JP kirjoitti:

Liikevaihdon osalta tuo tavoite näyttää siis vaikealta ja myös tuo operatiivinen liikevoittoprosentti oli laskussa sekä H1 että Q2 tasolla.

Laskisin Learningin liikevaihdon näin (varoitus: sisältää paljon oletuksia):

Vuoden 2019 lopulla Sanoma teki kolme pienempää yrityskauppaa ostaessaan Essenerin, Clickedun ja itslearningin. Vuonna 2018 niiden liikevaihdot olivat 3m + 3m + 30m = 36m. Jos oletetaan yhtiöillä olevan jotakuinkin samanlainen kausiluontoisuus kuin Sanoman oppimisliiketoiminnoilla ilman Iddinkiä, niin liikevaihdosta 15m (42%) tuli alkuvuonna ja loput 21m jää loppuvuodeksi.

Learningin liikevaihto kasvoi alkuvuonna 37m. Kun siitä vähennetään muiden ostosten 15m osuus, niin saadaan alkuvuodelle Iddinkin tuomaksi kasvuksi 22m.

Iddink oli mukana 2019 4Q raportoiduissa luvuissa. Silloin Learningin liikevaihto oli 61m, josta lähinnä Iddinkin tuomaa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 21m.

Yhdeksältä kuukaudelta Iddinkin tuoma liikevaihto olisi siis 22m + 21m = 43m. Kun Iddinkin liikevaihto vuonna 2018 oli 142m, niin sen perusteella 3Q:lle jää liikevaihdoksi pyöreät 100m.

Lasketaan kaikki yhteen: Learning 2020 1H + Learning 2019 4Q + Learning 2019 3Q + Iddink 3Q + muut yritysostot 2H: 174m + 61m + 138m + 100m + 21m = 494m.

Aiemmin Learning myi oppimateriaalit Iddinkille, joka sitten rahasti ne oppilaitoksilta, joten tuossa on oppimateriaalien myynti kahteen kertaan. Sanoman mukaan 12m siirtyi Iddink-omistuksen seurauksena 3Q:lle. Jos tuo 12m on oppimateriaalien myynnin oikea liikevaihto, joka nyt on laskettu mukaan kahdesti, niin se vähentämällä saadaan koko vuoden liikevaihdoksi 482m.

Kuten sanottua, sisältää paljon oletuksia, mm. ostettujen yhtiöiden liikevaihto ei ole kasvanut sitten 2018 (vähän epätodennäköistä) eikä korona ei laske liikevaihtoa (Sanoman mukaan vaikutus on ollut vähäinen). Mutta kohtuullisen lähelle 500m joka tapauksessa.

Learningin operatiivinen liikevoittoprosentti laski toisella neljänneksellä selvästi. Oletan siinä olleen mukana kaikki Hollannin oppimateriaalien ja Iddinkin kulut ilman tuloja, jotka saadaan vasta seuraavalla neljänneksellä.

Paljon on kolmannen neljänneksen varassa. Sanoma on Duinhovenin alaisuudessa kuitenkin ollut varsin realistinen ennusteissaan, joten jaksan uskoa tavoitteen saavuttamiseen.

Ensimmäisen neljänneksen parannus vuodentakaiseen oli kyllä kova. Parasta Suomista pariin vuoteen. Mutta kyllä yhtiöllä olikin aika lailla planeetat linjassa, tähdet kohdallaan, aurinko paistoi risukasaan ja Sauronin katse oli kääntyneenä toisaalle. Raportista poimittuja tulosta tukevia seikkoja:

• korkeammat myyntimäärät
• tuotannon parantunut tehokkuus
• parempi raaka-ainetehokkuus
• suotuisammat raaka-aineiden hinnat

Bonuksena poistot olivat 0,7 miljoonaa edellisvuotista pienemmät. USAsta saatiin verohelpotuksia ja veroja maksettiinkin olemattoman vähän. Negatiivisena asiana oli valuuttakurssien 0,6 miljoonan vaikutus. Niin monta asiaa osui kohdalleen, ettei oikein enempää voisi toivoa.

Vaikka kuinka haluaisin, niin en kuitenkaan jaksa uskoa saman tahdin jatkuvan pidemmän päälle - Suominen on hyvinkin voinut parantaa toimintaansa, mutta ei näin paljoa. Ehkä, toivottavasti, olen liian pessimistinen.

Vertailun vuoksi myös Ahlstrom-Munksjö teki kovan tuloksen.

Karkea kirjoitti:

Veikkaisin Alhstrom-Munksjön osingon laskevan viime vuodesta. Vuodelta 2018 se maksoi osinkoa selvästi tulosta tai vapaata rahavirtaa enemmän. Vuosi 2019 menee tuloksen puolesta jotakuinkin yhtä vaatimattomasti kuin edeltäjänsä, mikäli viimeisellä neljänneksellä ei vedetä rahasta tehtyjä kaniineja hatusta.

Ahlstrom-Munksjö piti kuin pitikin osinkonsa ennallaan 0,52 eurossa. Ei tosin rahakanien avulla vaan venyttämällä maksua kahdesta osasta neljään.

Kokonaisuudessaan Ahlstrom-Munksjön vuosi oli heikko ja edeltäjäänsäkin huonompi - minkä ehkä olisi voinut arvata jo siinä vaiheessa, kun yhtiö ei suostunut kertomaan minkäänlaisia järkeviä näkymiä. Esimerkiksi EPS oli vain 0,27 euroa (edellisvuonna 0,43). Loppuvuodesta yhtiö vielä turautti 100m hybridilainan tasettaan koristamaan.

Hyvänä seikkana voi pitää tuotteiden bruttokatteiden paranemista, josta jaksettiin iloita läpi vuoden. Myyntimäärien lasku kuitenkin niisti parannuksesta saadun hyödyn pois.

Tälle vuodelle yhtiö ennustaa vertailukelpoisen käyttökatteen kasvua. Edellisvuonna merkittävin syy myyntimäärien laskuun oli asiakkaiden varastojen tyhjennys, minkä pitäisi nyt olla ohi ja asiakkaiden voisi olettaa siirtyvän tyhjennyksestä täyttämiseen. Samalla iso osa viime vuosina tehdyistä investoinneista on saatu iskukuntoon ja 50m säästöohjelman tulosten pitäisi alkaa näkymään vuoden aikana. Kun tähän päälle vielä ne bruttokatteet pysyisivät korkeina, niin vuodesta voi tulla hyvä - mitä nyt koronavirus yrittää heittää kapuloita rattaisiin.

Ostin erän osakkeita kurssin käydessä 12,50 euron tietämillä. Onpahan enemmän motivaatiota seurata yhtiön toimintaa.

Nyt on pakko olla positiivisesti yllättynyt osingon suhteen (kun kerran tuli aiemmin moista luvattua), sillä se säilyi ennallaan. Oriolan hallituksella ja johdolla on selvästi positiivisempi näkemys yhtiön tulevaisuudesta kuin minulla. Hyvä niin.

Viimeisen neljänneksen raportoitu tulos valahti tappiolle. Koko vuoden EPS oli 0,04€ eli alle puolet osingosta. Vaikeaa on vuodesta hyviä asioita löytää, vaikka yritin kyllä etsiä. Tai no, Suomen tukkukaupassa on kuulemma saatu se kuuluisa varastojärjestelmä toimimaan hyvin.

Webcastissa annettujen lausuntojen perusteella kannattavuuden parantuminen riippuu suureksi osaksi Enköpingin jakelukeskuksen saamisesta toimintakuntoon. Se tuntuu vaikuttavan vähän jokaiseen alueeseen, säästöohjelman onnistumisesta alkaen. Toimitusjohtaja lupaili jakelukeskuksen olevan täydessä iskussa vuoden loppuun mennessä - lupauksessa on toivottavasti opittu aiemmista kokemuksista ja mukana on kunnolla turvamarginaalia.

Toinen kannattavuustekijä on IT-järjestelmien uudistaminen, jotta se saadaan ymmärtämään verkkokauppaa. Oriolalla ei vaikuta IT-asiat olleen oikein hallinnassa ja nyt sitten yritetään ottaa kiinni rahalla ja kiireellä. Varmasti tulee hyvää jälkeä.

Webcastissä kommentoitiin myös Ruotsin apteekkimarkkinoiden tilaa: nyt johtavina ovat valtion Apoteket ja ICA. Niiden perässä on kolme pienempää, joista Oriola on selvästi suurin. Verkkokaupassa on yksi toimija, joka tällä hetkellä määrää kehitystä. Toimitusjohtajan näkemyksen mukaan tilanne ei parin vuoden päästä ole enää tällainen. Konsolidaatiota ilmeisesti odotettavissa. Tai ehkä Ruotsin valtio lähtee kaupittelemaan Apoteket-ketjuaan, mistä oli uutista jo muutama vuosi takaperin.

Veikkaisin Alhstrom-Munksjön osingon laskevan viime vuodesta. Vuodelta 2018 se maksoi osinkoa selvästi tulosta tai vapaata rahavirtaa enemmän. Vuosi 2019 menee tuloksen puolesta jotakuinkin yhtä vaatimattomasti kuin edeltäjänsä, mikäli viimeisellä neljänneksellä ei vedetä rahasta tehtyjä kaniineja hatusta.

Velatkaan eivät ole hävinneet minnekään ja joululahjaksi saatiin 100m hybridilaina, joten luulisi, ettei ylimääräistä paljoa löydy. Paitsi tietysti niille hybridiin osallistuneille.

En omista Ahlstrom-Munksjön osakkeita enkä toistaiseksi ole täysin vakuuttunut yhtiön toiminnasta. Mutta seuraan ja sopivan tilaisuuden tullen saatan siirtyä omistajien joukkoon.

Suominen julkaisi uuden strategiansa 8. tammikuuta. Se oli jotakuinkin samanlainen kuin aiemmatkin strategiat lukuunottamatta tätä mainintaa:

Suominen keskittyy pyyhintätuotteisiin.

Tulkitsen tuon niin, että entinen Care-liiketoiminta ei enää ole johdon suosiossa. Se olisi osaksi yllättävää, sillä Caren hygieniatuotteet olivat vielä 2018 virallisesti yksi yhtiön kasvualueista. Toisaalta olen saanut sellaisen käsityksen, että hygieniatuotteissa kilpaillaan pitkälti hinta edellä ja siinä Suominen tuskin pärjää.

Vuonna 2018 Caren osuus Suomisen liikevaihdosta oli 8%.

Nyt ensimmäisen neljänneksen aikana pitäisi kuulua mitä Thyssenkrupp aikoo hisseillään tehdä. Sitä odotellessa vähän pohdintaa tilanteesta ja viime vuoden loppupuolen tapahtumista.

• Viime syksynä Thyssenin vain vuoden verran toimitusjohtajana palvellut Kerkhoff sai kenkää.
• Tilinpäätöksen yhteydessä otettiin mallia Nokialta ja ehdotettiin, ettei päättyneeltä tilikaudelta makseta osinkoa.
• Kone on huhujen mukaan ehdottanut miljardien eromaksun maksamista Thyssenille etukäteen siltä varalta, että kilpailuviranomaiset estävät kaupan.
• Kauppaneuvottelujen ohella Thyssen on jatkanut valmistautumista hissien pörssilistaukseen.

Hissien listaaminen oli Thyssenin alkuperäinen tavoite. Nyt sitä voidaan käyttää myös hoputtamaan kilpakosijoita ja muistuttamaan, että muitakin vaihtoehtoja löytyy. Thyssenillä on vähän syytäkin kiirehtiä, sillä mitä pidemmälle hisseistä irtoaminen venyy sitä tukalammaksi yhtiön tila käy. Thyssenin gearing muutamalta viime tilikaudelta:

2014/15: 103%
2015/16: 134%
2016/17: 58%
2017/18: 72%
2018/19: 167%

Velkaantuneisuuden väheneminen tilikaudella 16/17 johtui 1,4 miljardin osakeannista. Ne rahat on saatu menestyksekkäästi kulutettua ilman näkyvää positiivista tulosta. Viimeisellä tilikaudella 18/19 nettovelat kasvoivat 1,3 miljardia ja tässä on huomattavaa, että gearingin kasvu ei johtunut IFRS 16:ta käyttöönotosta - se on vasta tulossa tilikaudella 19/20.

Kaiken lisäksi seuraava tilikausi ei ylipäätään näytä valoisalta, sillä Thyssen itse ennustaa vapaan kassavirran heikkenemistä, nettovelkojen voimakasta kasvua sekä merkittävästi suurempaa tappiota ("significantly higher net loss for the year"). Tämä siis oletuksella, että ainoa hyvin tuottava yksikkö, hissit, on edelleen osa Thyssenkruppia. Eikös ne johdon ennusteet yleensä kallistu positiivisen puolelle?

Thyssenkrupp tarvitsee kipeästi rahaa. Aiemmin se on maksanut osinkoa veloista huolimatta, mutta nyt sekin lopetetaan eli hätä on todellinen. Ajatus uudesta miljardiluokan osakeannista tuskin saa suurimpia omistajia, Kruppin säätiötä ja Cevianin rahastoa, hihkumaan innosta. Sen sijaan Koneen mahdollisesti ehdottelema pikavoitelu ennakkomiljardeilla voi kiinnostaa paljonkin.

On kokonaan eri asia, että mitä hisseistä tavalla tai toisella saatavat miljardit Thysseniä hyödyttävät: saadaanko niillä aikaan käänne pitkäaikaisesti heikosti suoriutuneissa bisneksissä vai heitetäänkö vain hyvää rahaa huonon perään. Itse veikkaan jälkimmäistä.

Sijoituskohteena Thyssenkrupp vaikuttaa sopivan huumorintajuiselle, seikkailuhenkiselle sijoittajalle, jolle varallisuus on tarkoitettu käytettäväksi ja matka on päämäärää tärkeämpi. Jännitettävää riittänee tulevaisuudessakin.

Sensor Tower julkaisi oman arvionsa sijaintiin perustuvien mobiilipelien tuotoista viime vuodelta:

Pokémon GO Has Best Year Ever in 2019, Catching Nearly $900 Million in Player Spending  

Pokemon GO oli ylivoimainen ykkönen keräten $894 miljoonaa. Toisena Dragon Quest Walk -uutukainen $201 miljoonalla. Loput olivatkin sitten also-ran -osastoa, josta sijalta kuusi, Harry Potterin ja Ghostbustersin välistä, löytyy Next Gamesin Our World yli $17 miljoonan saaliillaan.

Tuota listaa lienee hyvä pohtia kerran jos toisenkin, mikäli aikoo sijoittaa Next Gamesiin esimerkiksi Stranger Thingsin menestyksen toivossa.

Minun on vaikea nähdä miten Next Games voisi selvitä nykyisestä jamastaan ilman huimaa riskiä.

Rahaa oli kolmannen neljänneksen lopussa, vaatimattomasti sujuneen osakeannin jälkeen, 10m ja siihen päälle 3m limiitti (joka vuosi sitten taisi oli vielä 5m). Takkiin tulee noin -1m per neljännes.

Markkinoilla jo oleviin Walking Dead -peleihin en paljoa jaksa uskoa, sillä pelit hyvin harvoin saavat toisen mahdollisuuden menestyä. Toki niiden pelaajakohtaista kannattavuutta on saatu nostettua, mutta Our Worldin DAU (daily active users) oli kolmannella neljänneksellä jo alempi kuin kolme vuotta vanhemman No Man's Landin. Jos olisin sijoittanut, olisin kovin huolissani.

Muistaakseni yhtiö on sanonut Walking Dead -pelien olevan kannattavia, mutta se on vain 40% (hihasta vedetty arvaus) yhtiöstä. Vielä pitäisi saada loppukin kannattavaksi.

Seuraavana putkessa on Blade Runner Nexus, joka on ollut testimarkkinoinnissa jo vuoden verran ja julkaisu siirtyi vuoden 2020 puolelle. Sinänsä en yhtään ihmettele testien kestoa, sillä noin vuosi sitten julkaistut pelivideot näyttivät omaan silmääni sellaisilta, että menestystä tästä ei ole luvassa. Toivottavasti peli on siitä parantunut. Siltikin vuosi on pitkä aika viilata mobiilipeliä - ellei satu olemaan Supercell.

Stranger Things on siirtymässä/äskettäin siirtynyt tuotantovaiheeseen, joten se ei ole ihan heti valmis.

Pari karkeaa ajatusleikkiä:

1) Blader Runner julkaistaan toisella neljänneksellä. Odotuksena ei ole merkittävä voitto vaan lähinnä ei tappiota. Our Worldin julkaisuun meni 8m, mutta vähäisempien odotusten myötä käytetään Blade Runneriin "vain" 4m. Lisäksi 2Q loppuun mennessä on tullut takkiin 3m (se -1m per neljännes). Eli kassassa on 10 + 3 - 4 - 3 = 6m. Tällä sitten pitäisi julkaista Stranger Things.

2) Hyllytetään Blade Runner ja hypätään suoraan Stranger Thingsin julkistukseen kolmannelle neljännekselle 2020. Sen alussa käytössä on 10m (10 + 3 - 3). Mikäli julkistus veisi samat 8m kuin Our World, niin neljänneksen lopussa kassassa on jäljellä 1m (10 - 8 - 1). Aika tiukalle vetää. Jos Stranger Things ei ole menestys, niin seuraavaan peliin ei kassasta löydy rahaa.

Kuten sanottu, laskelmat ovat karkeita. Saatan olla ajatellut ne ihan väärin. Voi olla, että uudet pelit saadaan julkaistua paljon pienemmillä kuluilla kuin Our World. Tässä pelissä on kuitenkin ihan liikaa riskiä minun makuuni.

Next Games vähentää raportointiaan:

"Tämän lisäksi yhtiö julkaisee Nasdaq First North -markkinapaikan sääntöjen mukaisesti jatkossa puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen aiemman neljännesvuosittaisen raportoinnin sijaan."

Mitä sitä suotta raportoida sijoittajille yhtiön tilasta ja pelien menestyksestä. Sanoohan sitä vanha viisauskin, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin on parempi olla hiljaa.

19.12.2019 julkistettu tiedote:
https://www.nextgames.com/fi/company-release/next-games-oyj-tiedonantopolitiikan-paivitys-seka-taloudellinen-tiedottaminen-ja-yhtiokokous-vuonna-2020-1576753461-4523/