Jos vakuudettomat lainat kiinnostaa niin alalta löytyy laatufirma halvalla: https://www.banknorwegian.no/OmOss/InvestorRelations/GetDocument?id=ea8…
Hyvät puolet:
  2018 P/E noin 8 luokkaa.

ROE ollut viime vuosina 35..40% luokkaa (jokainen vuosi hyvä).
Huonot puolet:
Viime kvartaali surkea (ROE vain 31%, tosin osin kertaeristä johtuva)

On alkamassa maksamaan osinkoja. Tämä huono sekä koska tuo pääoman tuotto on niin hyvä, että olisi paljon kannattavampaa että firma sijoittaisi rahat, että koska se signaloi että mahdollisesti yhtä hyviä sijoituskohteita ei enää ole (tosin ei ole ihan ennenkuulumatonta että tyhmät osakkeenomistajat vaativat osinkoa vaikka olisi parempi pitää rahat firmassa)

"Keskuspankit toimivat viimeisena mahdollisena rahan lainaajana kaupalliselle pankeille. Kaupallinen pankki, kuten Nordea tai OP, lainaavat rahaa asiakkailleen. Jos kaupallisella pankilla ei ole tarpeeksi likviditeettiä lainata rahaa asiakkailleen, voi se kääntyä keskuspankin puoleen lainatakseen lisävaroja."

Kaupalliset pankit luovat likviditeettiä sitämukaa kun tekevät uusia lainoja, tuolla prosessista hyvä kuvaus:
http://www.bankofengland.co.uk/publications/Documents/quarterlybulletin…

"Jos vaihtoehtona on, että torjutaan taantuma kasvattamalla velkamääriä voimakkaasti, seuraa usein myöhemmin jotain pahempaa kuin taantuma. Talouden elvyttäminen tempuin(esim. julkisen sektorin kasvattaminen) ja velalla (mm. hyvin alhaisen koron avulla) pitää elinkelvottomia yrityksiä elossa.

Miten alhainen korkotaso on velalla elvyttämistä? Sehän säästää valtion rahoja verrattuna korkeampaan.
Julkisen sektorin kasvattamisessa on enemmän varjopuolia, lähinnä siinä on se ongelma että sitten seuraavalla nousukaudella sitä ei päästetä kutistumaan takaisin.
Mitä pahaa on noiden yrityksen elossapidossa (tarkoittanet elinkelvottomalla sellaista joka kaatuu taantuman takia, vaikka oikeastaanhan siitä silloin tehdään antamalla taantuman tapahtua, jos se muuten olisi elinkelpoinen).

"Samoin pankkisektorille jää zombeja, kuten Japanin pankit olivat aiemmin, ja nyt Etelä-Euroopan pankkisektorilla näitä on vasta alettu puhdistamaan. "

Eivätkö juuri taantumat aiheuta noita zombeja? Tosin en kyllä näe hirveää haittaakaan niistä, vai mitä haittaa niiden olemassaolosta on?

"Liian tukeva keskuspankkipolitiikka liian pitkään ajaa sijoittajia ottamaan liikaa riskejä ja seurauksena voi olla finassikriisejä, joista toipuminen vie usein vuoden sijaan 5-10 vuotta.""

Tässä lienee suurin näkemyseromme, itse uskon että finanssikriisit ovat tähän mennessä aina johtuneet liian tiukasta rahapolitiikasta ongelmatilanteissa, löysemmällä olisivat ainoastaan ne liikaa riskejä ottaneet menettäneet rahansa.
Mutta en kyllä osaa lyhyesti perustella asiaa, jos haluat lukea lisää asiasta niin ainakin tuolta löytyy paljon lukemisen arvoista: http://www.themoneyillusion.com/ , http://rootbug.org/ , https://rogerwessman.com/
MoneyIllusion keskittyy noista eniten rahapolitiikkaan.

"Elämme markkinataloudessa. Sillon kirsikoiden poimiminen kakusta on toki lyhyellä tähtäimellä kaikille helpointa. Mutta markkinatalouteen pitäisi kuulua myös jonkilainen näkymätön käsi, joka ohjaa pääomia tehokkaimpiin ja parhaisiin yrityksiin. Sen sijaan viime vuosikymmenet länsimaiden pakonomainen tarve välttää pieniä taantumia on johtanu moraalikatoon (moral hazard), jolloin luotetaan siihen, että keskuspankit tai politikot aina pelastavat, joten miksi välttää riskejä?"

Jos puhutaan yksittäisten yritysten pelastamisesta niin olen täysin samaa mieltä, niitä ei tulisi pelastaa (tosin noin 80% pankkien riskeistähän on talletustakauksen ansiosta valtioilla, joten enimmäkseenhän ne pelastavat itsensä, ongelma on itse talletustakaus).
Sen sijaan pitäisi koittaa välttää noiden ongelmien leviämistä terveempiin yrityksiin, johon tuo löysempi rahapolitiikka ongelmatilanteissa auttaisi.

"Todella kipeät taantumat ovat käytännössä aina seuranneet omaisuuserien liaallista kasvua ja sijoittajien holtitonta riskinottoa. 1990-luvun alussa Suomi ja moni muu maa kärsi tästä. Vuonna 2000 taantuman syy oli pääasiassa teknokuplan puhkeaminen. 2008 suuren taantuman ja monin paikoin laman syy lienee kaikille tuttu?"

1990-luvun alussa neuvostoliiton kaatuminen taisi olla suurin ongelma, vuotta 2000 en tunne tarpeeksi hyvin että osaisin sanoa. 2008 väitän edelleen että ongelma olisi ollut paljon pienempi jos rahapolitiikka ei olisi ollut niin tiukkaa. Itse asiassa muistaakseni USA:n asuntomarkkinaongelmat alkoivat jo 2007 loppupuolella, ja vajaa vuosi siitä eteenpäin näytti siltä että ongelma jäisi paikalliseksi, joten koko taantuman selittäminen sillä ei mielestäni toimi.

"Mitä inflaatioon itsessään tulee, niin tavoitteena parin prosentin inflaatio on varmaankin ihan kohtuullinen. Sitä ei kuitenkaan tulisi tavoitella ihan kaikin keinoin, vaan myöntää, että joskus korjausliike - eli vaikka taantuma tai jopa lama - on hyväksi jotta päästämään rakentamaan uutta terveelle pohjalle."

Millä tavalla taantuma tai lama on hyväksi? Yleensähän se johtaa työttömiin jotka muuttuvat huonommiksi työntekijöiksi kun taidot ruostuvat, velkaongelmia kaikille yrityksille, ja vastaavaa. Millä tavalla se on terveempi pohja kuin sellainen jossa ihmiset ovat töissä ja yrityksillä menee hyvin?

"Olemme nähneet, kuinka osake- ja kiinteistömarkkinoiden kuplat voivat vahingoittaa maailmantaloutta tavalla, josta toipuminen voi viedä vuosikymmenen – tai pidempäänkin."

Oma näkemykseni asiasta:
Ensinnäkin pitää pohtia mikä on ollut kupla, jos tulevia tuottoja katsotaan niin ainoa mikä tulee mieleen oli IT-kupla vuoden 2000 ympärillä (2007 ostetut asiat ovat enimmäkseen tuottaneet positiivista tuottoa vaikka maailmantalous on ollut paljon heikompi kuin odotettiin silloin, joten niiden kutsuminen kuplaksi olisi mielestäni virheellistä).
Toisekseen se että markkinahinnat laskevat sen jälkeen kun taloudessa menee huonosti ei tarkoita sitä että edeltävät hinnat olisivat olleet virheellisiä, silloin vaan odotukset olivat korkeammat.
Vielä tärkeämpänä asiana se että markkinahinnat laskevat kun taloudessa on ongelmia ei millään tavalla tarkoita että markkinahintojen lasku aiheuttaisi talouden ongelmat, kausaliteetti tuossa menee toisinpäin.

Viimeiset kaksi markkinahintojen laskua joista itsellä on enemmän kokemusta:
2007..2009 oli ensin USA:n kiinteistömarkkinoilla liiasta riskistä johtuvia ongelmia, jotka olisivat vaatineet löysempää rahapolitiikkaa. Se löysentyikin hieman, muttei tarpeeksi ja tuo liian tiukka rahapolitiikka aiheutti sitten maailmanlaajuisia ongelmia (mutta ne maat joissa rahapolitiikka ei ollut liian tiukkaa pääsivät helpommalla, esim. Australia, Venäjä, Kiina)

2012 ympärillä EKP nosti korkoja, FED ei. Seurauksena euroalueella saatiin toinen taantuma, USA:ssa ei. Muuallakin meni ihan hyvin.

Eli väitteeni on että ongelmamme ovat viime aikoina johtuneet enimmäkseen liian tiukasta rahapolitiikasta. En niinkään välitä siitä mikä inflaatiotargetin pitäisi olla (0% olisi siitä kätevä että menneet, nykyiset ja tulevat hinnat olisivat vertailukelpoisia), mutta keskuspankkien pitäisi:
A) olla varovaisempia siinä etteivät ainakaan alita targettia, koska siitä seuraa isompia haittoja kuin ylityksestä
B) kompensoida yhden vuoden virhe seuraavana (eli jos vaikkapa inflaatiotargetti on 0% ja yhtenä vuonna tuleekin 1% inflaatio niin pyrkivät seuraavana vuonna -1% inflaatioon), tuo johtaisi siihen että ihmiset voisivat luottaa siihen että inflaatio etenee sovitulla uralla, ja eivät bettaisi keskuspankkia vastaan noissa, joka vakauttaisi rahan kiertoa
C) korvata inflaatiotargetti NBKT-targetilla, eli euromääräisellä BKT targetilla euroalueella, tuo siksi että inflaatio on hidas reagoimaan isoihin muutoksiin kysynnässä (yleensä jos tuotteella ei kysyntää niin tulee ennemmin irtisanomisia kuin palkanalennuksia työläisille, jonka huomaan NBKT:sta muttei inflaatiosta).

Netti on täynnä todella hyvää opetusmateriaalia, itse pidin muun muassa kirjasta A Random walk on wall street, ja Damodaranin luennoista: http://pages.stern.nyu.edu/~adamodar/

"Joten, ensi huutokaupassa laatueroja kpl kokonaismäärissä ovatkin yllättäen pienentyneet Joulukuun huutokauppaan nähden."

Avaatko tuota hiukan vielä? Mikä on pienentynyt?

Yllätyin positiivisesti 0.11€/osake epra-tuloksesta, huomasin sitten että olivat laskeneet vanhalla osakemäärällä, tai mahdollisesti jollain painotetulla niin että laskivat 5/6 ajasta vanhalla ja 1/6 uudella. Tuo on muutenkin huono tapa käyttää keskimääräistä osakemäärää EPS-laskennassa, viimeisen päivän määrä olisi hyödyllisempi.
Uudella osakemäärällä epra-tulos on 13.7/156.8=0.087€/osake, eli vuositasolla 0.348€/osake.

Jos haluaa jostain syystä laskea keskimääräistä arvostustasoa tulokselle, niin kannattaa kääntää P/E -> E/P. Tällöin keskiarvo toimii vaikka tulos olisi välillä lähellä nollaa tai negatiivinen.

"Kuvitellaan, että nykyistä rahajärjestelmää ei ole vielä keksitty ja pyydät minulta tänään 100 vakkaa vehnää lainaksi. Annan ne sinulle vain, jos saan vuoden kuluttua enemmän kuin 100 vakkaa takaisin. Kun ajattelee tilannetta rahattomassa taloudessa, ymmärtää helpommin, että ”koron” täytyy aina perustua todellisiin hyödykkeisiin."

Siihen paljonko korkoa vaadin sinulta että saat minulta 100 vakkaa vehnää lainaksi riippuu siitä paljonko arvostan vehnää nyt, paljonko arvostan sitä vuoden päästä, ja mitä muita mahdollisia sijoitusmuotoja on. Jos minulla on ollut hyvä sato tänä vuonna mutta vehnä ehtii pilaantua ensi vuoteen mennessä (tai säilytys on liian kallista tai mahdotonta), niin saatan hyvinkin tyytyä siihen että saan 50 vakkaa ensi vuonna jos vaihtoehtona olisi että vehnäni pilaantuvat käyttämättöminä.

Tuo autovertaus koski sitä että mielestäni käytät tuossa mallia "korkojen lasku piristää taloutta", siinä missä oikea malli on "matalat korot piristävät taloutta". Eli korkojen nosto nyt sen takia että voi sitten laskea niitä aiheuttaisi että meillä on vähemmän kysyntää sillä välillä, ja sen tulevan laskun jälkeenkään emme ole yhtään paremmassa tilanteessa kun jos niitä ei olisi ikinä nostettu (luultavasti huonommassa koska nosto signaloi että jos tulevaisuudessa meinaa tulla talouskasvua niin keskuspankki kyllä tappaa sen, kuten EKP 2011).