Olet täällä
En ole seurannut kovinkaan tarkasti Arpajaislain uudistuskeskustelua ja itselleni tuli uutena tietona Akin linkkaamasta IS:n uutisesta aikataulua koskeva tieto.
" Arpajaislakiuudistusta valmistellaan marraskuun loppuun saakka, ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2021 heinäkuussa. "
Ohisalo:
" Ministerin mukaan Veikkauksen verkkoliiketoiminnan kehittäminen ja ulkomaille suuntautuvan laittoman rahapelaamisen torjunta ovat hallituksen tavoitteita."
Eli NYT pitäisi lobata vimmatusti vapaan pelaamisen puolesta. Loppuvuodesta se on turhaa kun päätökset on jo naulattu ja vapaa pelaaminen uhkaa loppua ensi kesänä.
Mihin kellon aikaan valmistus&toimitusraportti on yleensä tullut?
Turmiolan Tommi kirjoitti:Itselle on vielä suurin kysymysmerkki mikä on Aspiren tavoiteltu paino indeksissä. Yleensähän nämä menevät markkina-arvojen suhteessa, mutta BETZ:in osalta tämä ei toteudu. Aspiren osuus on heilunut 1,92% -> 2,26% -> 1,49% (tämä viimeinen taisi olla suurin syyllinen eiliseen myyntipaineeseen). Oma kela menee, että näin alussa swingit on isoja, kun ostot heiluttavat narikoiden markkina-arvoja, jotka heiluttavat osuutta indeksissä, jotka heiluttavat markkina-arvoja. Hiljalleen swingit pienenee ja osuus konvergoituu kohden tavoiteltua. Jos tuo 1,92% olisi tavoitetila, tänään BETZ tulee ostamaan noin 116k lappua: (1,92% * 77,1M$ / 26,45 Kr) - 398k osaketta.
Tässä oleellista on, onko Aspire luokiteltu "Pure Play", "Core" vai "Non-Core" luokkaan. Näiden paino on aina 150% suhteessa alempaan luokkaan eli ylin luokka on 2,25x painotuksella alimpaan. Luokitus riippuu kuinka suuri osa bisneksestä/kasvusta tulee urheiluvedonlyönnistä. Tämähän ei Aspirella ole merkittävä osa toimintaa, joten tuskin on ylimmässä luokassa.
Ilmeisesti kuitenkaan yhtiön painostusta ei voi laskea suoraan markkina-arvon mukaan, koska jokaisen luokan painotus on laskettu yhtiöiden lukumäärän mukaisesti. Eli ei tästä tehdä riittävän helppoa :) Ensi viikon tiistaina on varmaankin parempi näkymä mikä Aspiren paino ETF:ssä on.
Aki Pyysing kirjoitti:Monta pörssimyrskyä selättänyt, 50 vuotta sijoittanut Erkki Sinkko (s. 1938) on käärmeissään osinkojen lykkäyksistä, sillä hän kanavoisi osinkorahat takaisin pörssiin.
”Pörssiyhtiöt siirtävät koko lailla helposti varsinaisia yhtiökokouksiaan. Näin ne voivat siirtää osingonmaksuaan ja säilyttää rahat kassassa pitkälti eteenpäin. Osingonsaajat ovat kiukkuisia. Nyt saisi osakkeita halvalla, mutta rahat ovat kiinni osinkokaranteenissa.”
Kauppalehti voisi antaa Sinkon pitää arvokkuutensa, vaurastua rauhassa kotonaan ja olla ottamatta enää yhtään haastattelua. 1980-luvulla kun vaati rahastoanteja, oli valtaosa joukoista nyrkki pystyssä, mie tosin en. En ole nimittäin oikein nähnyt koskaan, miten oikeaa arvoa tehdään kirjanpidollisilla siirroilla.
2020-luvulla kun vaatii osinkoja, että pääsisi ostamaan osakkeita, yllättävän moni tajuaa, että osakkeen kurssi tippuu sen osingon verran. Eivät kaikki, mutta paljon suurempi osa kuin 1980-luvulla.
Otetaan hypoteettinen tilanne, jossa markkinoilta saisi ostettua osakkeita huomattavasti todellista arvoa halvemmalla. Yhtiö x:n arvo on laskenut markkinamyllerryksessä kahdesta eurosta euroon. Yhtiö päättää silti, markkinatilanteesta huolimatta, jakaa osinkoa 5 senttiä/osake. Osakkeen hinta markkinoilla laskee osingon irtoamisen yhteydessä 5 sentillä. Sijoittaja maksaa osingostaan veroa 25,5%, jolloin käteen jää 3,725 senttiä/osake.
Sijoittajalla on ollut 1000 osaketta entuudestaan ja nyt hän päättää uudelleen sijoittaa saamansa osingot (37,25 €). Hän ostaa rahoillansa 39 uutta osaketta (39*0,95e=37,05e) ja rahaa jää vielä hiukan yli hummattavaksi. Kun pöly on laskeutunut markkinoilla ja ollaan palattu normaaliin, on osakkeen hinta palannut takaisin vastaamaan todellista arvoansa. Osake arvostetaan markkinoilla nyt 1,95e arvoiseksi.
Sijoittaja laskee salkkunsa lihoneen 2026,05e arvoiseksi (1039*1,95e) ja myhäilee vaurastumistaan kotonaan.
Toinen sijoittaja ei tykkää ajatuksesta, että rahaa siirrellään taskusta toiseen ja päästetään samalla vielä verokarhukin apajille. Hänellä on oikeus päättää osinkojen jaosta ja hän päätyy ratkaisuun, että osinkojen jako perutaan tältä vuodelta. Hän mieluummin istuu rauhassa käsiensä päällä ja odottaa markkinoiden rauhoittumista. Markkina-arvostukset lopulta palautuvat ja osake arvostetaan markkinoilla taas kahden euron arvoiseksi. Sijoittaja laskee osakeomistuksensa arvon ja toteaa, että hänen tuhannen osakkeensa arvo on palautunut kahden tuhannen euron arvoiseksi. Hän on hyvin tyytyväinen tilanteeseensa.
Ei kai Erkin kyydissä kovin huono ole olla?
PetjaY kirjoitti:Kiinasta pari huomiota, Q2-osarin mukaan turkisten maahantuontiverot kasvoivat muistaakseni ~20% heinäkuussa, joten sen suhteen oli ihan odotettavaa että kysyntä on huonompaa syyskuussa, koska kannustimet ostaa mieluummin jo kesäkuussa olivat niin vahvat. Tuon vaikutus vaimenee seuraavissa huutokaupoissa, mutta toki se myös pysyvästi heikentää suominahkojen kilpailukykyä.
Toisekseen itse näkemien makrotalousraporttien mukaan kiinalaisten kulutus kasvaa edelleen vahvasti, esimerkiksi tuossa jutussa http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21667927-chinas-cons...
on "Overall, China’s retail sales have increased by 10.5% in real terms this year, well ahead of economic growth (officially 7% but closer to 6% according to many analysts).". Eli uskoisin että kiinan kysyntä tulee olemaan ihan hyvää ensi vuonna, riippuen toki säästä ja muodista.Sitten olen tutkinut melko paljon öljymarkkinoita, ja minusta vaikuttaisi että öljyvarastot alkaisivat kausitasoitetusti supistua noin Q1/2016, joka nostanee öljyn hintaa seuraavan vuoden kuluessa melko paljon. Ja kun venäjä muutenkin on kaveerannut enemmän länkkäreiden kanssa viime aikoina (ukrainassakin melko hiljaista) niin eiköhän venäläinen kysyntäkin sieltä pikkuhiljaa nouse (tosin siihen menee kauemmin, mutta jos hyvin käy niin rupla voisi olla jo maaliskuun huutokaupan aikaan sen verran vahvempi että sieltäkin tulisi tukea).
Jos öljymarkkinaan haluaa perehtyä niin tuo on aika hyvä alku: http://www.opec.org/opec_web/static_files_project/media/downloads/public...
Aika kattava paketti toi Opecin raportti. Mistä päättelit, että öljyvarastot alkaisivat supistua Q1/2016? Jenkeissä näin saattaa käydäkin mutta koko maailman osalta kysyntä ja tarjonta näyttäisi kohtaavan vasta alkuvuodesta 2017. Toki siinäkin paljon muuttujia (taloussuhdanne, Irakin ja Iranin tilanne jne.) Sivulta 95 eteenpäin lukuja kysyntä/tarjonta tasapainosta.
