alas, kannattaa piensijoittajan sijoittaa?
Vaikka Jim Crameria harvoin kannattaa kuunnella, niin "jossain on aina härkämarkkina". Energiayhtiöissä, hyödykkeissä ja volatiliteetissa ollut hurjaa nousua vuodentakaiseen, vaikka omaisuuslajit laajalti laskeneetkin. Työnsä tekevä voi lähes aina löytää houkuttelevasti hinnoiteltuja osakkeita, etenkin jos katsoo myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tehty työ palkitaan tällä hetkellä paremmin kuin männävuosina, jolloin "nousuvesi nosti kaikkia laivoja".
Buffett on suhtautunut kielteisesti kryptovaluuttoihin sijoittamiseen. Mitä mieltä olet kryptoista ja niihin sijoittamisesta?
Kryptovaluuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia on takuulla tulevaisuudessa hyödyllinen, nyt vielä hämärän peitossa miten. Koska en pysty muodostamaan yhdellekään kryptolle järkevää korkean todennäköisyyden arvoa turvamarginaaleineen, en näe tarpeelliseksi sijoittaa niihin. Voin tietenkin puhua vain omasta puolestani. Välillä tuntuu, että kryptot ovat nettona enemmän heikentäneet kuin parantaneet kollektiivista elämänlaatua. Äkkirikastumisien taustalla on huomattavasti enemmän oman taloutensa tuhonneita.
Heikki Keskiväliä voit seurata Twitterissä ja TikTokissa @hkeskiva
Aki Pyysingin vieraana ex-meklari, basisti, treidaaja ja Sijoitustiedon kolumnisti Teemu Åkerblom. Katso jakso tästä.
0:00 Teemun taustaa
3:25 Mitä meklari tekee nykyisin?
4:40 Basistiksi ja osaketreideriksi varman leivän pariin?
5:15 Aki kyselee epäselviksi jääneitä asioita Teemun kolumneista Sijoitustiedossa
7:28 Miksi ihmiset omistavat useita salkkuja?
10:40 No losers, don't average down
12:30 Virheistä oppii?
15:03 Aki utelee mikä sai Teemun janoamaan päiväkauppiaaksi, entä mistä Teemu hakee kilpailuetua?
19:35 Miten markkinaa kuunnellaan?
20:30 Oppirahojen maksu
22:40 Sijoittamisen ja treidaamisen ero
28:20 Ei large capeja?
29:40 Onko kirjoittamisesta hyötyä?
33:50 Sijoitusaste osakkeisiin
35:50 Perjantaibisseporukka
36:30 Pallot Nordnetin käyröissä
37:05 Paljonko nostat penkistä?
37:50 Mitä eroa on joulupukilla ja basistilla? Keikkoja tiedossa?
Aki Pyysingin vieraana Nordnetin talousasiantuntija, #rahapodi-isäntä ja indeksisijoittamisen puolestapuhuja Martin Paasi.
00:00:05 Martin Paasi, #rahapodi-konkari, Suomen Ekonomien tuore pj. ja Nordnetin talousasiantuntija.
00:09:30 Kannattaako treidaaminen? Ovatko Jukka Lepikkö ja Martin Paasi puheväleissä? Onko voitollinen treidaaja satuolento?
00:17:30 Lontoon lasitornit ja pajunköysi. Martin Paasin opiskelut ja työhistoria.
00:29:30 Jos Martinin olisi pakko olla meklari, salkunhoitaja, analyytikko tai toimitusjohtaja, minkä Martin valitsisi?
00:31:00 Mitä Martinin perhe ajatteli uravalinnasta?
00:33:00 Menneisyydestä tulevaisuuteen. Markkina nyt. Odotettavissa oleva keskituotto-odotus nyt? Martinin sijoitusaste ja taustat.
00:39:40 Kiinalainen suunnanmuutos
00:45:00 Rahapelimonopoli
00:48:45 Pitäisikö Suomen ottaa reilusti lisää velkaa, kehittää infrastruktuuria ja investoida kannattaviin hankkeisiin?
01:00:05 Pakkoruotsi ja kulttuurinen omiminen
01:04:10 Mitä Martin Paasi haluaa tehdä isona?
Aki Pyysingin vieraana Sammon sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko Hurmerinta.
00:00:36 Mirkon ura lyhyesti
00:03:02 If
00:09:52 Topdanmark
00:12:41 Hastings
00:20:21 Mandatum Life
00:23:00 Nets, Saxo Bank, Nordax, Bank Norwegian
00:25:01 Nordea
00:31:27 Mirkon sijoitusstrategia
00:33:31 Top 1 omistus: Harvia
00:36:42 Top 2 omistus: Sampo
00:37:52 Top 3 omistus: Cibus Nordic
00:43:12 Top 4 omistus: Neste
00:45:40 Top 5 omistus: UPM-Kymmene
00:49:26 AbbVie
00:51:54 REIT:t
00:54:33 Kansankapitalismi
01:00:12 Onko ikävä toimittajan hommia?
01:09:35 Mirkon normaali työpäivä
Aki Pyysingin vieraana ensimmäistä kertaa sijoittajasuhdejohtaja, Cargotecin Hanna-Maria Heikkinen.
00:01:00 Cargotecin ja Konecranesin fuusio
00:07:40 Cargotecin rahavirrat ja liiketoiminta-alueet
00:10:33 Cargotecin kilpailijat
00:12:10 Toimialan arvostustasot
00:17:15 Satamatyöntekijät ja satama-automaatio
00:19:55 Sijoittajasuhdejohtajan työnkuva ja rooli
00:27:11 Hanna-Marian oma sijoitustoiminta
00:30:53 Fortum
00:33:41 Kindred
00:37:48 TietoEVRY
00:44:58 UPM-Kymmene
00:48:05 PYN Elite
00:51:09 Hanna-Marian työura
00:54:38 Sijoittajaviestinnän rooli
