Itse käytän investing.com:in salkkutyökalua omien omistusten seuraamiseen. Ainakin omiin tarpeisiini nähden se on ollut riittävän hyvä. Investing.com:sta on sekä ilmaisversio, jossa on mainoksia, että maksullinen versio, jossa on lisäksi joitain lisätoimintoja.

Verovelalla vivuttaminen kallistuu ensi vuonna. Huojennetun viivästyskoron määrä nousee kahdesta prosentista kuuteen.

RedRabbit wrote:

Vääntäkääs minulle rautalankaa, mitä en nyt oikein ymmärrä. IS3F (iShares $ Corporate Bond Interest Rate Hedged UCITS ETF) treidaa tänään eilisen jenkkien korkouutisten jäljiltä yli 2% alamäessä. Eur/USD kurssivaihtelu ei moista selitä, ja minun logiikallani odotin kurssireaktion menevän toiseen suuntaan. Missä menin pieleen?

Indeksi pyrkii mittaamaan Yhdysvaltain dollarin määräisten Markit iBoxx USD Liquid Investment Grade Index -indeksiin (perusindeksi) sisältyvien yritysten joukkovelkakirjojen tuottokehitystä suojautuen dollarimääräisten yrityslainojen korkotasoriskiltä. Perusindeksi mittaa sellaisten dollarimääräisten yritysten kiinteätuottoisten arvopaperien (kuten joukkovelkakirjojen) tuottokehitystä, joista maksetaan kiinteää korkoa. 

...

Kiinteätuottoisten arvopaperien hintaan voivat vaikuttaa vaihtuvat korot, jotka puolestaan voivat vaikuttaa sijoituksen arvoon. Korkojen vaihtelu vaikuttaa käänteisesti kiinteätuottoisten arvopaperien hintoihin. Siksi kiinteätuottoisten arvopaperien markkina-arvo voi laskea korkojen noustessa. 

Olisiko osingon irtoaminen? Itselläni ainakin IS04:stä (tietääkseni) irtosi puolivuosittainen osinko tänään.

Törmäsin sattumalta dokumenttisarjaan, johon annan vahvan katselusuosituksen:
https://energytransitioncrisis.org
(Landing page Youtubesta löytyviin videoihin.)

Se on kahdeksanosainen sarja, jossa hedge fund manager Erik Townsend kertoo systeemiajattelun näkökulmasta, että mitä energian vihreä siirtymä vaatii, miten sen voisi käytännössä toteuttaa ja mitkä asiat on tähän mennessä tehty päin persettä. Erinomainen vastapaino sille, että yleensä medioista tuntuu tulevan ulos vain jotain moraaliposeerausta, jossa esitellään jaloja tavoitteita mutta konkreettiset ratkaisuaskeleet puuttuvat täysin. Tämä dokumenttisarja sisältää sellaista asiaa, jonka toivoisin jokaisen - aivan erityisesti jokaisen poliitikon ymmärtävän.

Sarjan painaviin sanomiin lukeutuu, että ns. energiasiirtymäkriisiä ei ehdi enää välttämään.
1. Öljyntuottajien mollaus on johtanut siihen, että uuteen tuotantoon ei investoida läheskään niin hanakasti kuin esim. 10 vuotta sitten.
2. Öljy- ja kaasulähteet eivät ole ikuisia, vaan jo tuotannon pitäminen nykytasolla vaatii investointeja.
3. Ihmiskunnan energiantarve kasvaa edelleen.
4. Viimeisen 20 vuoden tuuli- ja aurinkovoimaprojektit tyydyttivät huimat 2% ihmiskunnan energiantarpeesta. Täten kasvanut energiantarve tyydytetään pääasiassa fossiilisilla.
Näin ollen ollaan lähellä sitä hetkeä, kun energiaa ei riitäkään kaikille. Täten jokainen globaalin makrotalouden parempi ajanjakso todennäköisesti johtaa siihen, että öljyn ja kaasun hinta karkaa hyvin korkealle.

Käytännön ratkaisuiksi sarjassa esitetään ajoneuvokannan sähköistämistä, syvägeotermistä lämpöä ja modulaarisia "uusvanhan" teknologian modulaarisia ydinvoimaloita. Ajoneuvokannan sähköistämisessä tullaan laittamaan erityisesti vihreiden hellimät ajatukset ilmastokriisin ratkaisusta ja kaivosteollisuuden rajoittamisesta vastakkain. Ajoneuvokannan sähköistäminen tulee vaatimaan huiman määrän kallioperän mineraaleja. Pelkkä kierrätys ei tätä ratkaise.

Mielenkiintoinen pointti 8-jaksossa oli myös, että vastaus sekä ilmastofanaatikoiden, että -skeptikoiden huoliin on sama: runsas puhtaan energian tuotanto.

Paljon muitakin mielenkiintoisia pointteja oli kerrottu niin, että asian ei-ammattilaiset (niinkuin minä) pystyy ymmärtämään.

Tuon sarjan läpi katsottuaan voikin sitten pohtia, että miten hyvin Helsingin Sanomien toimittaja ja haastateltavat kykenevät syvälliseen systeemiajatteluun aamuisessa artikkelissa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009927175.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
Siinä on toimittelijalta ja haastateltavilta jälleen kerran tyypillistä öljyntuottajien mollausta. Ilmeisesti haluttaisiin vain "lopettaa öljy". Kuten lähes aina, niin taaskaan ei esitetä yhtään realistisesti toteutettavissaolevaa konkreettista toimenpidettä korvaamaan fossiiliset energianlähteet kunnolla. (Noh, lähellä artikkelin loppua sentään siteerataan IEA:a lyhyesti, että öljy- ja kaasuinvestointeja ei voi lopettaa yhtäkkiä ilman isoja ongelmia.)

https://twitter.com/GeneralStaffUA/status/1715245009199378683

Vaikka noissa Ukrainan raportoimissa luvuissa olisikin vähän lapinlisää, niin silti vaikuttaa siltä, että rintamalla on pistetty ihan kunnolla ranttaliksi taas vaihteeksi.

Aki Pyysing wrote:

Oletan tutkimatta, että aseteollisuuden osakkeet ovat hypehinnoissa. Mutta ovatko ne? Millaisilla kertoimilla ne treidaavat?

Omassa salkussa Lockheed Martin näyttää olevan noin P/E 16.

Juha wrote:

https://www.kauppalehti.fi/porssitiedotteet/arvopaperimarkkinalain-9-luvun-10-n-mukainen-ilmoitus-ilmastorahasto-oyn-yhteenlaskettu-omistusosuus-neste-oyjsta-alitti-5-/9b9118b8-cf7c-5633-9eca-a7def7d51ead

Ilmastorahasto Oy:n ilmoituksessa mainittu omistusosuus Neste Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on 22.9.2023 alittanut 5 prosentin rajan.

Ilmastorahasto exit.

Hallitus vain siirsi Ilmastorahaston omistamat osakkeet valtion suoraan omistukseen. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009881801.html

https://www.is.fi/autot/art-2000009841697.html

LOL. Joitain viikkoja sitten putleri uhosi telkkarissa Venäjällä korjattavan (Ukrainan alueiden ryöstöviljelyn myötä) ennätyksellisen viljasadon. Toisin kuitenkin näyttää käyvän, jos ylläolevat tiedot pitävät paikkansa. Pakotteiden aikaansaama talouden tyvilaho alkaa näkyä ja tuntua.

hauturi wrote:

Nyt on taas muutenkin uudestaan unohtanut missä ketjuissa on uutta luettavaa ja missä ei. 

"Blogien" puolella se minulla toimii mutta "Aktiivisen keskustelun" puolella ei.

Euroopan energiankulutuksen säästötalkoiden onnistumisen kannalta talven aikana vallinnut säätyyppi oli merkittävä tekijä. NAO eli North Atlantic oscillation oli suurimman osan talvesta positiivinen. Täten Atlantin matalapainetoiminta oli normaalia voimakkaampaa ja lauhat läntiset tuulet Euroopassa tavallista voimakkaampia. Samaan aikaan toisessa päässä Atlanttia matalapaineiden syntysijoilla Pohjois-Amerikassa tavallista voimakkaampien pohjoistuulten todennäköisyyden pitäisi kasvaa. NAO-indeksistä huolimatta myös Yhdysvalloissa oli normaalia lauhempi talvi, mikä on melko harvinaista NAO-positiivisena talvena. Siten oli myös mahdollista ostaa yhdysvaltalaista lng:tä odotettua halvemmalla.

Näin ammattimeteorologin silmin kävi kyllä aivan älyttömän hyvä tuuri, kun Euroopan talouden kannalta paras mahdollinen sääskenaario toteutui. Huonomminkin olisi voinut käydä. Muistaako kukaan vielä talven 2009-2010 tai 2010-2011? Tammikuussa seurasin jännityksellä, että tapahtuuko ennusteissa näkynyt stratosfäärin äkillinen lämpeneminen (sudden stratospheric warming, SSW) vai ei. SSW:llä on kyky muuttaa säätyyppi Euroopassa nopeasti aivan päinvastaiseksi niin kuin tapahtui lopputalvella 2018. Lopulta tänä vuonna SSW tapahtui vasta helmikuun puolivälin jälkeen, jolloin kylmältä säätyypiltä loppui aika kesken. Tämän talven SSW:n vaikutus ylläolevaan NAO-indeksiin näkyy kuitenkin selvänä dippinä helmikuun lopussa ja Pohjois-Euroopassa jonkinverran jäähtyneenä säänä.