Ei auennut minullekaan :D

Tiedotteessa viitataan antiesitteestä löytyvään "Osakeannin ehdot" -jargoniin:

" Yhtiön hallitus tekee päätöksen merkitsemättömien Tarjottavien Osakkeiden jakamisesta niiden Merkitsijöiden kesken, jotka ovat tehneet Toissijaisen Merkinnän. Toissijaisen Merkinnän perusteella tehtyjen merkintöjen ylimerkintätilanteessa allokaatio merkitsijöille määräytyy arvo-osuustilikohtaisesti Merkitsijöiden Ensisijaisen Merkinnän nojalla käyttämien Merkintäoikeuksien lukumäärän mukaisessa suhteessa, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, arpomalla."

Ymmärrän (ehkä) mekanismin, mutta sen generoima lopputulos on vielä tuntematon. Eiköhän se tänään vielä selviä?

Edit:

Vai menisikö se kenties näin:

X / 1 412 168 × 42 888 = y

jossa X on käyttämäsi merkkareiden lukumäärä, ja y toissijaisessa merkinnässä sinulle allokoidut osakkeet?

Anton Murola (liberaalipuolue) osuu mielestäni hyvin noihin kriteereihin. Hyvin suurella todennäköisyydellä oma heppani tähän Derbyyn. Vankka Virastotalouden vastustaja, ja muutenkin sivistynyt yksilö.

Osakesäästötilin suhteen en ole löytänyt kantaa, sitä tarvitsekin tiedustella. Facebookissa hyvin läsnä.

Tämä siis @Rahamiäs kommenttiin, kämmäsin lainauksen, sorry.

[quote=Aki Pyysing

Mistähän muuten näkisi näppärästi yksittäisen osakkeen keskivaihdon?

Olen pitänyt kohtalaisen näppäränä MSN Talous -sovellusta. Sieltä saa nopeasti osakekohtaiset yleisstatistiikat. Olen luonut seurantalistan itseä kiinnostavista osakkeista, niistä näkyy listalla puoli tuntia (?) viivästetty kurssitieto. Napauttamalla osakkeen nimeä, aukeaa tarkemmat tiedot, siellä myös volyymi ja keskimääräinen volyymi.

Parempiakin lienee, mutta olen kokenut riittävän hyväksi omaan käyttöön.

Edit: Siis puhelin-app kyseessä, omassa luurissani Android käyttiksenä.

Jank kirjoitti:

Se on menoa sitten, mahdollisesti. Aika säälittävä preemio.

 

 

My thoughts exactly. En tiedä, olenko ahne, haihattelija vai peräti molempia, mutta suunnilleen 50 pinnan preemiota olisin itse vailla... Tämä on ollut itselle pitkän aikavälin salkun (yli 10 v. horisontilla) suunniteltu kivijalka, ja on kulkenut juuri siihen suuntaan kuin pitääkin. Katsotaan miten käy. Ei huvittaisi vielä luopua.

Nyt ottaa päähän, ettei Pyysingin viisaus "Viikonloppu on täynnä vaaroja" uponnut aikanaan kunnolla tajuntaan. Perjantaina mietin, että voisihan tässä vähän kevennellä, mutta laiskuuttani lykkäsin ensi viikkoon. No, katsotaan, tuo kohokas taisi lässähtää jo uunissa, mutta kai tuo taas on omiaan lisäämään "hermostuneisuutta"?

petteri kirjoitti:

Lääninvaiva wrote:

Arvioin lämmitykseen käytettävän sähkönkulutuksen tuohon 200 euroon kuukautta kohti. Tällä hetkellä siihen ei mene sentin jeniä, kun kelit ovat kesäiset, talvella sitten mittarissa punavalo vaikuttaa pahimmallaan palavan kiinteästi. Kiinteistövero kuukautta kohden noin 25 euroa, jätemaksut 20 euroa. En ole ihan varma, mitä noista sisältyisi vuokraan omakotitaloa vuokrattaessa, mutta esimerkiksi kerrostaloon vertailtaessa nuo ovat vuokrassa sisällä. Omakotitalon lämmityksen joutuu melko saletisti maksamaan itse kulutuksen mukaan, vesimaksuista en osaa sanoa, että ovatko ne leivottu vuokrasummaan sisälle.

Eli 200 lämmitykseen, 25 euroa verottajalle, 20 jätejoonakselle, 35 euroa vesimaksuja, loput pari kymppiä osastoa miscellaneous. Toki jälkimmäisiä tulee vuokrattaessakin. Ei tuossa nyt suinkaan ole varmaan kaikki, tarkka budjetti-exceliä en pyöritä, saattaa olla jotain ilmiselvää jota en tajua huomioida.

Tuosta puuttuu oikeastaan kaikki talon peruskunnossapito ja pihan ylläpito ym omakotitaloon liittyvä sälä. Toki noiden kulujen määrä vaihtelee, mutta kyllä niihin helposti 100-200 euroa kuussa menee. 20 euroa kuussa ei riitä paljon mihinkään.

 

 

Olet oikeassa, esimerkiksi laadukas kodinkonepaketti hinnaltaan suurusluokkaa viisi tonnia, arvioitu kestoikä 15 vuotta, tekee jo yli tuon pari kymppiä kuussa. Ja lukemattomia muita pieniä puroja, tuo satku kuussa on varmaan minimi, jos ei ihan amishina mennä. Aiheellinen korjaus.

hauturi kirjoitti:

Noilla arvoilla (heitin kämpän arvoksi 160000) pitäisi sijoitusten tuoton olla jo melkein 13% p.a. ennen kuin vuokraaminen kannattaisi.

Tulkitsin, että muut asumiskulut on 300 + sähkö 200?

Arvioin lämmitykseen käytettävän sähkönkulutuksen tuohon 200 euroon kuukautta kohti. Tällä hetkellä siihen ei mene sentin jeniä, kun kelit ovat kesäiset, talvella sitten mittarissa punavalo vaikuttaa pahimmallaan palavan kiinteästi. Kiinteistövero kuukautta kohden noin 25 euroa, jätemaksut 20 euroa. En ole ihan varma, mitä noista sisältyisi vuokraan omakotitaloa vuokrattaessa, mutta esimerkiksi kerrostaloon vertailtaessa nuo ovat vuokrassa sisällä. Omakotitalon lämmityksen joutuu melko saletisti maksamaan itse kulutuksen mukaan, vesimaksuista en osaa sanoa, että ovatko ne leivottu vuokrasummaan sisälle.

Eli 200 lämmitykseen, 25 euroa verottajalle, 20 jätejoonakselle, 35 euroa vesimaksuja, loput pari kymppiä osastoa miscellaneous. Toki jälkimmäisiä tulee vuokrattaessakin. Ei tuossa nyt suinkaan ole varmaan kaikki, tarkka budjetti-exceliä en pyöritä, saattaa olla jotain ilmiselvää jota en tajua huomioida.

Esim. kotivakuutus tietysti on kerrostalossa huomattavasti edullisempi, mutta omakotitaloa vuokrattaessa ainakin itse vaatisin vuokranantajana täysarvovakuutuksen ja kaiken maailman tornadovakuutukset päälle (tuossa oli jo värikynää mukana lopussa.)

Straight8 kirjoitti:

1400 e vuokra ja 300e kulut tekisivät 13200 euroa nettotuottoa vuodessa. Tämä tekee 7,5% - 9,5% vuokratuoton tuolle asunnolle. Melkoinen tuotto ja tuohon arvonnousu päälle. Ilman muuta kannattaa asua itse mieluummin kuin vuokralla.

Kadehdin kulutasoa myös. Kerrostalossa vastaavan kokoisessa kämpässä ei 300e/kk pärjäile. Teillä kun on kuluja lämmityksen jälkeen vain 100 e niin kerrostalossa veteen menee jo se 100e 5 hengellä aika helposti.

Kyllä, asuessani naapuripaikkakunnalla kerrostalossa maksoin 22e/kk vesimaksua, omakotitalossa viisihenkinen perhe alle 35 euroa kuussa, ja ihan kunnallistekniikassa ollaan. Kerrostalossa oli reilu "kaikki maksavat saman kulutuksesta riippumatta" eli ei omia vesimittareita. Lisäksi siihen vesimaksuun varmasti leivotaan muutakin rahankeruuta sisään kuin "hyvä vesi sisään, paha vesi ulos" -operaatiosta aiheutuneita kustannuksia. Omakotitalossa siihen pystyy vaikuttamaan kulutuskäyttäytymisellään, ja remottivaiheessa toki myös vesikalusteiden valinnalla. Kerrostalossa säädetään toki vessanpytyn huuhtelumäärä julkisten tilojen spekseihin varmuuden vuoksi, kun sillä ei ole mitään väliä. Eri asia sitten tosiaan, jos on asuntokohtainen kulutusmittaus.

Bonuksena on oma kaivo pihassa, autojen pesu ja kukkien kastelu kirvelisivät varmasti rahapussia eri tavalla, muksujen uima-altaasta puhumattakaan.

hauturi kirjoitti:

 

Tuossa on paljon tekijöitä joita et kerro:

- lainan määrä

- lainan korko

- lainan takaisinmaksuaika

- asunnon arvonnonousu

- asunnon hinta

- vaihtoehtoisen vuokra-asunnon vuokrien nousu

- vaihtoehtoisten sijoitusten oletettu tuotto

- asumiskustannusten nousu

Mutta jos arvataan:

- lainan määrä = 96000

- lainan korko = 1%

- lainan takaisinmaksuaika = 11v

- asunnon arvonnonousu = 2% p.a.

- asunnon arvo = 330000

- vaihtoehtoisen vuokra-asunnon vuokrien nousu 2% p.a.

- asumiskustannusten nousu 3% p.a.

ja otetaan tarkastelujaksoksi vaikka 40 vuotta, niin jos sijoituksille saisi tasaista tuottoa n. 5,57% p.a. tai enemmän niin olisi kannattavampaa asua vuokralla, muuten omassa.

Kiitos. Lainan määrä on 110 000 , kokonaiskorko tällä hetkellä 0,75% ja viimeinen takaisinmaksupäivä vuonna 2030, tosin tällä tahdilla pari vuotta aikaisemmin.

Toteutuneita kauppoja tällä aluella vastaavista kiinteistöistä on tehty viime aikoina haarukassa 140 000-175 000, riippuen talon kunnosta. Talon hankinta ja remontoiminen kustansivat yhteensä tuon 140 000. Kuntonsa puolesta tämän pitäisi perusparannusten jälkeen liikkua haarukan yläpäässä, mutta inhorealistina olen varautunut alalaitaan tai jopa 10% alle, mikäli olisi ns. "pakko myydä." Pahan päivän varoja (suunnitellusti kuitenkin hyvän päivän) on siksi asiallisesti, että henkilökohtainen musta joutsen ei heti kaada tätä projektia.

Arviosi arvonnousun ja vastaavan vuokra-asunnon vuokrien nousun suhteen ovat hyviä arvioita.

Kuten MarkusBunders totesi, niin tämä on yksi keino käyttää vipua muihin omaisuuseriin hajauttamiseksi. Erittäin edullista sijoituslainaa tällä hetkellä. Aion olla kuitenkin varautunut siihen, että korot nousevat joskus tulevaisuudessa, ja lyhentää lainapääoman siihen mennessä matalammalle tasolle. Eläkeikään on vielä ainakin 30 vuotta matkaa, sijoitusten riskipitoisuus ajetaan siihen mennessä toivottavasti riittävän matalalle tasolle. Akin "Eläkkeitänne ette tule näkemään" on luettu :)

Yhtenä osana riskin minimoimista eläkepäivien köyhyydestä on se, että silloin pyritään asumaan asunnossa, jonka kuukausittaiset asumismenot ovat mahdollisimman alhaiset. Tässä nykyisessä on potentiaalia sellaiseen, katsotaan nyt mitä tulevaisuuus tuo tullessaan sillä osastolla.

Omakotitalo 110m2, kaksi aikuista ja kolme lasta asumassa. Asumisväljyys ihan ok, ei toki "kansaivälistä tasoa", mutta suomalaisittain ihan mukava. Lainanhoitokustannus 750 euroa kuukaudessa, koron osuus tästä alle 80 euroa tällä hetkellä. Oma tontti 1800m2  , autotallit ja kaikennäköistä viihdykettä pihassa itselle ja jälkikasvulle. Asumiskustannukset sisältäen lämmitys, kiinteistövero, jätemaksut, eli niin sanotusti vastiketyyppiset jutut, ovat karkeasti ylöspäin pyöristäen yhteensä 300 euroa kuukaudessa.

Jos vuokraan vastaavilla spekseillä omakotitalon lähiseudulta, on pyyntivuokra 1200 euroa kuussa. Lämmitys hoituu toki samoin suoralla sähköllä siinä, arviokaamme siihen päälle siis samat 200 euroa. 1400 total.

350 euroa kuukaudessa jää siis hyviä, rahastoitavaksi vaikkapa tuleviin korjauskustannuksiin (ei näköpiirissä, talo läpikäyty siihen malliin, että mitään isoa ei kymmenen vuoden aikajänteellä ole odotettavissa). Noista kertyy järkevällä sijoituspolitiikalla ihan hyvä setti siinä kymmenessä vuodessa, todennäköisesti.

Myykää nyt mulle ajatus, että maksaisin mieluummin sille toiselle jannulle sitä taloa.

Jos otetaan tuo 1050 targetiksi, niin sillä saa kerrostalosta 20 neliötä vähemmän näillä seuduilla. Asumisväljyys ottaisi osumaa entistä pahemmin.

Omat likvidit varat ylittävät asuntolainan määrän. Eli köysi&vaseliini -osasto ei kutsune työttömyyden tai työkyvyttömyyden yllättäessä.