Olet täällä

Kilpparin tumputusbloki - 7.4.2021 02.07

Kilppari kirjoitti:

 

Suuressa uskontokeskustelussa käsitelty vanhat tutut pointit. Itse olin tuossa aiheessa aktiivinen joskus parikymppisenä ja vähän myöhemminkin. Asia tavallaan tärkeä, mutta olen huomannut vaikutusmahdollisuuden olevan oikeasti käytännön nolla. Helpommalla pääsee, kun antaa olla. Tämä siis käy tässä asiassa siksi, että pääosin kyseessä harmiton puuha. 

 

Yksi pointti joka minusta tuossa jäi mainitsematta on viihdearvo. Jos kelataan kalenteria vaikka 200v taaksepäin, niin ihmisillä ei ole ollut juuri viihdettä. Elokuvien ja pelien sijaan kerran viikossa ollut jumalanpalvelus on ollut ylivoimaisesti kovin viihdepläjäys jota on ollut täysin perusteltua odottaa koko viikko siinä samassa kun tehnyt muuten töitä kellon ympäri.

Toki viihdearvo on vuosien kuluessa pienentynyt, mutta kirkko on kuitenkin onnistunut säilyttämään muutamia tivoleita, kasteen, rippikoulun, vihkimiset, hautajaiset, joulun yms. Tuo lienee suurin syy uskonnon muuten käsittämättömän voimakkaalle asemalle.

Tai oikeastaan tuokaan ei selitä sitä ihan täysin ja luulen vielä olevan jonkin tekijän jota en ole huomannut. Pitäisi siis tietää tekijä joka selittää päällisin puolin järkevienkin ihmisten yht'äkkisen kääntymyksen. Erään hyvin läheisen ihmisen kohdalla pidin jonkinlaista hypnoosia todennäköisimpänä vaihtoehtona, mutta kun sillekin sain vain 15% niin ei tule täyttä sataa millään...

 

Kertoo varmasti jotakin jos kuvittelee että netflix ja videopelit voisi korvata sen minkä puolesta jotkin uskonnot (esim. muhamettilaiset) taistelevat? Sitä tyhjiötä eivät mitkään netfllixit tai videopelit täytä paitsi ehkä niiden korvien välissä jotka osallistuvat tämän sivuston keskusteluihin. Tämän sivuston perustajan blogista voisi jo päätellä että foorumin suurin uskovainen/ateisti paasaa taisaisin väliajoin uskonnoista tai lähinnä niitä vastaan. Paradoksaalisesti ateistit ovatkin ne suurimmat uskovaiset jotka olen tavannut.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 15.5.2018 04.09

hauturi kirjoitti:

Ensinnäkin, eikö opetus yliopistoissa ole edelleen julkista, ts. luennoille saa mennä, mutta harjoituksiin ja tentteihin sitten vain opiskeluoikeudella?

Kyllä.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 6.3.2018 02.42

Aki Pyysing kirjoitti:
kohina kirjoitti:

Hauska nähdä miten useimmilla on jäänyt alkuperääjän postaajan 16.01 ilmoittama "Onnistuin biittaamaan indeksit jälleen 21,34% tuotolla" ohi.

Jälleen? Markkinat (=SP500) tuotti samana ajankohtana saman verran (~21%). 

Samaan aikaan (=2017) dollari luiskahti alaspäin reilusti. Jos teki euroissa 21,34%, teki dollareissa paljon enemmän. Euromaassa asuvan on relevanttia laskea eurotuottoja. 2015 hyökkäsit tällä nimimerkillä minun kimppuuni kertomalla miten osakkeiden valinnassa minun sijoitusstrategioistani puhumattakaan ei ole mitään järkeä, onko nyt Jensin vuoro?

Mielestäni olisi hyvä jos "ammattilaiset" jonkinasteista itsekritiikkiä tekisivät ennenkuin alkavat mitään merkittävämpää julistusta tekemään (esim. indeksien biittaamisesta jos ei mitään viiteindeksiä erikseen mainitse). Seuraavalla rivillä Jens mainitsee vielä erikseen pörssioperaatioista amerikkalaisen osakkeen (Kodakin) suhteen. Ilmeisesti tiedät Jensin portfoliosta jonkin verran kun puolustelet sitä eurotuottojen näkökulmasta?

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 6.3.2018 12.40

Hauska nähdä miten useimmilla on jäänyt alkuperääjän postaajan 16.01 ilmoittama "Onnistuin biittaamaan indeksit jälleen 21,34% tuotolla" ohi.

Jälleen? Markkinat (=SP500) tuotti samana ajankohtana saman verran (~21%). Eli sait tuottoa joko alle markkinan tai sitten yli 42% (jota et tuonnut esille). Mitä indeksejä olet biitannut? Kuvasta näkyy vain että salkku on tuottanut tuon ilmoittamasi summan (joka on vähemmän kun sp500). Jos väität jotakin indeksejä biitanneesi niin olisi mielenkiintoista nähdä mihin indekseihin olet vertaillut omia tuottojasi.

Näytä koko viesti
Sijoittaminen, Kelly ja varojen allokointi - 7.11.2016 03.50

Iletus kirjoitti:

Olen myös kiitollinen, mikäli jollakulla on heittää apteekin hyllyltä tietoa tai esim. linkkiä, mistä löytäisi esim. Maailma-ETF:lle mahdollisimman totuudenmukaisen todennäköisyystiheysfunktion eri tuottoprosenteille. Tavoitteena olisi että syntyisi keskustelua aiheesta ja topikissa saataisiin rakennettua mahdollisimman hyvä excelipohja allokoinnin tueksi.

Tähän tuskin tarvinnee muuta kuin indeksin hintakehityksen tietyltä aika-jaksolta? Joitakin löytyy netistä, jos käyn joskus kauppiksessa koukkasemassa niin voisin kaivata ulos dataluokasta.

Mitä näihin johdannaisiin tulee, näkisin niissä suurimman hyödyn portfolion riskien suojaamisessa enkä vedonlyöntimielessä jota sertifikaatit mielestäni edustaa.

Näytä koko viesti
Sijoittaminen, Kelly ja varojen allokointi - 7.11.2016 03.26

Vivovino kirjoitti:

"Mietyttää hieman, millä perusteella kellyn kaavasta saa sopivan vivutusasteen sijoituksille?"

Eiköhän peruste tule todennäköisyyslaskennasta. Toimiminen edellyttää tietenkin, että annetut volatiliteetti ja tuotto-odotus ovat lähelle toteutuvaa. Jos oikein varovaisesti, vai pitäisikö sanoa inhorealistisesti, laskee Kellyn luvun, ei tulos usein olekaan kahta enempää ja joskus jopa alle yhden.

No en sitten tiedä, että onko Kellyn luku tarpeen, kun itselleen sopivaa vipua voi harkita suoraan historiallisien tuottojen perusteella arvioiden? Optimi ei välttämättä kovin usein, varsinkaan sijoittajan riskiprofiili huomioiden, ole tasan sama kuin Kellyn kriteeri.

Käsittääkseni kellyn hyöty on siinä että vältetään liikapanostusta koska se syö tuottoja ei-lineaarisesti volatiliteetin kanssa. Se että suositteleeko sitten kaava velan käyttöä on toissijainen juttu.

Näytä koko viesti
Sijoittaminen, Kelly ja varojen allokointi - 1.11.2016 07.36

Vivovino kirjoitti:

Jos nyt tässä ymmärrän robustin oikein, niin en pitäisi Kellyn lukua suoraan kovin robustina, se menee helposti liian suureksi ja aiheuttaa tappioita ja koko pääoman menetyksiä, jos sen laskemiseen on käytetty huomattavasti parempaa ajanjaksoa kuin sitten sen avulla kohdataan. Puolikas-Kelly laskettuna romahduksiakin sisältäneeltä ajanjaksolta jo lienee melko turvallinen, mutta eihän sekään mitään mahda sille, jos tulevaisuudessa kurssit eivät nousekaan juuri lainkaan.

Fractional kelly oli mielessäni, tuskin full kellyä kukaan suosittelee sijoituksiin soveltaessa juuri tuon takia(?)

Mietyttää hieman, millä perusteella kellyn kaavasta saa sopivan vivutusasteen sijoituksille?

Näytä koko viesti
Sijoittaminen, Kelly ja varojen allokointi - 1.11.2016 05.57

Samaisen henkilön blogissa n. sivulla 15 aiheesta oli keskustelua enemmänkin.

En ole vielä kerennyt perehtymään Kellyn soveltamiseen vedonlyöntiin, osakkeisiin tai mihin tahansa panostusluonteiseen toimintaan (ts. mielenkiinto ei ole kasvanut niin suureksi että olisin järjestänyt asialle aikaa).

Epäilen että missään kauppiksessa (ainekaan pääkaupungin) ole asiasta mitään mainintaa, eikä tuossa gradussa pikaisella selauksella tullut vastaan.

Käsittääkseni kellyn soveltamisessa sijoittamiseen hyötynä on se, että se on melko robusti vaikka ensimmäisen ja toisen momentin arviot eivät mene nappiin (odotusarvo ja varianssi) ja sillä pystyy maksimoimaan portfolion geometrisen kasvunopeuden.

Näytä koko viesti
Syntiosakkeet - 9.9.2016 04.24

Ei tarvitse vääntää. Tietenkin arvostaisin jos olisi keskustelukykyä.

En epäile että gradu olisi hyvä graduksi, mutta niistä en vetäisi johtopäätöksiä elävän elämän maailmaan. Ehkä yhden kolumnin voi kirjoittaa jos sivuaa kolumnistin omia mieltymyksiä.

Näytä koko viesti
Syntiosakkeet - 9.9.2016 03.58

En usko että jokin satunnainen osakeryhmä jotka on valittu yhden kriteerin perusteella (”syntiset”) pärjäisi ryhmänä jotenkin markkinoita paremmin, koska jollakin pienellä ryhmällä on ”eettisiä” motiiveja sijoittamisessa. Tulos on mitä todennäköisimmin täysin sattumaa että on tullut markkinaindeksiä suurempia tuottoja (olihan gradussa robustness testejä?).

Olisi mukava kuulla, miten olisi testattu sitä selitystä joka johtaisi tähän. Kolumnissa ei ole sanaakaan tästä (tuskin gradussakaan?)

Näytä koko viesti