Olet täällä

Fortum - 4.12.2020 12.13

Bingo53 kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

Se mikä ympäristäjärjestöiltä on jäänyt huomioimatta, on että tarvitaan helposti käyttöön otettavaa säätövoimaa kuten vesivoima ja hiilivoima (muitakin on). Kumpikin on tällä hetkellä pannassa.

 

Kyse ei ole pelkästään säätövoimasta vaan lisäksi siitä, että sähkön jakeluverkon hallinta heikkenee, jos siinä ei ole riittävää inertiaa taajuusmuutosten kompensoimiseen.

Inertia tulee pyörivien massojen huimamomentista. Aurinkoenergiassa ei ole pyöriviä massoja ja tuulivoimaloiden sähkö tulee taajuusmuutajien kautta, joten niissäkään ei ole momenttia. Akuilla sähköä säilöttäessä inertia ei lisäänny.

Jos taajuus laskee hyvin paljon, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa sähköjärjestelmän toiminnan pelastamiseksi kytkeytyy automaattisesti irti merkittävä määrä kulutusta.

Perintestä tapaa tuottaa sähköä pyörivillä laitteilla tarvitaan edelleenkin. Inertiaan vaikuttaa paitsi pyörivän massan määrä, myös sen pyörimisnopeus. Suuria, hyvin suurella kierrosnopeudella pyöriviä massoja on erityisesti lauhdevoimalaitoksissa. Ydinvoimalat kasvattavat inertiaa eniten. Myös vesivoimassa on pyörivää massaa, mutta vähemmän kuin lauhdevoimalaitoksissa. Ne myös pyörivät hitaammin.

Lähde: Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta (fingrid.fi)

Jos töpselistä haluaa sähköä, myös sen luotettava jakelu on hallittava. Pelkkä vihreys ei riitä.

 

 

Kiitos kun jaksoit avata vielä Inertian kansalle. Tämä alkaa menemään jo suurimalla osalla ohi insinööreistäkin, vaikka on tavattoman tärkeä sähköverkon toiminnassa. 

 

Näytä koko viesti
Fortum - 1.12.2020 11.44

FinnishDGI kirjoitti:

 

kravaattikukko kirjoitti:

1. FortumUniperilla on varsin paljon säätyvää tuotantoa

 

Tavattoman hyvä selitys asiasta, jota ei ole tullut pohdittua itse. 

Oletko perehtynyt tai pohtinut miten/millä aikajänteellä akkuteknologian kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa säätösähkön tarpeeseen noiden uusiutuvien kanssa? 

Kovastihan tähän kehitykseen on odotuksia taidettu ladatta (esim. Teslan kohdalla), mutta en ainakaan itse tiedä yhtään kuinka kaukana kaiken kaikkiaan ollaan tuon mittakaavan tarpeista.

Akut tulevat ensisijaiset Suomessa Fingridin aFRR reserviin eli automaattiseen taajuudenhallintaan, jolla saadaan pidettyä 50Hz taajuutta verkossa helpommin. Tämä johtuu siitä, että akustot reagoivat nopeasti, mutta niitä pitäisi olla todella paljon vaikka yhden kaupungin yhden tunnin sähkökatkoon. Teslan akusto Australiassa taitaa kattaa noin 30 000-40 000 hengen kaupungin, jos en väärin muista. Tässä tulee termi kysyntäjousto (tai kulutusjousto), jossa loppukäyttäjien on jatkossa osallistuttava verkon tasapainotukseen. Pojoismaissa on maailman paras sähköverkkoinfra mittarilukioineen, kohtuu nopeasti muuttuva regulaatio ja mm. sen takia nyt jo pk-yritykset pääsevät helposti esim. Helenin tai Fortumin kautta joustopalveluihin mukaan. Jatkossa myös kiinteistöt tulevat automaation kautta entistä enemmän mukaan joustoon, niin näkisin, että Fortumilla on Pohjoismaissa paljon paremmat pilotintimahdollisuudet uusiin teknologioihin, kuin Saksassa näissä asioissa.

Tosiaan Stattnet on Norjalainen ja Kräftnät Ruosin pulju menivät sekaisin. Infoahan näistä perusasioista löytyy varsin paljon esim. Fingridiltä https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/markkinoiden-yhtenaisyys/johdanto-sahkomarkkinoihin/

 

Näytä koko viesti
Fortum - 30.11.2020 11.56

Juicci kirjoitti:

 

TL kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

· Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 85 % hintaan 34 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 75 % hintaan 33 euroa/MWh
ja vuodelle 2022 noin 40 % hintaan 32 euroa/MWh
  · Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2020 noin 90 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodelle 2021 noin 85 % hintaan 28 euroa/MWh ja
vuodelle 2022 noin 55 % hintaan 24 euroa/MWh

Osaatko (tai osaako joku muu) selittää miksi suojaushinnoissa on näin valtava ero? Ei kai tuote voi olla erilainen, vai onko toinen "kivihiilipitoisempaa" sähköä tai vastaavaa? Ja onko jotain käsitystä tuleeko ero joskus tasoittumaan? Ja jos tulee, kumpaan suuntaan voi olettaa liikkeen tapahtuvan?

Nimim. Kaverit käskivät kysymään....

 

Uskoisin syyn olevan se, että Uniperin pohjoismainen tuotanto sijaitsee Ruotsissa (ainakin valtaosin) ja  Fortumin pohjoismainen tuotanto taas sijaitsee Ruotsin lisäksi myös Suomessa. Suomessa on korkeammat sähkönhinnat kuin Ruotsissa, joten Suomessa sijaitseva tuotanto saadaan suojattua korkeampaan hintaan, jolloin koko pohjoismaisen tuotannon suojaushinta nousee. Olisikin kiinnostavaa nähdä erittely suojauksista tarkemmalla tasolla (FI, SE1, SE2, SE3 & SE4). Norjan ja Tanskan osuudet, jos niitä on, ovat varmastikin hyvin pienet Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.

 

Sähkömarkkinoita on hieman vaikea ymmärtää tavallisena tallaajana, joka on tottunut, että töpseli seinään ja läppäri lataantuu. Jotkut vähän valveentuneemmat, yleensä omakotiasujat, tiedostavat jo sähkön hinnat ja kuinka säästää rahaa lämmittämällä vähemmän. Tämä näkyy jo vuotuisessa laskussa merkittävästi (iltapäivälehtien otsikoista poiketen kuluttamalla vähemmän myös arvonlisäveroa, sähköveroa ja siirtomaksua kuluu vähemmän, koska myös ne komponentit menevät jokaisesta kulutetusta kWh:sta). Tyypillisesti yritykset tekevät suojauksia oman tiedon valossa A. suojautuakseen äkillisiltä hintojen muutoksilta (joskus on yrityksiä mennyt nurin kauan sitten) B. ennustettavamman liiketoiminnan takia C. joku muu syy mitä en tiedä. 

Sähkömarkkinat voi karkeasti jakaa 2 osioon.
1. Nordpoolin tukkukauppa, jossa käydään kauppaa esim. 10v-1pv suojauksilla eli futuureilla, optioilla ja ties millä. 

2. Kansallisen kantaverkkoyhtiön (Fingrid, Ruotsissa Stattnet) säätösähkö ja reservimarkkinoilla, joilla vastataan, että sieltä töpselistä tulee joka hetki tavaraa eikä turhia sähkökatkoja tule.

Kaikilla isoilla yhtiöillä UPM:stä sähköyhtiöihin on omat treidaajansa, jotka hoitavat sähkön hankinnan, suojaukset sekä tarjoukset eri markkinapaikoille.

 

Jotta voi miettiä Fortumin tulevaisuutta Uniperin kanssa, niin täytyy miettiä, että mitä sähköverkoissa ja tuotannossa on tapahtumassa. Nyt on poliittisesti tuettu paljon tuulivoimaa, jota on sittemmin rakennettu tietenkin Suomeen, mutta helvetin paljon Ruotsiin ja Norjaan viimeisen 2 vuoden aikana. Sama tapahtui Saksassa, jossa rakennettiin tuulivoimaa todella paljon, mutta kukaan ei halunnut siirtoverkkoja takapihoille, niin pari vuotta sitten oli 1000km/9000km tavoitteesta täynnä. Tanska oli ensimmäinen, joka rakensi puoli maata täyteen tuulivoimaloita ja Ruotsi/Norja pääsi ostamaan edullista sähköä päivisin ja myymään kalliimmalla säätösähköä iltaisin. Tästä päästään siihen, että tuulivoima ja aurinkovoima tarvitsevat aina mukaan säätyvää tai nopeasti säätyvää voimaa. Näiden nykyisten voimaloiden edullinen hinnoittelu on ihan älytöntä, koska nyt on tuettu sitä, että rakennetaan voimaloita, mutta rakentajilla ei ole velvoitetta hoitaa säätövoimaa mukaan tai tilalle. Lisäksi voimalat yleensä ovat skutsissa, joka tarkoittaa, että kantaverkkoyhtiö (veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät) maksavat siirtoyhteydet ko. sijainteihin. Ruotsissa on pelkästään parina vuonna rakennettu tuettua tuulivoimaa koko Suomen kapasiteetin verran vuosittain. Koska kapasiteettia on rakennettu erittäin paljon, niin sitten on havahduttu siihen, että sähköverkot ei ole rakennettu vaihtelevan tuotannon varaan. Verkko on tyypillisesti toiminut siten, että tuotanto (hiili-, ydin-, vesivoima) on tasaista ja se puksuttaa. Näin ollen kun kulutus on lisääntynyt talvisin, niin on painettu nappia ja nostettu tuotannon tehoa. Vaihteleva uusiutuvien tuotanto aiheuttaa kuitenkin erittäin suuria heittoja päivittäiseen ennusteisiin. Tuulta kun ei voi kovin hyvin ennustaa, että millä minuutilla ja tunnilla se lopahtaa. Näin ollen Olkiluoto 3:n teoreettisen tehon verran tuotantoa saattaa tipahtaa liian ajoissa pois ja tämä pitää tasata jollain. Tämä muutos aiheuttaa kysyntää nopeasti säätyville tuotantomuodoille, joita Uniperilla ja Fortumilla on on esim. modernit kaasuvoimalaitokset Saksasa, vesivoimalaitokset (joita ei muuten voi rakentaa enää). Lisäksi tämä nostaa hintoja säätö- ja reservimarkkinoilla.

Sähköverkon tasapainoa mitataan hertseissä ja tavoitteena on pitää se mahdollisimman lähellä 50 Hz. Tämän vaihtelu (en jaksa etsiä kuvaajaa) on noussut viimeiset 20 vuotta merkittävästi ja tulee lisääntymään entisestään. Vaihtelevat tuotantomuodot tulevat nostamaan tätä ja se aiheuttaa kysynnän nousun säätösähkömarkkinoilla. Sen sijaan tukkusähkömarkkinoille on tullut hintahäirikkö eli valtiontuet, joka on aiheuttanut sen, että kannattamattomat hiilivoimalat ovat poistuneet Pohjoismaista. Tämä on hyvä asia, mutta samalla sähkön hinta on ollut erittäin alhaista ja aiheuttaa markkinavääristymää, kuten aina erinäisissä tukimekanismeissa. Siihen syssyyn kun lisätään tuuliset päivät, niin meillä on tilanne, jossa markkinahinnat ovat nollassa tai miinuksella eli isoille sähkön käyttäjille maksetaan siitä, että ottavat ylituotantoa vastaan. Samaan aikaan siirtoverkkojen rakentaminen ei meinaa pysyä perässä edes Pohjoismaissa. Ruotsissa on monta eri hinta-aluetta ja nyt kun Etelä-Ruotsista poistui 1 ydinvoimala, niin siellä Stattnet on varoittanut sähköpulan mahdollisuudesta, koska siirtoverkot eivät vedä. Näiden rakentaminen ei ole mikään nopea toteutus sitten koskaan (regulaatio, valitukset, suunnittelu yms). Tämä on aiheuttanut myös sen, että maan sisällä voi oll suuria vaihteluita eri hinta-alueilla. Tyypillisesti kuitenkin Suomen hinta-alue on ollut suhteellisesti paljon kalliimpi. Jos katsoo Fingridin tilastoja, että emme ole sähkössä omavaraisia, niin se ei ihan pidä paikkaansa vaan markkinoilta (Ruotsista, Venäjältä) on halvempaa ostaa tavaraa kun tuottaa sen hetkisillä tuotantomuodoilla Suomessa.

 

Kaiken voi kiteyttää, että sähköä on, mutta kulutus ja tuotanto ei yleensä ole oikea aikaista.

 

En ole tehnyt Fortumista sen kattavampaa analyysiä, mutta oma filosofia perustuu seuraaviin asioihin, joissa kiinnitän huomiota:

1. FortumUniperilla on varsin paljon säätyvää tuotantoa

2. Fortumilla ollut hyvä projekti, jossa olemassaolevia vesivoimaloita modernisoidaan (saadaan nostettua vanhan voimalan tehoa merkittävästi)

3. Fortum on positioitunut tulevaisuuden teknologioihin varsin hyvin

4. Sähkön tarve ei ole hirveästi vähenemässä, koska myös kiinteistöjen pitää alkaa pudottamaan CO2 päästöjä (euroopassa lämmitetään kaasulla), niin myös sen pitää sähköistyä (lämpöpumput) ja sähköautoja runnotaan nyt läpi.

 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 17.11.2020 03.39

THAIMING kirjoitti:

17000$ ylitetty ja vielä ei ole havaittavissa edes suurempaa hypeä! yes

 

Ei oikein minkäänlaista. Googlen trendit ovat hyvin maltilliset.

https://trends.google.com/trends/explore?date=today%205-y&q=bitcoin

 

https://twitter.com/sassal0x/status/1328460413487390720

https://twitter.com/VetleLunde/status/1324339615554293761/photo/1

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 3.11.2020 01.34

Näettekö mitään negatiivisia puolia Bitcoin trackereihin (esim. Bitcoin XBT tai XBTE) sijoittamisessa vs bitcoiniin "aitona"? Trackeri on paljon vaivattomampi tapa ainakin itselle. 

 

Kaupankäyntiä ei voi ainakaan Nordnetin trackereillä käydä kuin hyvin rajoitetuin aikatauluin (olisko joku 10-18?) ja muuten voi 24/7. Ottaen huomioon volatiliteetin, niin tämä on aika iso miinus. Kulut myös piensijoittajalle aika isot Nordnetissä. Lisäksi kauppaa voi käydä muualla XBT -> ETH/USD/ ym tarvittaessa.

Henk. koht. laittaisin vaikka coinmotionille suoraan itse tuotteeseen.

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 27.10.2020 01.11

Polkadot uutisointia Bloombergilla:

“We are going to see a lot of different innovative products that can’t exist in a smart contract environment,” Wood said in an interview from Berlin. “Game blockchains, ensuring gamers don’t cheat. Blockchains within consortia. They are difficult to deploy in a smart contract environment.”

Created by Ethereum co-founder Gavin Wood, the innocuously named Polkadot platform has seen the biggest jump in active developers of all major crypto protocols, according to a recent report from Outlier Ventures. While developer interest in Bitcoin and Ethereum has declined, the number of monthly active developers building on Polkadot increased by 44% in the 12 months ended in May, the report found.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-10-17/ethereum-blockchain-killer-goes-by-unassuming-name-of-polkadot

 

Steve Balmerin sanoin: "developers, developers, developers" 

https://www.youtube.com/watch?v=I14b-C67EXY&ab_channel=RandyvanderMeer

Näytä koko viesti
Pankkitilin korvikkeet - 8.10.2020 03.51

Matti.K kirjoitti:

 

gonatsu kirjoitti:

Fyysisen kullan spread on aikamoinen. Jos likvidin osakkeen myynti- ja ostolaitojen ero lasketaan senteissä, niin kullan osalta ero per unssi on satoja euroja. Tavexilla on myynnissä kaikenlaisia kultatuotteita, esim. 1 oz Kiinan Panda 2011 kultakolikko. Ostohinta on tätä kirjoittaessa 1492€ ja myyntihinta 1846€.

 

Tuo fyysisen kullan korkea spreadi koskee lähinnä noita mainetsemiasi pieniä kolikoita ja harkkoja. Edustavat pientä osaa kullan kokonaismäärästä, niistä on nyt huutava pula ja ne on loppu markkinoilta, siitä johtuu tuo korkea spreadi. Fyysistä kultaa omistavaa etf:ää saa ihan kullan markkinahintaan edelleen. Nuo etf:ät taitaa omistaa kultansa noissa 12,4 kg harkoissa, joten sellaisen harkonkin saanee edelleen itselleen markkinahintaan jos on sellainen 600000e on löysää :) 

Kulta ETF:iin liittyy kriisitilanteessa kolmannen osapuolen riski, joka on selitetty alla olevassa videossa varsin hyvin. 

https://www.youtube.com/watch?v=bqoQ9DxMrw0&ab_channel=GeorgeGammon

 

Näytä koko viesti
Dollari - 23.9.2020 02.00

"Mitäs tuollainen dollarin kurssin romahduttaminen tekisi Suomelle ja Euroopalle? Ainakin vienti jenkkilään sakkaisi pahasti. Ja jos Kiina päättäisi laittaa rahat Euro-bondeihin, Euro kallistuisi entisestään? Toisaalta sitten olisi entistä halvempi ostella kaikkea made in China... Ja EU:n keskuspankki ei vissiin paljoa voisi tehdä, kun niiden mandaattiin ei kuulu Euron arvon säätäminen?"

Mitä olen kaupankäynnistä ymmärtänyt, niin jos yritys Suomesta (euro) myy esim. Venäjälle (rupla) tavaraa, niin kauppa tehdään kuitenkin dollareissa (myös syy miksi Kiina haluaa dollarin vaikutuksesta pois pitkällä aikavälillä). Kuitenkin näkisin, että esim. Saudeista prinssi haluaa ostaa puuta ja katsoo hintoja: "Ruotsi 1 rahaa ja Suomi 2 rahaa, ostan Ruotsista". Jokatapauksessa Euron valuutan vahvistuminen on suurinta myrkkyä Suomen viennille eikä valuutan kurssiin voida vaikuttaa. Ihmisten palkkoihin voidaan vaikuttaa teoriassa eli leikataan palkkoja esim. 10% kollektiivisesti, mutta ei onnistu käytännössä. EKP:n Lagarde sanoi viime lähetyksessä kyselyosiossa, että eivät tule sääntelemään valuutan arvoa. Tämä voi toki muuttua nopeasti, kun Merkel laittaa poliittista painetta.

 

Johtopäätöksenä: Kun verrataan mitä Ruotsin hallitus teki kilpailikyvyn eteen (verokevennyksiä henkilöille, yrityksille) ja mitä meillä tehdään hallituksessa, niin ollaan aika kusessa. Q4 ja 1H tulee kaatumaan paljon firmoja, kun maxi pankkivivut, business finland lainat, eläkefirmojen ja verottajan kanssa neuvotellut lyhennysvapaat ym. on syöty loppuun ja liikevaihto tulee sakkaamaan entistä enemmän. 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 18.9.2020 12.33

Meuro kirjoitti:

"Headquartered in Cheyenne, Wyoming, Kraken Financial is the first digital asset company in U.S. history to receive a bank charter recognized under federal and state law, and will be the first regulated, U.S. bank to provide comprehensive deposit-taking, custody and fiduciary services for digital assets."

https://blog.kraken.com/post/6241/kraken-wyoming-first-digital-asset-bank/

Tämä oli mielenkiintoinen uutinen. Samassa Danskelta tuli viesti, että minkä takia en saanut siirrettyä tilisiirrolla Krakeniin: "Pankki on saanut tiedon, että ko. yritys on vastaanottanut epäilyttäviä maksuja ja asiakkaan varojen mahdollinen väärinkäyttö halutaan näin estää pankin toimesta. Tässä vaiheessa emme voi sallia maksuja kyseisellä toimijalle."

 

Näytä koko viesti
Kryptovaluutat sijoituskohteina - 10.9.2020 03.23

Casteliero kirjoitti:

Coinmotionilla on pankkiluvat, niin sitä kautta ainakin pääsee markkinoille ja sieltä itse viimeaikoina hoitanut myynnit ja ostot. Osakkeiden omistajille vielä kulutkin ihan kilpailukykyiset.

Joo, coinmotion toimii kyllä.

Näytä koko viesti