kgb kirjoitti:

 

joeplotter kirjoitti:

 Onneksi me mennään NATOON, ei tuu ryssä rajan yli pitkään, pitkään aikaan. Alkutalven jännittynyt fiilis on muuttunut kevään iloksi, kun r-sanojen armeija ammutaan ja räjäytellään kappaleiksi Ukrainassa ja on osoittautunut koko maailman yhteiseksi naurunaiheeksi.

 

Jos tilanne kärjistyy riittävän pahaksi, venäjän ei tarvitse ampua kuin puolitusinaa ydinkärkeä eteläsuomen suurimpiin kaupunkeihin ja suomesta ei ole mitään jäljellä. Se on yksi lysti kuulutaanko natoon tai onko meillä miljoonan sotilaan reservi. Toisessa maailmansodassa riitti kaksi ydinpommia Japanin antautumiseen.

No joopa joo. Eipä toisaalta tarvitse tätäkään hupiskenaariota turhaan pelata. Ainakin itse otan mieluummin vastaan ydinräjähdyksen vapaana, kuin alistun moskovan orjaksi. Mikä tahansa vaihtoehto on parempi kuin olla osa venäjää tai sen vaikutuksen alla.

Hävittäjissä huomattava osa pääomasta on sidottu lentäjään. Vuosien koulutus ja lentotunnit jne. kumuloituvat huomattavaksi summaksi ihan fyysisen lentokoneen rinnalle. Alas ammuttuna huomattava riski menettää pilotti raadoksi tai vangiksi ja korvaaminen kestää vuosia. Dronepilotit ovat huomattavasti paremmin turvattuja ja voivat ottaa uuden vehkeen käyttöön edellisen tipahdettua niin kauan kuin tavaraa riittää.

Tekoälyn sun muun älykkäiden järjestelmien osalta voitaneen vielä dronepilottien työn tehokkuuta skaalata, kun yksi operaattori pystynee kontrolloimaan laumaa droneja.

Ei nämä keskenään täysin vertailukelpoisia ole ja toteuttavat erilaista roolia, mutta nähdäkseni miehittämättömät lentoalukset ovat tulleet jäädäkseen ja niiden merkitys kasvaa entisestään.

En osaa sanoa, että onnistuuko OST:lle, mutta itse hankin tencenttiä AOT:lle mutkan kautta ostamalla Amsterdamista Prosus NV:tä.

Onpas jännä sivu. Väittää keräävänsä kaikki aiheeseen liittyvät tieteelliset artikkelit, mutta enpä ainakaan hakemalla löytänyt tuota cochrane review:n meta-analyysia joukosta.

Artsipappa kirjoitti:

 

Meuro kirjoitti:

Intian tilanne ei ole nyt ollut medioiden suosiossa vaikka Ivermektiini on toiminut hienosti. Toisaalta eihän mediaa tällaiset positiiviset koronauutiset kiihota. Löydetään ne surkeimmat paikat niin pandemia pysyy käynnissä.

 

https://www.theburningplatform.com/2021/08/14/indias-ivermectin-blackout/

 

Se mitä ivermektiinistä lukenut ja katsonut aikaisemmin dataa niin näyttäisi tosiaan toimivan. Missään ei ole niin jyrkkää alamäkeä tartunnoissa kun Uttar pradeshissa. Tekijöitä voi toki olla useita, mutta ivermektiini voi olla yksi. Data näyttäisi että toimii ennaltaehkäisevästikin. 

 

Mitäs dataa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/ivermektiinin-lupaukset-murentuvat/
 

Ainakaan tämän perusteella ei näytä lupaavalta.

Hauskaa miten joogaohjaajat ja muu hörhöväki suu vaahdossa jauhaa lasten "suojelemisesta" rokotteilta. Itsehän veisin 10kk ikäisen muksuni heti rokotettavaksi, jos noin nuorille olisi tarjolla.

tomjar kirjoitti:

 

ojl500 kirjoitti:

 

tomjar kirjoitti:

 

Coron nääs kirjoitti:

Tätä ei mielestäni tarvitsisi niin kovasti toistaa, vaan antaa ihmisten tulkita lukujonoja sillä tän pitäisi kyllä aueta kaikille ihan käppyröitä katselemalla. Oikeasti jossain kohtaa kun tapausmäärät ovat nousussa, niin THL:n jopa kahden viikon viiveenkin kun tietää että tartunnat saadaan tilastoihin niin saattaakin olla että tauti on jo taittumassa, ja edelleen eletään pelko persiissä. Esim. jos Espanjan mainittu reaaliaikainen r0 luku on todellakin 0,96 niin sairaalahoitoon joutuneet ja teholle joutuneet luvut lisääntyvät vielä hetken aikaa (johtuen aikajanaviiveestä altistumisesta sairaalaan), ja tartuntamäärät nousevat vielä hetken tilastointiviiveestä johtuen- ja tosiasiassa ollaankin jo menossa hitaasti mutta kuitenkin alaspäin kun r0 = alle yhden. 

Tämä vain muistutuksena, valtaosalle varmaan peruskauraa. 

 

 

Jos ihmiset tulkitsee lukuja kuten Stone tai toimittelijat, niin parempi on, että eivät tulkitse. 

 

 

Täytyy sanoa, että ei tuo sunkaan analyysi ole kovinkaan vahva... Vertasit yhden vuoden toteumaa muiden vuosien keskiarvon estimaatin luottamusväliin. Ts. tunnusluvun estimaattiin, jonka vaihtelu on tietysti paljon pienempää kuin koko aineiston vaihtelu. T-testillä voi hyvin vertailla tunnuslukuja toisiinsa (keskiarvo vs keskiarvo), mutta yksittäisen havainnon vertaaminen keskiarvon luottamusväliin ei kerro yksittäisen havainnon erityisyydestä mitään, välit ovat liian tiukat.

 

Kommenttisi oli pahasti pielessä. Oletan, että jokainen analyysejä tekevä ymmärtää, että 1-sample t-testillä verrataan lukua sampleen, kun taas 2-sample t-testillä verrataan sampleja keskenään (ja nämä vain siinä tapauksessa, että samplet ovat normaalisti jakautuneita, muutoin tehdään eri testit). Toki jälkimmäisessä voidaan verrata myös variansseja, mutta tässä ei hypoteesina ollut vaihtelun muutos. Vertailin juurikin sitä, että eroaako vuosi vuoden 2020 luku aikaisemmasta otoksesta ts. onko näiden välillä tilastollista eroa. Ei ollut. 

 

Etkä vertaillut. Nyt se tilastotieteen alkeet -kirja takaisin käteen. Vertailit, että eroaako aiempien arvojen keskiarvon estimaatti tietystä arvosta. Jos haluat verrata, että onko uusi arvo jotenkin poikkeava aiempien joukosta, niin keskiarvon luottamusväli on liian pieni. Pitäisi verrata aiempien vuosien perusteella muodostettua ennusteväliä ja uutta arvoa.

tomjar kirjoitti:

 

Coron nääs kirjoitti:

Tätä ei mielestäni tarvitsisi niin kovasti toistaa, vaan antaa ihmisten tulkita lukujonoja sillä tän pitäisi kyllä aueta kaikille ihan käppyröitä katselemalla. Oikeasti jossain kohtaa kun tapausmäärät ovat nousussa, niin THL:n jopa kahden viikon viiveenkin kun tietää että tartunnat saadaan tilastoihin niin saattaakin olla että tauti on jo taittumassa, ja edelleen eletään pelko persiissä. Esim. jos Espanjan mainittu reaaliaikainen r0 luku on todellakin 0,96 niin sairaalahoitoon joutuneet ja teholle joutuneet luvut lisääntyvät vielä hetken aikaa (johtuen aikajanaviiveestä altistumisesta sairaalaan), ja tartuntamäärät nousevat vielä hetken tilastointiviiveestä johtuen- ja tosiasiassa ollaankin jo menossa hitaasti mutta kuitenkin alaspäin kun r0 = alle yhden. 

Tämä vain muistutuksena, valtaosalle varmaan peruskauraa. 

 

 

Jos ihmiset tulkitsee lukuja kuten Stone tai toimittelijat, niin parempi on, että eivät tulkitse. 

Täytyy sanoa, että ei tuo sunkaan analyysi ole kovinkaan vahva... Vertasit yhden vuoden toteumaa muiden vuosien keskiarvon estimaatin luottamusväliin. Ts. tunnusluvun estimaattiin, jonka vaihtelu on tietysti paljon pienempää kuin koko aineiston vaihtelu. T-testillä voi hyvin vertailla tunnuslukuja toisiinsa (keskiarvo vs keskiarvo), mutta yksittäisen havainnon vertaaminen keskiarvon luottamusväliin ei kerro yksittäisen havainnon erityisyydestä mitään, välit ovat liian tiukat.

Teknokraatti kirjoitti:

  

Oma veikkaukseni on, että sähköautojen määrät lähtevät merkittävään kasvuun kahden auton työsuhdeautoilevissa perheissä, joissa kertakäyttöautot vaihtuvat jatkuvasti ja on helppo valita millä autolla kukin ajaa. Nuo samat lähiöt ovat myös työsuhdeautoistuneita alueita ja onpa niissä vielä joka talossa sähkötkin. Ei tuo ole kummoinen temppu asentaa autotallin voimavirtapistorasian viereen auton latauslaitetta ja ennen kaikkea, siihen ei kysytä neuvoja eikä suostumusta naapurin mummolta. Näissä talouksissa kynnys vaihtaa yksi perheen autoista sähköiseen on pienin. Kyllä meiltä löytyy jokaisena aamun vähintään yksi lähtijä, joka pysyy päivän sähköauton kantaman sisällä kotoa. Ei sen tarvitse olla joka aamu sama kuljettaja. Vaikka jokaisella onkin nimikkoautonsa, niitäkin vaihdellaan ajoreitin ja kuljetustarpeen mukaan jo nyt. 

Siksi tänne kelpaa yksi Model S, patteri-Niro, Ford Mach-E tai jotain sellaista teknisiltä ominaisuuksiltaan vaikka saman tien. Valitettavasti markkina on vielä epäkypsä. Koska Model S:n puolikas maksaa pääoman vaihtoehtoiskustannuksina vuoden polttoaineet ja dieselveron, ostan autoni mielellään 2-3 vuoden ikäisenä vähän ajettuna tehtaan takuuvaihdokkina puolella uuden hinnasta. Sähköautomarkkina ei ole vielä niin kypsynyt, että uudehkoista vaihdokeista pyydetään lähes samaa kuin uudesta. Hinnan alennuksia huomaamattoman Teslan myyjät jopa enemmän kuin uudesta. Kun samassa huushollissa on joka tapauksessa tuhannen mailin turbodiesel, ei sitä patterivispilää ole tarkoituskaan ladata kuin kotona ja mökillä. 

Juuri näin. Kohta edessä kakkosauton hankinta ja valinta tulee olemaan liisattu e-up, sähkö-mii tai sähkö-citigo. Hoituu kaikki kaupunkipyöritykset ja minimikilsat riittää. Oletusarvoisesti omassa pihassa kaikki lataus. Epäilen, että tämänhetkinen range näissä vanhenee nopeasti ja siksi jälleenmyyntiarvo voi olla heikko. Leasingillä pääsee tuosta riskistä.

En usko olevani yksin tässä tilanteessa. Jokohan vagilla olisi näitten vehkeittein tilauskirjoissa tilaa...