Olet täällä
Jos Norjan lainsäädäntöä otetaan malliksi pätisi käsittääkseni ainakin seuraavat:
1) Jos arvonnousua on alle ~50k€ niin veroa ei määrätä (jos yli, määrätään koko summalle).
2) Jos on asunut maassa alle 10v, vero perustuu asumisajan realisoitumattomaan arvonnousuun, ei omaisuuden koko arvonnousuun.
3) Jos omaisuutta myy halvemmalla kuin arvo jolle vero määrättiin, voi verohyvitystä hakea takautuvasti viiden vuoden ajan.
4) Veron maksua voidaan siirtää myyntihetkeen (jos muuttomaalla on verosopimus).
Näillä spekseillä tuskin olisi hirveän paljon vaikutusta esim. yliopistomaailman lyhyisiin keikkoihin, sillä harvan perus post-docin omaisuuden arvonnousu on yli 50k€ parissa vuodessa. Ja jos arvonnousua on vaikkapa 55k€ kannattaa omaisuutta todennäöisesti myydä sen verran, että maksaa veroa tuosta 5000 eurosta. Tällöin loppusummaa ei veroteta.
Oikesti varakkaille Suomessa asumisesta voisi tietenkin tulla musta pekka jota ei haluta käteen. Ja mikään ei tietenkään takaa, että Suomen lainsäädäntö vastaisi Norjan järjestelmää. Toisaalta, jos ne eroavat toisistaan oleellisesti niin niitä ei tulisi verrata. Yksityiskohdat vaikuttavat tässä melko paljon.
Olisin yllättynyt jos laitoshoidossa olevaa katsottaisiin missään tapauksessa työkykyiseksi.
Korvauksen määräytyminen voi olla sitten eri asia, sillä se määräytyy kai palkkatulojen (tai sosiaalietuuksien) perusteella. Jos näitä ei ole, voi saada minimipäivärahaa 55 päivän omavastuun jälkeen (muistaakseni).
Mutta ehdottomasti kannattaa laittaa lipuke vetämään, varsinkin kun ei varmaan tarvi itse täyttää. Sairauspäiväraha ei ole tarveharkintainen, joten en oikein ymmärrä mikäli joku pitää sen hakemista "moraalittomana".
TuuriTuulilta erinomainen kirjoitus.
Yksi tärkeä käyttökohde hintojen muutosten seuraamiselle on sosiaalietuuksien (myös eläkkeiden) vuosittaisten korotusten määrääminen. Tässä tärkeintä on nimenomaan mitata kulutushyödykkeiden hintojen kehittymistä, jolloin pyritään varmistamaan ettei kenenkään ostovoima heikkene (ainakaan liikaa). Osakkeiden, kullan, Bitcoinien tai asuntojen hinnat, ja liikkeellä oleva rahamäärä, eivät tästä näkökannasta ole oleellisia.
Jos halutaan mitata jotain muuta niin kannattaa mitata jotain muuta. Eläkkeitähän korotetaan osittain palkkaindeksin perusteella, jolloin mitataan taas eri asiaa, vaikka kuluttajahinnat ja palkkakehitys eivät toisistaan täysin irrallisia olekaan.
Tinggeli kirjoitti:
Totte kirjoitti:Linearisesta asteikosta ei oikein pysty silmämääräisesti arvioimaan eksponentiaalista trendiä (alku on niin hidas), joten veikkaan, että tuo 20.2. on arviona liian myöhäinen jos se perustuu visuaaliseen arvioon liittämästäsi kuvaajasta. Joka tapauksessa: väite, että eksponentiaalista kasvua ei olisi ollut lainkaan on väärä.
Enkä kommentoinut niin, ettei exp. kasvua olsi, vaan sitä, ettei se ollut 2 kk kuten väitit. Se oli huomattavasti lyhyempi, koska välissä oli jopa laskua helmikuussa.
Toki. Alkuperäinen viestini oli vastaus tonzan väitteelle, että eksponentiaalista kasvua ei olisi esiintynyt lainkaan.
Tinggeli kirjoitti:Soininvaara käyttää log-asteikollaan liukuvaa 7 päivän keskiarvoa, joka poistaa mm. helmikuun kasvun pysähtymisen ja jopa laskun.
Luulen, että tässä suurempi syy on se, että verrataan pelkästään Uudenmaan lukuja ja koko maan lukuja. Eksponentiaalinen kasvuhan näkyi kauniisti nimenomaan Uudellamaalla. Jos katsoo koko maan datoja niin tuossa on jonkun verran noita taitoksia pitkin matkaa, kuten toitkin esille liittämissäsi kuvissa.
Tinggeli kirjoitti:
Totte kirjoitti:Nuo laskuharjoitukset suoritettiin kai maaliskuun alussa, ja siinä vaiheessa oli Uudellamaalla takana jo kaksi kuukautta kaunista eksponentiaalista kasvua.
Tuo ei pidä paikkansa THL:n tilastojen mukaan. Aika oli 2,5 viikkoa. Samanlainen ekponentiaalinen kasvuhan nähtiiin syyskussa ja joulu- ja helmikuun alussa.
Tilanne kun lähtee eksponentiaalisesti kasvuun. Arvioin käyrästä, että se tapahtui 20.2. tai muutamaa päivää ennen.
Tilanne on tietenkin erilainen jos katsoo koko maan tai pelkästään Uudenmaan lukuja. Soininvaaran kuvaajasta näkee, että Uudellamaalla tuo kasvun vaihe oli melko tarkkaan kaksi kuukautta. Siinä on funktio sovitettu dataan, joka helpottaa hahomttamista. Linearisesta asteikosta ei oikein pysty silmämääräisesti arvioimaan eksponentiaalista trendiä (alku on niin hidas), joten veikkaan, että tuo 20.2. on arviona liian myöhäinen jos se perustuu visuaaliseen arvioon liittämästäsi kuvaajasta. Joka tapauksessa: väite, että eksponentiaalista kasvua ei olisi ollut lainkaan on väärä.
Tinggeli kirjoitti:Ja kun kasvu päättyy juuri sopivasti maaliskun alussa 5.3. jolloin THL antoi synkät laskelmat. Eikö ne julkaistu 6.3. jos oikein muistan.
Kasvun taittuminen näkyy aina jälkijunassa, joten jos nyt jälkikäteen nähdään, että taite olisi 5.3., niin tällaista johtopäätöstä olisi ollut mahdotonta tehdä 6.3. Lisäksi, Uudenmaan lukut jatkavat tuota eksponentiaalista käyrää arviolta 10.3.(?) saakka, jonka jälkeen kasvu taittuu lopullisesti.
tonza kirjoitti:Marraskuu kirjoitti:Miksi virus ei leviäisi Suomessa eksponentiaalisesti, jos niin tapahtuu muualla maailmassa?
[...] Missään vaiheessa emme ole olleet edes lähellä eksponentiaalista leviämistä. [...]
Nuo laskuharjoitukset suoritettiin kai maaliskuun alussa, ja siinä vaiheessa oli Uudellamaalla takana jo kaksi kuukautta kaunista eksponentiaalista kasvua. Lähde Soininvaaran päivittyvä artikkeli Verde-lehdessä: https://verdelehti.fi/korona/
Ok, sitten tässä ei ole valintaharhaa. Joka tapauksessa, eikö tässä pikemminkin verrata eri markkina-alueita keskenään? Tietenkään kulutonta Suomi-rahastoa ei kannata ostaa jos haluaa sijoittaa Kiinan markkinoille, mutta tätä kukaan tuskin on väittänytkään.
Bingo53 kirjoitti:Itseäni kiinnostaa kuinka neljä rahastoa on pärjännyt suhteessa siihen, että olisi pitänyt rahansa vain Suomi indeksirahastossa.
Miksi tarkastellaan juuri näitä neljää? Eli miten (ja milloin) valinta tehtiin?
hauturi kirjoitti:Minua kiinnostaisi tuo asioiden hinnoitteleminen bitcoineissa.
Sanotaan, että pistän auton myyntiin, ja laitan sen hinnaksi 0,5 bitcoinia. Bitcoinin arvo kuitenkin nousee rajusti ennen kuin saan auton myytyä, joten lasken sen hinnan 0,4 bitcoiniin (koska muuten kukaan ei osta). Onko auto todellisuudessa hinnoiteltu bitcoineissa vai esim. euroissa?
Minusta tämä pohdinta on aika asian ytimessä. Itse näkisin, että auto on tosiaan hinnoiteltu euroissa ja pelkästään listattu bitcoineissa. Mielestäni hyvä vertailukohta on USA:han sijoittavat rahastot jotka on listattu euroissa, mutta euromääräinen hinta muuttuu kurssivaihteluiden mukana. Hinta on itse asiassa USD:ssä, mutta joku toinen vain hoitaa valuutanvaihdon puolestasi.
edukettunen kirjoitti:Hei kaikille,
kirjoitan kandia liittyen välittäjiin ja arvostaisin jos voisitte käyttää muutaman minuutin ja vastata kyselyyni, kiitos.
Saisko vähän lisätietoa minkälaisesta kandista on kyse, mihin korkeakouluun, mitä tietoja kerätään, mitä niillä on tarkoitus tutkia, miten kerättyjä tietoja on tarkoitus käyttää selventämään tutkimuskysymystä yms. Ei ole hirveän realistista ajatella, että hirveän moni haluaa antaa tietoja (nimettömälle) kysyjälle noin heiveröisten taustatietojen pohjalta.
