petteri kirjoitti:

Srv näyttää nyt olevan matkalla erittäin huonoon suuntaan. Redistä kuuluu erittäin huonoja uutisia...

Eikä uutiset ainakaan näytä parantuvan...

KL 21.2.2019 18:08 

Redin asuintornissa merkittävä vesivahinko - vaikuttaa valmistumisaikatauluun: ”Todella ikävä takaisku”

Redin Majakassa on sattunut aamuyöllä 21. helmikuuta vesivahinko, joka johtui väliaikaisen rakennustöitä palvelevan vesijohdon rikkoutumisesta kerroksessa 32, mistä vesi on valunut alaspäin. Vartija havaisi vahingon kello 3.
SRV:n mukaan vahinko on laajuudeltaan merkittävä ja sillä tulee olemaan valitettavasti vaikutusta valmistumisaikatauluun.

 

SRV:n oma lehdistötiedotekin löytyy...

https://www.srv.fi/tiedotteet/rakenteilla-olevassa-kalasataman-asuintor…

 

Ps. vesivahinko kerroksessa 32 saattaa olla uusi Suomen ennätys ;-)

 

"naivi akuutti ilmoitustarve" ei ole pelkästään höpinää, vaan firman vastuuhenkilöiden kannalta omakohtaista rikosvastuuta. MAR (Market Abuse Regulation) määrittelee kehyksen (aikaisemmin Arvopaperimarkkinalaki) ja Finanssivalvonta tulkitsee sitä.

Finanssivalvonnalla on kohtuullisen tiukka tulkinta tiedottamisajakohdista. Periaatteessa kaikki normaalit osavuosikatsauksetkin, jotka julkaistaan aamulla, esim. klo 08.00-09.00, ovat todennäköisesti väärin, jos hallituksen kokousta ei tosiasiallisesti ole pidetty aikaisin samana aamuna. Osarit ja muut tiedotteet on julkaistava ilman aiheetonta viivytystä. Tämä koskee tietysti erityisesti tulosvaroituksia.

Tulosvaroituksen antaminen kesken päivän on tarpeen, jos hallitus & johto on keskustellut asiasta aamun/aamupäivän/päivän aikana. Jos keskustelu käydään iltapäivän lopussa, niin mahdollisen tiedotteen viimeistely voi hyvinkin viedä yli pörssin sulkeutumisen, jollon tiedote voidaan antaa vasta pörssin sulkeuduttua. Mutta aamuun odottaminen ei ole mahdollista.

Ylipäänsä Suomessa on omituinen käytäntö, koska yhtiön pyrkivät antamaan turhan tiukan ohjauksen (tarkempi kuin liiketoiminnan tosiasiallinen ennustamiskyky), jolloin tulosvaroituksia tulee Fivan tiukan tulkinnan takia huomattavan paljon.

Vielä vuosituhannen vaihteessa tulosohjaus oli hyvin minimaalista, ja mahdolliset ohjausmuutokset tehtiin pääosin osarissa, mutta kasvuyritysten hurjien kasvuodotusten myötä levisi käytäntö pyrkiä kuvaamaan tulevaisuutta hyvinkin tarkasti.  Samaan aikaan Fiva tiukensi tulkintaansa siitä, milloin tulosvaroituksia pitää antaa. Tämä johtaa helposti tarpeeseen tarkentaa ohjausta kesken kauden tulosvaroituksen kautta. Teoriassa ohjausta voi tarkentaa myös osarissa, mutta tällöin pitää täyttää MARin tiedottamisen lykkäämisen edellytyksen vaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ollaan edelleen ohjauksen sisällä, mutta sen keskipistettä tai vaihteluväliä halutaan muuttaa. (Parhaimmillaan firmat ovat varmuuden vuoksi antaneet tulosvaroituksen 5 min ennen osaria, mikä on täysin älytöntä.)

 

Kaupankäyntilähtöinen näkökulma ajoitukseen on se, että etenkin isoimmilla yrityksillä Hensingin pörssin ajat ovat vain ohjeelliset, ja kauppaa voidaan käydä muualla myös pörssin ollessa kiinni täällä. Eli Suomen pörssipäivä on lähinnä viitteellinen.

> > Mikä saa uskomaan kryptojen alati nousevaan käyrään?

> Lohkoketjuteknologian käyttö kasvaa.

Mitä tekemistä lohkoketjuteknologian käytön kasvulla on kryptovaluttojen kanssa?

On ihan mahdollista, että markkinaosapuolet ottavat käyttöön lohkoketjuja esim. johdannaissopimusten tallentamiseen tai vaikka korruptoituneen valtion kiinteistörekisteriin, mutta mihin ihmeeseen siinä tarvittaisiin ulkopuolista kryptovaluuttaa? Markkinaosapuolet ovat ihan varmasti valmiita maksamaan oman suljetun keskinäisen lohkoketjun pyörittämisestä, mikäli sillä vältetään aikaisempien kalliimpien vastaavien sopimusarkistojärjestelmien kulut. Mutta miksi siinä pitäisi olla jokin ulkopuolinen globaali kryptovaluutta taustalla?

Lohkoketjuteknologia tarjoaa merkittäviä etuja erilaisiin tarkoituksiin, ja sen käyttö varmasti yleistyy. Mutta kryptovaluutat ovat kuitenkin erillinen juttu, vaikka käyttävätkin lohkoketjuteknologiaa. Valuuttojen arvo perustuu vain valuutan haltijoiden/käyttäjien keskinäiseen uskomukseen valuutan arvosta. Jos käyttäjien populaatio pienenee tai usko vähenee, tai populaation kasvu edes hidastuu (eli uuden mukaan tulevan oikean rahan tulo hidastuu), niin jälki voi olla rumaa, kun bittilompakossa oleva kryptovaluutta ei edes idä kauniiksi kukaksi kuten tulppaaninsipuli.

Viimeaikaiset kryptovaluuttojen forkkaamiset ovat lisäksi tehneet pyramidipelin aika avoimeksi. Kiva, kun voi perustaa uuden valuutan olemassa olevaan asiakaskuntaan, josta osa jää toivottavasti mukaan tähän uuteenkin valuuttaan, jonka sääntöjä minä olin luomassa yhteistä hyvää edistäen...

Kuinkahan monta Bitcoin-forkkia ja Ethereum-forkkia jo olikaan?

Paahtopaisti kirjoitti:

Nyt tulee ensimmäistä kertaa sitten tilanne, jossa joku yksityishenkilö omistaa yli 10% epäsuorasti Oravasta. Se on verohuojennuslain vastaista. Tarkoittaako tämä nyt, että Oravalla menee tästä lähtien myös verot maksuun?

Investors Housen hallituksen puheenjohtaja Tapani Rautiainen omistaa tämän dokumentin mukaan 2,177m Investors Housen osaketta ja Investors House omistaa 25,2% Oravasta, joka tekee 2,177/4,438*0,254=0,125. En ole lakiasiantuntija, mutta lain mukaan

5) yksittäisen osakkaan omistusosuus yhtiön osakepääomasta on vähemmän kuin kymmenen prosenttia yhtiön osakepääomasta

Mistä päädyit tulkintaan, että osakas = yksityishenkilö. Osakas voi olla myös oikeushenkilö...

Mutta sinulta jäi huomaamatta lainaamasi verohuojennuslain 15§ ja 16§ tarkka sanamuoto:

Verovapauden voimassaolon edellytyksenä on 2 §:n 1 momentin 1–4 ja 6 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen lisäksi se

Verovapauden säilymisen ehdoista poissuljettu 5 momentti on tuo omistusosuus, eli se ei ole edellytys kerran saadun verovapauden säilymiselle.

 

Kauppalehden flash-otsikko samasta uutisesta...  ;-) ;-)

***Kotipizza Groupin Kotipizza-ketkun vertailukelpoinen myynti kasvoi 16,9 prosenttia toukokuussa vuotta aiemmasta

 

lateksi kirjoitti:

Selittäkääs joku tyhmälle, että miten tämä osinkopolitiikka toimii superrahastoissa? Ne siis sijoitetaan uudelleen, mutta rahat eivät ilmeisesti vain ''saavu'' tilille? Näkeekö jostain osinkojensa määrän?

Et näe, koska osinkoja ei tule sinulle asti.

Rahasto sijoittaa osingot uudelleen, joten saadut osingot (ja niillä ostetut osakkeet) näkyvät rahasto-osuuden arvossa.

 

Tyypillisesti yhtiölainaa voi lyhentää / maksaa pois kokonaan 1-2 kertaa vuodessa. Eli jos haluat ottaa suoraan pankkilainaa maksaaksesi pois yhtiölainan, niin se on mahdollista.

Nykyisten hyvin matalien korkojen ympäristössä yhtiölaina marginaaleineen on ehkä noin 1%, joten korko on hyvin matala korko joka tapauksessa.

Rogue kirjoitti:

Satutko TEP1S tietämään onko tämä velkavastuiden osakekohtaisuus jossain laissa määrätty siten, ettei taloyhtiön sopimuksista voi pienellä präntillä löytyä jotain viekkaan rakennuttajan sorvaamaa kohtaa, jossa todetaan että tyhjilleen jääneen asunnon velkaosuus voidaan erinäisissä "poikkeustilanteissa" lisätä muiden asukkaiden rahoitusvastikkeisiin?

Kuten sanoin jo äsken, pankin näkökulmasta lainan on ottanut koko taloyhtiö ja yhtiö lyhentää lainaa pankille, ei yksittäinen osakas. Kaikki asunnot ovat jo valmiiksi lainan vakuutena, koska pankilla on kiinnitys koko yhtiöön. Ei tarvita mitään pientä pränttiä, koska yhtiö kokonaisuutena vastaa joka tapauksessa lainasta. Jos taloyhtiö ei saa kerättyä joltakulta osakkaalta vastikkeita ajoissa ja niitä joudutaan hakemaan oikeusteitse (asunnon haltuunotto jne.), muut osakkaat joutunevat maksamaan sillä välin lisää vastikkeita, jotta lyhennykset saadaan hoidettua. Pankin kannalta se on taloyhtiön sisäinen ongelma.

Rogue kirjoitti:

Yritän vielä hahmottaa että miksi yhtiölainasysteemi on eri osapuolten näkökulmista houkutteleva ratkaisu. Ilmeisesti se sitä on, koska sitä niin paljon uudiskohteissa harrastetaan.

Ostaja: yhtiölaina pienentää omaa lainan ja vakuuksien tarvetta. Suhteessa pienemmillä tuloilla/varallisuudella pääsee kiinni parempaan asuntoon.

Rakennuttaja: asiakaspooli laajenee. Asuntoja saa paremmin kaupaksi kun niitä pystyy myymään köyhemmillekin. 

Pankki: tämä on itselleni vähän kysymysmerkki. Pankki tietysti haluaa antaa lainaa ja saada korkotuloja, mutta miksi pankki myöntää mieluummin yhtiölainoja kuin yksityislainoja? Näinhän täytyy olla, koska jos ei olisi niin yhtiölainoille ei olisi tarvetta, koska köyhät saisivat vastaavia lainoja vastaavilla ehdoilla yksityisestikin. Perustuuko pankin halukkuus yhtiölainojen myöntämiseen siihen, että joku isohko rakennuttaja toimii alkuvaiheessa periaatteessa lainan takaajana ja pankki uskoo, ettei rakennuttaja mene nurin vaikka pari asuntoa jäisi tyhjäksi? Pankin näkökulmasta yhtiölainojen ongelmana lienee ainakin se, että lainojen tosiasialliset lyhentäjät ovat tuntemattomia ja usein vähävaraisempia/tuloisempia kuin ne jotka asuvat vastaavan arvoisissa yhtiölainattomissa asunnoissa. Tämä lisännee riskiä vs. yksityiselle myönnettävät lainat, joissa velallisten tulot ja taustat on tsekattu ja katsottu riittäviksi kokonaislainasumman suorittamiseen.

Täydennyksiä:

* ostaja: tosiaan tarvitaan vähemmän vakuuksia. Mutta jos tarvitsee lisäksi omaa pankkilainaa, niin pankki kyllä mietti maksukykyisyyttä kokonaisuuden kannalta. Yhtiölaina helpottaa asunnon ostoa/myyntiä, kun ei tarvitse erikseen siirrellä panttina olevia osakkeita jne. Se lisää siis asuntomarkkinoiden joustavuutta. Negatiivinen pointti on että rahoitusvastikkeella maksettavat korkokulut omasta asunnosta eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa (koska omistajalla ei itsellään ole lainaa, vaan se on taloyhtiöllä).

* rakennuttaja: joo, voi myydä ehkä laajemmalle asiakaskunnalle, mutta kyllä järkevällä ostajalla pitää käytännössä olla maksukyky myös lainaosuuteen. Vähintään yhtä tärkeä juttu on, että rakennuttajan ei tarvitse sitoa omaa pääomaansa yhtä paljon kiinni hankkeeseen, kun taloyhtiö ottaa yhtiölainaa rakennusvaiheessa ja maksaa sillä rakentamisen kustannuksia rakennusyhtiölle. Rakennusyhtiön ei tarvitse ottaa lainaa omiin nimiinsä eikä pankki joudu arvioimaan rakennusyhtiön maksukykyä yhtä tiukasti kuin jos rakentamisaikainen laina kiertäisi rakennusyhtiön taseen kautta.

* pankki: en usko, että yhtiölainaa sisältävän kohteen ostaja olisi sen vähävaraisempi kuin "yksityisesti rahoitettujen". Esim. pääkaupunkiseudun uudiskohteet hyvillä paikoilla sisältävät käytännössä aina yhtiölainaa eikä ostajat ole useinkaan mitenkään köyhiä... Pankin kannalta yhtiölaina on parempi kuin yksittäisen asunnon laina, koska koko yhtiö (kaikki asunnot) ovat lainan vakuutena yhtenä konttänä. Pankin kannalta rakennuttaja ei takaa lainaa, vaan pikemminkin rakennuttaja nostaa omaan taskuunsa lainapääoman jota käytetään talon rakentamiseen. Rakennuttaja on pikemminkin riski, jonka pankki välttää lainoittamalla suoraan taloyhtiötä. Taloyhtiö, siis kaikki rakennettavat asunnot, ovat pankin kannalta ainoa vakuus koko ajan.

Rogue kirjoitti:

Onko se yhtiölaina siis uudiskohteessa alunperin rakennuttajan tms. ottamaa velkaa ja vastuuta? Eli jos esim. yksi kohteen asunnoista ei mene kaupaksi, jää velka sen osalta rakennuttajan lyhennettäväksi? 

Entä jos haluan myydä asunnon? Ilmeisesti tällöin yhtiölainaosuus jää kyseiseen osakkeeseen eikä sitä tarvitse pois muutettaessa maksaa kokonaan vaan se jää taas seuraavan asukkaan lyhennettäväksi? 

Älä sekoita osakasta ja asukasta. Laina liittyy osakkeeseen ja osakkeenomistajaan. Asunto voi olla vaikka vuokralla, jolloin asukkaalla ei ole mitään tekemistä lainan kanssa.

Rahoitusvastikkeella maksettava laina on useimmiten joko

• rakennuttajan toimesta rakennusvaiheessa taloyhtiölle otettu laina, jotta asunnon nimellinen myyntihinta saadaan matalammaksi ja jotta rakennuttajan ei tarvitse ottaa lainaa omiin nimiinsä. Lähes kaikissa uusissa taloyhtiöissä on tällaista lainaa.
• taloyhtiön myöhemmin ottama laina jotakin isoa korjaushanketta varten, esim. putkiremonttia varten.

Yhtiölainan rahoitusvastike liittyy tiettyy osakkeeseen ja jos myyt asunnon, vastuu lainasta liittyy uudelle omistajalle.

Jos jokin asunto ei mene kaupaksi, omistaa rakennuttaja edelleen sen asunnon ja on vastuussa lainan rahoitusvastikkeesta sen osalta.

Pienellä mutu-varauksella pieni kommentti Dharman vastaukseen: Taloyhtiö on ottanut lainan pankilta yhtenä konttänä ja lyhentää sitä yhtenä konttänä. Pankkia ei kiinnosta, miten laina jakautuu asunnoille. Periaatteessa koko yhtiö on vastuussa koko lainasta, eikä pankki erottele lainasopimuksessa siitä asuntokohtaisia osia. Taloyhtiö jyvittää lainan osakkaille ja kerää rahoitusvastikkeella varat korkoihin/takaisinmaksuun osakkailta. Käytännössä jonkun osakkaan jättäessä rahoitusvastikkeen maksamatta, se saadaan perittyä osakkaalta asunnon haltuunoton kautta. Eli käytännössä kukin osakas vastaa vain omasta osuudestaan. (Jos talo on rakennettu muuttotappiopaikkakunnalle jossa asuntoja ei saada edes vuokrattua, on teoriassa mahdollista että muut osakkaatkin joutuvat vastuuseen. Mutta ei siis käytännössä.)

 

mattmillen kirjoitti:

Miksei Tepsi laita näitä pienempiä uutisia ulos pörssitiedotteina, vaan pelkästään lehdistötiedotteina?

Uudet EU-säännökset ovat merkittävästi rajoittaneet mahdollisuuksia julkistaa pörssitiedotteita "pienemmistä" jutuista. Pörssitiedotteet on rajattu koskemaan julkistamisvelvollisuuden alaisia juttuja.