Mitäs sitten kun Danske korottaa säilytysmaksun 20 euroon, tiliä ei saa siirrettyä mihinkään ja sulkemisella on hirveet veroseuraamukset?

Tuntuu vaan, että tässä on sekä valtion että Dansken armoilla. Ei niin, ettei se voisi silti olla kannattava.

Jos Norjan lainsäädäntöä otetaan malliksi pätisi käsittääkseni ainakin seuraavat:

1) Jos arvonnousua on alle ~50k€ niin veroa ei määrätä (jos yli, määrätään koko summalle).
2) Jos on asunut maassa alle 10v, vero perustuu asumisajan realisoitumattomaan arvonnousuun, ei omaisuuden koko arvonnousuun.
3) Jos omaisuutta myy halvemmalla kuin arvo jolle vero määrättiin, voi verohyvitystä hakea takautuvasti viiden vuoden ajan.
4) Veron maksua voidaan siirtää myyntihetkeen (jos muuttomaalla on verosopimus).

Näillä spekseillä tuskin olisi hirveän paljon vaikutusta esim. yliopistomaailman lyhyisiin keikkoihin, sillä harvan perus post-docin omaisuuden arvonnousu on yli 50k€ parissa vuodessa. Ja jos arvonnousua on vaikkapa 55k€ kannattaa omaisuutta todennäöisesti myydä sen verran, että maksaa veroa tuosta 5000 eurosta. Tällöin loppusummaa ei veroteta.

Oikesti varakkaille Suomessa asumisesta voisi tietenkin tulla musta pekka jota ei haluta käteen. Ja mikään ei tietenkään takaa, että Suomen lainsäädäntö vastaisi Norjan järjestelmää. Toisaalta, jos ne eroavat toisistaan oleellisesti niin niitä ei tulisi verrata. Yksityiskohdat vaikuttavat tässä melko paljon.

TuuriTuulilta erinomainen kirjoitus.

Yksi tärkeä käyttökohde hintojen muutosten seuraamiselle on sosiaalietuuksien (myös eläkkeiden) vuosittaisten korotusten määrääminen. Tässä tärkeintä on nimenomaan mitata kulutushyödykkeiden hintojen kehittymistä, jolloin pyritään varmistamaan ettei kenenkään ostovoima heikkene (ainakaan liikaa). Osakkeiden, kullan, Bitcoinien tai asuntojen hinnat, ja liikkeellä oleva rahamäärä, eivät tästä näkökannasta ole oleellisia.

Jos halutaan mitata jotain muuta niin kannattaa mitata jotain muuta. Eläkkeitähän korotetaan osittain palkkaindeksin perusteella, jolloin mitataan taas eri asiaa, vaikka kuluttajahinnat ja palkkakehitys eivät toisistaan täysin irrallisia olekaan.

Tinggeli kirjoitti:

 

Totte kirjoitti:

Nuo laskuharjoitukset suoritettiin kai maaliskuun alussa, ja siinä vaiheessa oli Uudellamaalla takana jo kaksi kuukautta kaunista eksponentiaalista kasvua.

 

Tuo ei pidä paikkansa THL:n tilastojen mukaan. Aika oli 2,5 viikkoa. Samanlainen ekponentiaalinen kasvuhan nähtiiin syyskussa ja joulu- ja helmikuun alussa.

Tilanne kun lähtee eksponentiaalisesti kasvuun. Arvioin käyrästä, että se tapahtui 20.2. tai muutamaa päivää ennen.

Tilanne on tietenkin erilainen jos katsoo koko maan tai pelkästään Uudenmaan lukuja. Soininvaaran kuvaajasta näkee, että Uudellamaalla tuo kasvun vaihe oli melko tarkkaan kaksi kuukautta. Siinä on funktio sovitettu dataan, joka helpottaa hahomttamista. Linearisesta asteikosta ei oikein pysty silmämääräisesti arvioimaan eksponentiaalista trendiä (alku on niin hidas), joten veikkaan, että tuo 20.2. on arviona liian myöhäinen jos se perustuu visuaaliseen arvioon liittämästäsi kuvaajasta. Joka tapauksessa: väite, että eksponentiaalista kasvua ei olisi ollut lainkaan on väärä.

Tinggeli kirjoitti:

Ja kun kasvu päättyy juuri sopivasti maaliskun alussa 5.3. jolloin THL antoi synkät laskelmat. Eikö ne julkaistu 6.3. jos oikein muistan.

Kasvun taittuminen näkyy aina jälkijunassa, joten jos nyt jälkikäteen nähdään, että taite olisi 5.3., niin tällaista johtopäätöstä olisi ollut mahdotonta tehdä 6.3. Lisäksi, Uudenmaan lukut jatkavat tuota eksponentiaalista käyrää arviolta 10.3.(?) saakka, jonka jälkeen kasvu taittuu lopullisesti.