Yleisesti samaa mieltä eli likviditeetti tärkeintä, mutta tässä tapauksessa tuon AHLA:n likviditeetti riittää ihan hyvin ainakin kaltaiselleni perusbullerolle. Testikaupoilla 10ke:n lotit saanut kaupaksi jopa sprediväliin, joka on hiljaisina aikoina n. 20 senttiä reilun140 euron tavarassa. Toki, jos paljon treidaa ja sopivaa valuuttaa muutenkin tilillä, niin tietysti ostot likvideimmästä paikasta. Sprediä ja vaihtoa hetken seuraamalla selviää riittääkö likviditeetti omaan käyttöön.

Lihan kulutus ei kuitenkaan ole kokonaan loppumassa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1309885

Tradekalla on joitakin kymmeniä ravintoloita Suomessa. Lähinnä Burger Kingejä. Ei niissäkään lihansyönti lakkaa, vaikka kasvisburgereita myytäisi myös. Tarinoissa kasvissyönti on lisääntynyt jo kauan, mutta tilastojen valossa liha pitää edelleen pintansa. HK on ruokatalo, joten ei ole ihan mahdotonta, että jopa kasvispuolelle tulisi järkeviä ja jopa myyviä vaihtoehtoja. Monet (varsinkin pika-)ravintolat käyttävät mielellään puolivalmiita jalosteita esim. kasvisproteiinipihvejä. Niitähän sitten kauppakin valmisaterioina myy.

Muistaakseni omia osakkeita voi ostaa myös hiljaiseen periodin aikana tai milloin tahansa, jos osto-orderin antoaikaan yhtiöllä ei ole käytettävissä sisäpiirintietoa. Eli pitkä orderi etukäteen lienee mahdollinen. Pörssissä on muuten Helsingissäkin juristi tai pari, joiden pitäisi tietää asian laita. Esimerkiksi Jaakko Raulo tietänee asian. Hallituksen jäsenenä kysyisin häneltä. Kysyn tarvittaessa muutenkin😊.

Cittari jakaa siis tänä vuonna ainostaan pääoman palautusta ja sitäkin maksimissaan 0,4874 euroa osakkeelta (ensi vuonna max ,50 euroa). Tuohan olisi ihan mukava rahanpalautus.

Sen sijaan tuossa osinkojen ja pääoman palautusten maksamisessa osakkeina en heti enkä varmaan ihan kohtakaan näe mitään valoa. Olkoon sitten reilusti jakamatta mitään, jos taloudellinen vakaus eli velkaisuusasteen parantuminen sitä vaatii. Vai ajatteleeko pääomistaja, että osinkojen tai pääomien jakaminen osakkeina ei laske osakekurssia vaan, että firman markkina-arvo siten taianomaisesti kasvaa? Tuskin noin tulee käymään, eikä välttämättä olisi pääomistajan intresseissäkään mahdollisten lunastusrajojen ylittyessä. Erikoinen, kuluja aiheuttava ja tarpeeton liike siis. Mahdollisen osingon kohdalla vielä aikaistaa verojakin, tosin hiukan pienentää niitä, mutta kokonaisuutena aika kohinaa vaivaan nähden.

Voisikohan tuo tutkittava mahdollisuus osingon tai pääoman palautuksen VASTAANottamisen tarkoittaa sitä, että vastaanottaja voisi päättää ottaako osakkeina vai rahana. Silloin siitä ei olisi varsinaista harmia. Muutoin ehkä puhuisivat osakkeina maksamisesta.