Aki Pyysing kirjoitti:

 

Kiinteistöheppu kirjoitti:

Tämä 50/50 jako kuulostaa jo vähän huolestuttavalta. Maailma on täynnä asuntosijoittamisesta kilpailevaa pääomaa. Citycon ei ole myöskään palkannut yhtään asuntosijoittamisen osaajaa. 

Näistä viimeinen lause ei pidä tarkkaan ottaen paikkaansa. https://www.citycon.com/fi/uutishuone/kaveh-feliciano-nimitetty-cityconi... Tuli Alm Equityn group managerin paikalta. "Alm Equity AB ALM Equity AB buys, develops and resells properties. The Company is focused on the Swedish Market and has operations in residential properties."

Suurin potentiaali rakennusoikeuksissa on Cityconilla omien sanojensa mukaan Ruotsissa. Joten ruotsalaisen kokeneen gryndaajan palkkaaminen oli aika looginen askel.

 

Kiinteistöheppu kirjoitti:

En usko, että 50/50 jako tulee toteutumaan ja kun siitä kuitenkin niin paljon puhutaan niin ei taida näkymät kauppakeskuksissa olla kovin hyvät.

Voi olla. Tai sitten voi olla niinkin, että asuntorakentamisessa nähdään potentiaalia. Itse olen aina kannattanut politiikkaa, jossa kaikki mahdollinen raha tehdään ja minkään potentiaalin päälle ei räitä. Tappiollisista huonosti kannattavista operaatioista ei toki saa jäädä pitämään kiinni.

 

Kiinteistöheppu kirjoitti:

Toki voi olla, että kaikki negatiivinen on jo kurssissa mutta vuokrat kauppakeskuksissa tulevat laskemaan vielä pitkään.

 

Miksi ne laskevat vielä pitkään? Miekin pelkäsin niiden laskevan, mutta esim. Cityconin vuokrat ovat ottaneet koronassa hämmästyttävän vähän osumaa. Lisäksi näyttäisi nousukautta pukkaavan, jolloin vuokrat eivät yleensä ole kovin radikaalisti laskeneet.

Pahoittelut, en ole seurannut cityconia niin hyvin, että olisin  huomannut rekrytoinnin. Mutta olen silti sitä mieltä, vähän enemmän pitäisi olla osaamista jos aikoo tuossa segmentissä pärjätä vähänkin isommassa mittakaavassa. 

Vuokrat tulevat laskemaan koska:

1. Sopimusten keskipituus Cityconilla on noin 3 vuotta. Suurinta osaa sopimus kannasta ei ole neuvoteltu uusiksi koronan alkamisen jälkeen. On vain annettu ylimääräisiä alennuksia jos on ollut pakko.

2. Muodin osuus tulee pienenemään ja muut sektorit eivät pysty maksamaan niin kovia vuokria.

3. Potentiaalisten uusien vuokralaisten määrä on pienentynyt. Kuinka monta uutta ketjua tiedätte tulleen Suomeen viime vuosina, saati viimeisen vuoden aikana?

4. Vuokralaiset maksavat lähivuosina velkoja takaisin, ei ole varaa laajentua uusiin lokaatioihin.

Tämä 50/50 jako kuulostaa jo vähän huolestuttavalta. Maailma on täynnä asuntosijoittamisesta kilpailevaa pääomaa. Citycon ei ole myöskään palkannut yhtään asuntosijoittamisen osaajaa. 

En usko, että 50/50 jako tulee toteutumaan ja kun siitä kuitenkin niin paljon puhutaan niin ei taida näkymät kauppakeskuksissa olla kovin hyvät.

Toki voi olla, että kaikki negatiivinen on jo kurssissa mutta vuokrat kauppakeskuksissa tulevat laskemaan vielä pitkään.

TomppaVan kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että kaupungit ja kaavottaja usein suhtautuvat positiivisesti jos vanhaa ostaria kohennetaan lisäämällä muita palveluja ja asuntoja. Nimenomaan Kanadassa on vallalla trendi, jossa kiinteistösijoittajat saavat business casen 70-luvun ostarin uudelleenrakennuksen osalta ihan toisiin kuosiin lisätyn rakennusoikeuden avulla.

Tämä tietysti aina edellyttää tärkeän perusasian eli lokaation olevan kohdillaan.

Ei siitä ole epäilystä, ja toiminta onkin ihan fiksua. Mutta maankäyttömaksut lisääntyneestä rakennusoikeudesta peritään. Ja jos rakennusoikeutta tontilla on, arvioijan pitäisi ottaa se huomioon käyvän arvon arvostuksessa.

Minusta asuntorakentamismahdollisuuksien selvittäminen on ihan järkevää. Mutta en silti usko sen olevan mikään helppo tie onneen. Ja uskoisin myös, että aika iso merkitys tässä on viestinnällinen. Kun kaikki tietävät, että liiketilojen vuokrat laskevat, on mukava kääntää puhe asuntoihin.

Asia mitä en oikein ymmärrä (en toki ole yhtiön materiaaleihin juurikaan perehtynyt) on se, että tonteilla kerrotaan olevan asuntorakennusoikeutta, mutta ne eivät näy arvostuksessa. 

Ensinnäkin yleensä kauppakeskustonteilla ei ole asuntorakennusoikeutta. Niille on varmastikin mahdollista kaavoittaa sitä, mutta silloin kunta ottaa ainakin Suomessa kaavoitusmaksuna osan arvosta. Ja jos rakennusoikeutta on jo olemassa ja jos se on järkevästi hyödynnettävissä, olisi ulkopuolisen arvioijan pitänyt se ottaa arvioinnissa huomioon.