Tätä pakotepolitiikkaa täällä useampaan otteeseen ihmetellyt ja jälleen sain lisää polttoainetta ihmettelylle Hesarin uutisesta https://www.hs.fi/maailma/art-2000010425811.html

Mikä logiikka on Euroopan yritysten vetäytymisellä kaikesta kaupasta venäjän kanssa, kun muu maailma ottaa markkinat avosylin haltuunsa. Myöskään isoilla jenkkiyrityksilläkään ei ole aikomustakaan luopua asemistaan Venäjällä.

Marraskuu wrote:

yomanyo wrote:

Kojamo puhuu harhaisesti vuokrankorotuksista, vaikka vuokrausaste laskussa. Erikoista, ettei alaskirjauksia tehdä. Onkohan kovenanttien takia rimpuiltava nykyarvostuksessa? Veikkaan, ettei Kojamo maksa pariin vuoteen osinkoja. Siinäpä sitten arvaillaan osakkeen arvoa.

Epra alkunettotuotto 3,9% on todella alhainen nykyisessä korkoympäristössä. Vuokrausaste vain 92%, joten pääoman tuotto jää heikoksi. Velkavipua on Kojamossa käytetty nollakorkojen aikana reilusti ja nyt ollaan sitten ongelmissa.

Mikäli asuntomassa arvostettaisiin tähän korkomarkkinaan Epra alkutuotolla esim. 4,5%, niin alaskirjaus olisi miljardin verran. Se leikkaisi emoyhtiön omistajien omaa pääomaa liki kolmanneksella ja suhteellinen velkaantuminen kasvaisi vastaavasti.

Kojamossa odotetaan joulupukilta korkojen voimakasta laskua ja väestökasvua pääkaupunkiseudulle, jotta vuokra-asuntojen ylitarjontatilanne loppuu nopeasti.

Vaikka joulupukki on taruolento, niin joulu tulee kuitenkin joka vuosi 😊

Korot ovat kääntyneet laskuun ja PKS-alueen väkimäärä kasvaa edelleen. Alkuvuonna (q1) Helsingin seutukunnan väkimäärä on kasvanut n. 5000 hengellä.

yomanyo wrote:

Kojamo puhuu harhaisesti vuokrankorotuksista, vaikka vuokrausaste laskussa. Erikoista, ettei alaskirjauksia tehdä. Onkohan kovenanttien takia rimpuiltava nykyarvostuksessa? Veikkaan, ettei Kojamo maksa pariin vuoteen osinkoja. Siinäpä sitten arvaillaan osakkeen arvoa.

Epra alkunettotuotto 3,9% on todella alhainen nykyisessä korkoympäristössä. Vuokrausaste vain 92%, joten pääoman tuotto jää heikoksi. Velkavipua on Kojamossa käytetty nollakorkojen aikana reilusti ja nyt ollaan sitten ongelmissa.

Mikäli asuntomassa arvostettaisiin tähän korkomarkkinaan Epra alkutuotolla esim. 4,5%, niin alaskirjaus olisi miljardin verran. Se leikkaisi emoyhtiön omistajien omaa pääomaa liki kolmanneksella ja suhteellinen velkaantuminen kasvaisi vastaavasti.

Kojamossa odotetaan joulupukilta korkojen voimakasta laskua ja väestökasvua pääkaupunkiseudulle, jotta vuokra-asuntojen ylitarjontatilanne loppuu nopeasti.

Sodassa on aina kyse vallasta ja vallan tavoittelusta. Sitä sitten perustellaan erilaisilla kaunistelluilla moraalisilla ja kunniallisilla syillä.

Toisin sanoen joudun korjaamaan tulkintaasi minun näkemyksestä sodan syihin. Putinia raivostuttaa lännen ja länsimaisen demokraattisen ajattelun tulo hänen "etupiiriinsä". Hän pyrkii suojelemaan omaa asemaansa ja omaa etupiiriään voimalla, koska muuta hän ei osaa. Toiseksi yhdenkään maan normaali kansalainen ei toivo eikä halua Putinin mallia omalle maalleen. Putinia ei sinänsä kiinnosta yhdenkään venäläistaustaisen kohtelu muutoin kuin siinä tapauksessa, että hän voi perustella sillä omia tavoitteitaan.

Lähi-idän sodissa on ihan samoista asioista kyse eli vallasta ja rahasta. Perusteiksi haetaan sitten uskontoa sun muuta vanhaa kaunaa, jotta nuoret miehet saadaan taistelemaan johtajiensa puolesta. 

Ukrainan sodan syissä ja vaikuttimissa länsimaat ovat taipuvaisia sulkemaan silmänsä Ukrainan venäläisvähemmistöjen vaikutuksesta sodan syttymisen syihin. Se on toki selvää ja kiistatonta, että Putin hyökkäsi Ukrainaan ja edelleen jatkaa raakalaismaista hyökkäyssotaansa eikä sellaista voi hyväksyä millään perusteilla.

Kuitenkin Ukrainassa on suuri määrä venäläistaustaista väestöä ja erityisesti heitä on Ukrainan itäosissa. Ukrainassa on ollut sisäisiä jakolinjoja venäläisvähemmistöjen ja ukrainalaisten välillä jo ennen vuotta 2014. Putin on toki pelannut näillä korteilla ja pyrkinyt vaikutusvallallaan pitämään maan johdon näpeissään. Tämän otteen hän menetti, kun Janukovyts joutui pakenemaan Venäjälle Maidanin mielensoitusten traagisten tapahtumien jälkeen.

Vaikka Ukraina on noiden tapahtumien jälkeen tehnyt selvää pesäeroa venäjään, niin se ei poista suurta venäläisvähemmistöä Ukrainasta. Tämä vähemmistö on saanut kokea syrjintää sen jälkeen, kun EU myönteiset Ukrainalaiset nousivat valtaan. Näistä asioista Putin saa itselleen polttoainetta ja perusteita hyökkäyssodalleen. Samanlaisia ja yhtä huonoja perusteita on Lähi-idän sodissakin käytetty tämän tästä eikä niille loppua ole tulossa.  

Riki wrote:

Sota alkoi kun venäjä hyökkäsi. Ukrainan lähestyminen länttä kohti ennen hyökkäystä, kuten ei myöskään Suomen liittyminen NATOon ole sodan syy, vaan seuraus venäjän toiminnasta.

Muutenhan voitaisiin sanoa, että syy on venäjän hallintokulttuurin, joka juontaa juurensa siitä kun venäjä oli pitkään mongoolihallitsijoiden vasallivaltio aikana jolloin venäjän identiteetti ja kulttuuri kehittyi 😀

Historia muovautuu ajan kuluessa ja joskus 50 vuoden päästä tästä ajasta kirjoitettaneen eri tavalla kuin me tänään siitä puhumme.

Ensimmäisen maailmansodankin katsotaan alkaneen, kun Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans Ferdinand murhattiin Sarajevossa vuonna 1914.

Kunnia ja oikeassa olemisen tarve on vaarallista.

hauturi wrote:

Marraskuu wrote:

Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.

En vielä kerinnyt juttua lukemaan, joten kysyn tyhmän kysymyksen: minne se 180 litraa vettä joutuu? 

Yksi litra mahtunee kiloon tomaatteja, mutta lopusta 179 litrasta pitänee kysyä professori Matti Kummulta 😀

TL wrote:

Marraskuu wrote:

Joskus tulevaisuudessa historioitsijat kirjoittavat ja aikalaiset ihmettelevät kuinka tämä kaikki hulluus alkoi jostain vähäiseltä tuntuvasta vapaakauppasopimuksen torppaamisesta EU:n kanssa.

Siitäkö Putinin halu siirtää rajoja sinusta alkoi?

Putinin rajojen siirtohalut lienevät alkaneet hänelle traumaattisesta Neuvostoliiton romahduksesta. 

Ukrainan silloisen presidentin toimia vastustava oppositio sai kuitenkin tuolloin voimaa ja kansaa taakseen aloittaen mielenosoitukset silloista johtoa vastaan. Saksa ja Jenkit taisivat tukea ja rohkaista oppositiota julkisesti ja sekös Putinia ketutti oikein huolella.

Joskus tulevaisuudessa historioitsijat kirjoittavat ja aikalaiset ihmettelevät kuinka tämä kaikki hulluus alkoi jostain vähäiseltä tuntuvasta vapaakauppasopimuksen torppaamisesta EU:n kanssa. 

Aikanaan Suomessa maamme johto taiteili vastaavien asioiden kanssa neuvotellessaan ETAn jäseneksi liittymisestä ja silloinkin pelättiin Venäjän reaktioita. Onneksi Venäjä ei ollut ehtinyt kehittyä nykyisen kaltaiseksi diktatuuriksi ja pääsimme liittymään Euroopan Unioniin ilman ihmeempiä ongelmia.

Aamukaffella HS:n sivuilta lueskelin asiaa vesipulasta. Tutkija Matti Kummun mukaan ihmisen suora veden käyttö on varsin merkityksetöntä kokonaiskulutuksessa. Ruuan tuotanto on merkittävin tekijä vesivarantojen tuhlaamisessa (hitaasti uusiutuva pohjavesi). Esimerkkinä pisti silmään, että kilo tomaatteja vaatii kasvaakseen n. 180 litraa vettä.

Minkä verran uusiutuvan dieselin valmistamiseen käytettävä raaka-aine mahtaakaan kuluttaa tätä tärkeää vesivarantoamme? Kun viljelyä lisätään vielä ruuantuotannon lisäksi energiatuotantoa varten, niin ongelma veden riittävyydestä ei ainakaan helpotu.

Ihmiskuntaa lähestyy uhka, jonka mittaluokkaa on vaikea ymmärtää – Tätä tarkoittaa, kun vesi loppuu - Kuukausiliite | HS.fi