Eikös yksinkertaistettuna korkojen nousu ole pankeille myönteistä....euribor nousee kuin teinipojan ...korkokäyrä...ja Nordea kurssi laskee mitä enemmän euribor nousee...what am I missing in here?
Eikös yksinkertaistettuna korkojen nousu ole pankeille myönteistä....euribor nousee kuin teinipojan ...korkokäyrä...ja Nordea kurssi laskee mitä enemmän euribor nousee...what am I missing in here?
Voimakas korkojen nousu aiheuttaa velallisille vaikeuksia ja sitä kautta luottotappiot lähtee kasvuun
Tässä kuitenkin hyvä muistaa, että korkojen nousun aiheuttama tuottojen nousu on faktaa ja (merkittävä) luottotappioiden nousu spekulaatiota. Ainakin tällä vuosituhannella sijoittajien ennuste Nordean luottotappioista erinäisissä kriiseissä on ollut aika rajusti liian pessimistinen toteumaan nähden. Saa nähdä kuinka tällä kertaa.
Tässä kuitenkin hyvä muistaa, että korkojen nousun aiheuttama tuottojen nousu on faktaa ja (merkittävä) luottotappioiden nousu spekulaatiota. Ainakin tällä vuosituhannella sijoittajien ennuste Nordean luottotappioista erinäisissä kriiseissä on ollut aika rajusti liian pessimistinen toteumaan nähden. Saa nähdä kuinka tällä kertaa.
Pitkä matalien korkojen aika johtaa helposti liiallisen vivuttamiseen velalla. Mikäli systeemikriisiä ei tule, niin pankkien kärsimät luottotappiot eivät keskimäärin kohoa ylivoimaisiksi. Voimakas korkojen nousu ja vakuusarvojen samanaikainen romahdus valitettavasti laittaa systeemin koetukselle ja jatkuvan sortuman riski kasvaa.
EU:n tuntien voi tulla vaikka joku windfall-viritys asiansa hoitaneille pankeille joiden tuotoilla sitten rahoitetaan noita banaanivaltioita tai ainakin niiden pankkeja.
Mutta kyllä monet pankit yleisesti ottaen kovasti houkuttelevat tässä korkoympäristössä ja nykyisillä arvostuksilla.
Ostin tästä huolimatta viime viikolla vähän lisää Nordeata, vaikka jouduin maksamaan enemmän kuin millä 3/2021 myin. Ja välissä on tullut raskaita osinkojakin. Nordean vaihto 80-prosenttisesti Cityconiin oli miulta sellaisen seitsemännumeroisen suuruusluokan virhe. Jossa ensimmäinen numero ei mitenkään välttämättä ole ykkönen.
Kaikki kurssit ovat laskeneet viime aikoina. Osakkeet laskee, kun korot nousee. Lisäksi vaikka pankeilla toki korkotuotto saattaa nousta, lainamarkkina hiljenee, varainhoidon tuotot pienenevät jne.
Ei ole vähään aikaan ollut lukuoikeuksia Kauppalehteen, niin ei voi itse tarkistaa kollegan väitettä. Onko Nordean konsernijohtaja Frank tosiaankin julkisesti kertonut, että 15 pisteen koronnosto toisi 300 M€ lisää tulosta.
Kuulostaa hurjalta, kun pisteellä tarkoitetaan pankkislangissa korkopistettä, joka on yhden prosentin sadasosa. Siis jos 0,15 %-yksikön koronnosto toisi 300 M€, toisi vuoden 2022 lopussa todennäköisempi 1,5 %-yksikön kumulatiivinen koronnosto 3 Mrd€. Jokin tässä nyt haiskahtaa.
Onko toimittajalla taas yksiköt sekaisin? Vai jääkö kertomatta toinen puoli, että rahoituksen kulut nousevat vastaavasti, paitsi tavan Juurikkien nollakorkopankkitilien osalta.
Tämän päivän KL viitattiin taas johdon lausumiin koronnostojen vaikutuksesta. Tällä kertaa jutussa lukuna 0,5% eikä 0,15%. Alkuperäiset kommentit tulivat CFO Smithiltä Q2 analyytikkopuhelussa helmikuun alussa.
Kuten KL:n vakioasiantuntijat Saari ym. puhuvat, on vaikeaa nähdä, että kokonaisvaikutus (korkokate vs. luottotappiot, palkkiotuottojen ja aktiviteetin lasku jne.) ei olisi Nordealle positiivinen.
Luottotappiot taitaa olla neg. ajureista se, jota on vaikein ulkoa käsin arvailla. Vaikka korkokatevaikutuksen suhteen oletuksena olisi ”ylälaita” 0,5%/300M, saisi suht raju heinäsirkka-skenaario toteutua, jotta nettovaikutus ei nykyisillä korkotasoilla olisi selvästi plussalla. Nykyarvostuksen maksan mielelläni, kun mukana reiluhko upside-yllätysten mahdollisuus.
0,15-0,5% / 300M oletuksesta: jos tämän on Q-puhelussa sisäpiiriläinen sanonut perustuen silloiseen luottokantaan, ei sen pitäisi olla mailien päässä totuudesta.
Ei ole vähään aikaan ollut lukuoikeuksia Kauppalehteen, niin ei voi itse tarkistaa kollegan väitettä. Onko Nordean konsernijohtaja Frank tosiaankin julkisesti kertonut, että 15 pisteen koronnosto toisi 300 M€ lisää tulosta.
Kuulostaa hurjalta, kun pisteellä tarkoitetaan pankkislangissa korkopistettä, joka on yhden prosentin sadasosa. Siis jos 0,15 %-yksikön koronnosto toisi 300 M€, toisi vuoden 2022 lopussa todennäköisempi 1,5 %-yksikön kumulatiivinen koronnosto 3 Mrd€. Jokin tässä nyt haiskahtaa.
Onko toimittajalla taas yksiköt sekaisin? Vai jääkö kertomatta toinen puoli, että rahoituksen kulut nousevat vastaavasti, paitsi tavan Juurikkien nollakorkopankkitilien osalta.
Tämän päivän KL viitattiin taas johdon lausumiin koronnostojen vaikutuksesta. Tällä kertaa jutussa lukuna 0,5% eikä 0,15%. Alkuperäiset kommentit tulivat CFO Smithiltä Q2 analyytikkopuhelussa helmikuun alussa.
Kuten KL:n vakioasiantuntijat Saari ym. puhuvat, on vaikeaa nähdä, että kokonaisvaikutus (korkokate vs. luottotappiot, palkkiotuottojen ja aktiviteetin lasku jne.) ei olisi Nordealle positiivinen.
Luottotappiot taitaa olla neg. ajureista se, jota on vaikein ulkoa käsin arvailla. Vaikka korkokatevaikutuksen suhteen oletuksena olisi ”ylälaita” 0,5%/300M, saisi suht raju heinäsirkka-skenaario toteutua, jotta nettovaikutus ei nykyisillä korkotasoilla olisi selvästi plussalla. Nykyarvostuksen maksan mielelläni, kun mukana reiluhko upside-yllätysten mahdollisuus.
0,15-0,5% / 300M oletuksesta: jos tämän on Q-puhelussa sisäpiiriläinen sanonut perustuen silloiseen luottokantaan, ei sen pitäisi olla mailien päässä totuudesta.
"Muuten tuo vastaa sanottua, mutta ”0.15%” noston tilalla tulisi lukea ”0.5%”, eli ”50” peruspistettä. Lisäksi Ian puhuu myös muista vaikuttavista asioita, eli tämä vaikutus enemmän suuntaa antava. Voit kuunnella koko tallenteen täältä, kyseinen lainaus lienee poimittu noin 50:20 kohdalta: https://nordea.videosync.fi/2021-q4-results
Ystävällisin terveisin,
Nordean sijoittajasuhteet"
Kävin kanssa kuuntelemassa ko. kohdan Q&A:sta ja selkeästi sanoo fifty, kahteenkin kertaan.
Kiitokset Velholle asian selvittämisestä IR:n kanssa. Kuuntelin itsekin, aivan selvä peli. Ei ilmeisesti aikanaan tarpeeksi hämmennystä herättänyt KL lukijoissa, koska sinänsä tärkeää detaljia ei oikaistu.
Vilkaisin Factsetin "konsensusta" huomiselle, korkokatteen odotetaan nousevan 138M. Matalahkolta vaikuttaa tämä arvio suhteessa markkinakorkojen kehitykseen. Toki luottojen kysynnässä voi odottaa tapahtuneen selvää jäähtymistä ja tappioriskit nytkähtävät ylöspäin, mutta kyllä olemassa olevan luottokannan korontarkistusten odottaisi liikauttavan neulaa tässä osarissa.
Vilkaisin Factsetin "konsensusta" huomiselle, korkokatteen odotetaan nousevan 138M. Matalahkolta vaikuttaa tämä arvio suhteessa markkinakorkojen kehitykseen.
Käsittääkseni yleisin korko on 12 kk euribor eli lainojen suurimmat koronnostot ovat vasta edessäpäin. Kun korko lähti vasta kesäkuussa nousuun ja 1,5% tasokin ylitettiin vasta elokuun lopulla ja 2,0% syyskuuun alussa, niin eihän vielä kovin monen lainan korko ole ehtinyt nousemaan. Valtaosa maksaa siis edelleen korkona pelkästään marginaalia ja tämä jatkuu vielä vuoden loppuun saakka. Sitten vasta tilanne kääntyy.
Vilkaisin Factsetin "konsensusta" huomiselle, korkokatteen odotetaan nousevan 138M. Matalahkolta vaikuttaa tämä arvio suhteessa markkinakorkojen kehitykseen.
Käsittääkseni yleisin korko on 12 kk euribor eli lainojen suurimmat koronnostot ovat vasta edessäpäin. Kun korko lähti vasta kesäkuussa nousuun ja 1,5% tasokin ylitettiin vasta elokuun lopulla ja 2,0% syyskuuun alussa, niin eihän vielä kovin monen lainan korko ole ehtinyt nousemaan. Valtaosa maksaa siis edelleen korkona pelkästään marginaalia ja tämä jatkuu vielä vuoden loppuun saakka. Sitten vasta tilanne kääntyy.
Näin on, tuota lainakannan "rullauksen" ajoittumista olisin voinut hieman käsitellä. Karkea oletus on, että kvartaalin aikana 3/12 lainoista siirtyy tarkistetun koron piiriin. Yllätyksen mahdollisuus liittyy paljolti tähän, koska todellinen osuus lainakannasta varmasti poikkeaa tuosta luvusta. Kun voimakkaat korkoliikkeet tänä vuonna ovat ajoittuneet nimenomaan kesäkuukausille, voisi jo Q3 tulokseen tulla buustia, jos nettovaikutus osoittautuu voimakkaaksi. Tai sitten ei, huomenna nähdään. Palasin omistajaksi vähän aikaa sitten Credit Suisse-narratiivin nostaessa sopivasti tuotto-odotusta.
"Korkokate kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 26 prosentilla vuodentakaiseen vertailujaksoon nähden ja 14 prosentilla huhti–kesäkuun jaksoon verrattuna.
Korkokate oli 9 578 miljoonaa kruunua, eli noin 875 miljoonaa euroa. Analyytikot odottivat 8 939 miljoonan kruunun korkokatetta."
"Luottotappioiden nettomäärä oli heinä–syyskuussa positiivinen 69 miljoonalla kruunulla eli noin 6,3 miljoonalla eurolla. Vuodentakaisella vertailujaksolla luottotappioita syntyi 131 miljoonalla kruunulla ja edellisellä huhti–kesäkuun jaksolla 56 miljoonaa kruunua."
"Sanoisin, että Nordean P/E ei voi ikuisesti olla alle kympin. Joko sen tuloksen on huononnuttava tai kurssin noustava. En vain oikein keksi, miten Nordea tekisi vuonna 2023 heikomman tuloksen kuin 2022." @AkiPyysing#Nordeahttps://t.co/S9YSdiwnKs
Millä tulos (tai osakkeen arvo) heikkenisi? Ehkä jollain seuraavista:
- 10 P/E on markkinoille jatkossa(kin) liian vähän: vaatisi inflaation jatkumisen voimakkaana (ilman korkotasojen nousua): tuskin tapahtuu
- asuntomarkkina romahtaa: luottotappioiden määrät kasvavat merkittävälle tasolle: Seinät eivät ole kovin arvokkaita lopulta ja lähihistoriassa ne ovat kumminkin toimineet varallisuuden säilyttäjien ominaisuudessa. Merkittävää uusjakoa asuntomarkkinalla lienee luvassa, mutta milloin..
- EKP/politiikka aiheuttaa Nordealle väistämättömiä kuluja tai muuta bisneshaittaa: pankkibisnes on herkästi poliittisen kontrollin alla jos "tilanne sitä vaatii"
Aika monet erittäin hyvät firmat ja bisnekset ovat tuolla 10 P/E -paikkeilla. Mielestäni Nordean hintaan vaikuttavat ensisijaisesti valtavat epätodennäköiset ja piilevät riskit, jotka ovat toteutuessaan katastrofaalisia koko bisnekselle. Tietysti näitä nyt on muussakin bisneksessä, mutta poliittiset riskit ovat nyt selvästi isohkot. Tästä osoituksena maailmantalouden vaikea tilanne, joka siis voi koitua Nordeankin tappioksi. Ei esim. johonkin IT-taloihin kohdistu vastaavaa poliittista riskiä.
Suurelta osin varmaankin liioiteltuja pelkoja, niin näkisin Nordean keveiden ostojen kohteena. Jos/kun euron ja maailmantalouden ongelmat taas selätetään, niin ilman merkittävien riskien realisoitumisia Nordea on vahvoilla. Kevyillä ongelmilla (esim. osa europankeista konkkaan) siirtyisivät asiakkuudet mm. Nordealle. Mutta niin: ensi vuoden tulosta on vaikea romauttaa.
"Luoton saaminen Nordeasta on niin hankalaa, että tuskin sieltä ihmeempiä luottotappioita tulee, vaikka taantumaan olemmekin iloisesti ajamassa. "
Tämä on ihan hyvä pointti. Olen tässä juuri taiteillut laina-asioitani kahden pankin kanssa ja niissä on kyllä eroja. Toisessa olen ollut pitkään asiakkaana, mutta siellä palvelu ja lainan saaminen on heikentynyt. Enää ei pääse edes lirkuttelemaan tiskille, vaan neuvotteluja pitäisi käydä jonkun kuppaisen videoyhteyden yli etänä ja vastapuolella on joku satunnaisesti arvottu henkilö, joka ei edes tunne minua.
Siirrän nyt asiani Ålandsbankeniin, jossa asiat tuntuukin sujuvan sutjakasti ja tehokkaasti ja lainaakin saa :)
Tämä ei ole sijoitussuositus, eikä oma kokemukseni välttämättä kerro Ålandsbankenin yleisestä linjasta, mutta luottotappiot ovat ihan oikea mörkö pankkien horisontissa 2023-2025.
Tämä on ihan hyvä pointti. Olen tässä juuri taiteillut laina-asioitani kahden pankin kanssa ja niissä on kyllä eroja. Toisessa olen ollut pitkään asiakkaana, mutta siellä palvelu ja lainan saaminen on heikentynyt. Enää ei pääse edes lirkuttelemaan tiskille, vaan neuvotteluja pitäisi käydä jonkun kuppaisen videoyhteyden yli etänä ja vastapuolella on joku satunnaisesti arvottu henkilö, joka ei edes tunne minua.
Tästä samaa mieltä. En tiedä olenko keski-ikää lähestyvänä liian vanha ymmärtämään miten se on hyvää palvelua että AINA on eri tyyppi linjojen päässä, ja aina saa selittää asiansa uudestaan juurta jaksain alusta pitäen. Tässä on viime vuosina useampi kerta per vuosi tehty muuveja pankin kanssa, niin voisi olettaa että asiakkaalle joka selkeästi on aktiivinen näissä asioissa voisi saada oman yhteyshenkilön. Aina olen kysynyt vaikka vastaus on neljä vuotta ollut sama "Meillä on tällainen joustava ja asiakasta hyvin palveleva toimintatapa että ensimmäinen vapaa asiakaspalvelija ottaa asian käsittelyyn..". Oli muuten kätevä kesällä v.2021 kun vastausta sai odotella melkein kuukauden.
Mutta heinäkuussa kun lainaa hain ja taas kysyin samaa niin yllätys oli melkoinen kun hän sanoi että heillä on nykyään lupa antaa oma suora puhelinnumero asiakkalle, ja hän voi olla yhteyshenkilö jatkossa! Kiitin kovasti ja lupasin olla yhteydessä kun jotain tulee. Pari viikkoa sitten laitoin kaverille viestin, pyysin rahaa, ja lainalupaus oli parissa päivässä nettipankissa. Todella hyvä muutos. Ei tarvinnut kaikkea lähetellä uudestaan kun tyyppi tiesi tilanteen entuudestaan.
Lainaa Nordeasta ei tosiaan saa ihan helpolla :)))) joten luottotappiotkaan ei v oi isoja olla ::)))))). Päivän paras ja samalla melko lailla totta. Irse kysyin 4kk sitten ja hiljaista on edelleen, Premium tai ei.
Nordea Bank Oyj sitten osaa vaivihkaisen hämäyksen sijoitustiedottamisessa. Verenpainetta otsalohkoihin nostattava asia koskee yhdysvaltalaisia Limited Partnership eli LP-osakkeita.
Nordea on lähettänyt asiasta kirjeen kuukausi sitten eli 4.10.2022 ja toteaa, ettei Nordea enää USA:n verosääntöjen muuttumisen takia tarjoa LP-osakkeisiin liittyviä säilytys- ja kaupankäyntipalveluja. Ja teksti pienimmällä mahdollisella juristifontilla:
LP-osakkeet tulee näin ollen myydä tai siirtää säilytykseen toiselle palveluntarjoajalle 31.10.2022 mennessä.
Ajankohta on tietysti mennyt ja minulla on 250 kpl KNOT Offshore Partners LP osakkeita eli tikkeriä KNOP.
KNOT Offshore Partners LP on tankkeriyhtiö - yhtiön rakenne on master limited partnership (MLP): NYSE-listed KNOT Offshore Partners LP is structured as a master limited partnership (MLP) with the object of offering a stable yield to its unitholders. Enabling the MLP to achieve this are the steady and predictable cash flows that have been and continue to be achieved through our fixed term contracted assets.
Yhtiö on toiminut tällaisena vuodesta 2013. Haravoin tämän aikanaan screenerillä etsiessäni korkeaa osinkoa tuottavia yhtiöitä, joissa saa olla volatiliteettia.
Olen ollut vuosia tyytyväinen tähän positioon ja nyt keskellä sotaa arvo-osuustiliä hoitava pankki vetäytyy vähän salaa takariviin. Olisi kyllä voinut laittaa rivitiedonkin Nordea Investorin luetteloon, kun KNOP ei ole siellä ainoa osake.
Täällä voi olla muitakin, joilta kuunvaihde on jäänyt sijoittamisen tuoksinassa huomaamatta. Itse koitan nyt myydä KNOP:t pankin keksimästä ajasta viivästyneenä. Kuulisin mielelläni suosituksia osakkeen myynnin tai siirron ratkaisemiseksi.
Nordea Bank Oyj sitten osaa vaivihkaisen hämäyksen sijoitustiedottamisessa. Verenpainetta otsalohkoihin nostattava asia koskee yhdysvaltalaisia Limited Partnership eli LP-osakkeita.
Nordea on lähettänyt asiasta kirjeen kuukausi sitten eli 4.10.2022 ja toteaa, ettei Nordea enää USA:n verosääntöjen muuttumisen takia tarjoa LP-osakkeisiin liittyviä säilytys- ja kaupankäyntipalveluja. Ja teksti pienimmällä mahdollisella juristifontilla:
KNOP on muuten olla rekisteröity Marshal Islandille, jos sillä on jotain merkitystä ja siis vain listattu monien muiden veroparatiisiosakkeiden tapaan NYSE:een.
Erona verokohtelussa on, ettei KNOP osakkeista mene ennakkoveroa ja Marshall Islands- osakkeiden osingot verotetaan Suomessa ansiotulona, ei osinkotulona. Koskeeko tuo Nordean päätös KNOPia kun se ei ole US osake, vaan Marshall Islands osake?
USA:ssa rekisteröityjen MLP:eiden osinkojen USA:n veroennakko on sen sijaan 30% ja omistus johtaa lailliseen velvollisuuteen tehdä vuosittainen K-1 muotoinen veroilmoitus USA:han. Suomen verokohtelu USA:n MLP tuloissa on minulle vähän epäselvä kun ne ovat US-juridisesti USA:sta tulevia yritystuloja, vähän ky omistustyyppistä tuloa siis, josta on jo maksettu veroa USA:han, olenkin itse verovaikeuksia välttääkseni pysynytkin erossa esimerkiksi Energy Transfer LP:stä.