Basel III ja sijoitusyhtiön lainat -

Omat kokemukset parin kolmen viime vuoden ajalta Osuuspankista ovat myös täynnä pettymyksiä. Koitin käynnistää liike- ja toimitilahanketta olemassa olevalle yhtiölle omarahoitusosuudella 50/50, mutta lopulta pitkän veivailun ja jatkuvien uusien selvityksien antamisen jälkeen edessä oli pankkiryhmän vaihto tai homman kuoppaaminen. Oltiin yli 20 vuotta oltu asiakkaana ja aina oli tehty mitä luvattu. Ymmärsin luovuttaa OP väännön viimein ja sain hankkeen liikkeelle muutama viikko ennen koronaa. Korkotaso on kovempi, kuin OP:lta siirtyneet vanhat lainat (marginaali korkosuojattuna yli kaksi ja puoli pinnaa), mutta ei haittaa, kun on pitkät vuokrasopparit ja kolmen A:n vuokralaiset. Kaikki pankit ainakin minulle ovat esittäneet tuota 7-10 vuoden takaisin maksuaikaa, joten asuntosijoituksiin en ole sitä edes ajatellut. Käyttöpääomalainaa saanee jonnekin 12 vuoden tienoille asti, mutta vakuudet ja lts pitää taas olla.

Toiseen pienempään yhtiöön olen ottanut muutaman kympin tililimiitin kiinteällä vakuudella ja käyttänyt limiitin uudiskohteen myyntihinnan rahoittamiseen. Tuli lopulta halvemmalla marginaalilla. Olenkin ostanut yhtiöön ainoastaan uudiskohteiden asuntoja niin jää pankkiväännöt kokonaan pois ja saa taloyhtiön kautta pienen marginaalin ja pitkän laina-ajan.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa -

Kiitos Metsäsijoittajalle kommenteista ja näkemyksistä. Hyvin saman suuntaista kommenttia mitä olen kuullut Mhy:n kautta tai jostakin toisesta keskusteluketjusta löytänyt. Yleispätevää vastausta ei liene olemassa, vaan jokainen leimikko on arvioitava sen mukaan onko puusto pelkästään tasaikäistä vai onko siinä nuorempaa puustoa riittävästi takaamaan jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä.

Yleisesti ottaen sijoittamistani ohjaa puhtaasti tuotto, mutta en hae useinkaan pikavoittoja vaan olen sijoittajan ennemmin sellainen "maratoonari" ja siksi pääosa sijoitusvarallisuudesta on tälläkin hetkellä kiinteistöissä ja asunnoissa. Metsän osalta minua ohjaa kuitenkin enemmän se, millaisen metsän jätän lapsilleni. Nämä metsät, kun on minulla lainassa edeltäviltä sukupolvilta. Haluan kuitenkin siinä sivussa tehdä liiketaloudellisesti järkeviä päätöksiä ja nauttia säännöllistä tuottoa, jota voin sitten sijoitella muualle tuotolla, joka paremmin täyttää tuottovaateeni ja kohteisiin jotka osaan paremmin. Metsävarallisuus palvelee kyllä myös hajauttamisessa. Maisemalliset arvot ovat siksi merkityksellisiä, että joudun säännöllisesti näkemään noita metsiä, kun hoidan rakennuksien, peltojen ja vapaa-ajan asunnon vuokrausta, jotka rajoittuvat näihin metsiin. Onhan se vuokralaistenkin mukavampi nähdä muutakin, kuin hakkuuaukeaa.

Olisin vielä kysynyt noista katkontamatriiseista, kun missään ei oikein ole aukaistu niiden sisältämiä miinoja. Kaikki ostajat puhuvat ainoastaan kantohinnoista, mutta tuloissa taitaa isoimmat erot tulla siinä miten katkonta on hoidettu? Onko jokin esimerkki hyvin laaditusta tarjouspyynnöstä tms.? Harvoin puukauppaa tekevä tulee äkkiä uskoneeksi yhtä ostajaa tai Mhy yhteyshenkilöä ja kuten todettu, jokaisella on omia agendoja.

Näytä koko viesti
Metsäsijoittajan matkassa -

Olen ollut innokas sijoitustiedon seuraaja jo jonkin aikaa, mutta nyt sain aikaiseksi hankkia omat tunnukset palstalle, kun metsäsijoitusaihe tuli ajankohtaiseksi. Kysyisin kokeneempien palstaveljien kommenttia ns. jatkuvaan kasvatukseen ja siihen tähtääviin korjuumenetelmiin liittyen. Onko jatkuvakasvatus poimintahakkuineen jne menetelmineen lähinnä metsäomaisuuden väärinkäyttöä? En katso olevani kokenut metsän omistaja enkä etenkään varsinainen metsäsijoittaja vaikka metsää onkin omistuksessa ollut vähäisessä määrin jo varsin pitkään, joten kaikki kommentit ja vinkit otetaan miellään vastaan.

Joudun pian päättämään useammankin kuvion osalta korjuutavan, kun puusto on tullut ja tulossa uudistushakkuuikäiseksi. Vuosia sitten uudistin metsää edellisen kerran ja avohakkuun jäljiltä koin maiseman hyvin lohduttomaksi vaikka sekin metsä nykyisin jo lykkääkin ihan kohtuullista taimikkoa. Tuntuu vaan käsittämättömältä tuhlaukselta antaa ostajalle kasvuiässä olevaa puuta massapuunhinnalla ja kaupanpäälle saa "pilatun maiseman" pitkäksi aikaa. Miten voisin varmistaa, että katkonta tehdään niin, että metsästä poimitaan maksimaalinen määrä tukkia ja terveet kasvavat puut annetaan kasvaa tukeiksi? Mhy on halukas hoitamaan asiaa korjuupalveluna, mutta haluaisin selvitellä muutkin vaihtoehdot. Vai pitääkö vaan taipua ostajien suosimaan päätehakkuuseen?

Näytä koko viesti