Hyvää tietoa Castelierolta! Täytyy antaa propsit että jaksat kirjotella tänne tilannepäivityksiä kun ilmeisesti seuraat hyvin aktiivisesti. Mukava lukea sun posteja. Lisäisin edelliseen Ethereum archive nodesta vielä sen verran että EL clienteissä on tapahtunut myös archive noden kanssa hyvää kehitystä, siinä missä Geth (alkuperäinen client) vaatii ymmärtääkseni edelleen yli 10TB kovoa, Erigon ja RETH implementaatioilla archive node pitäisi pyöriä vain 4 TB levyllä. Eli pitäisi onnistua tällä hetkellä vähän paremmalla kotikoneellakin.

Maldini wrote:

Jep, oma pointti ei ollut verrata näiden turvallisuutta vaan lähinnä tuoda esille että ei pelkästään ”nopeilla ketjuilla” ole korkeita vaatimuksia validaattoreille vaan Ethereumilla on myös, joka kyllä rajoittaa kaikkien mahdollisuuksia osallistua validointiin yhtäläisesti.

Btw, en tiedä asiasta mutta voisin kyllä vaikka lyödä vetoa että myös ethereumilta löytyy kanavia joissa validointiin osallistuvat tahot keskustelevat keskenään verkossa.

Discord kanavalle löytyy linkki esim ethereum.org ja ethstaker.cc sivuilta: https://discord.gg/ethstaker

Casteliero on kyllä oikeassa siinä että Ethereum ja esim Solana (tms.) validaattoriekosysteemien ero on valtava Ethereumin eduksi. Ethereum mielestäni tällä hetkellä ainoa vakavasti otettava PoS-crypto hajautuksen ja ketjun todellisen resilienssin ja luotettavuuden suhteen (mutta edelleen riskialttiimpi kuin PoW). Kannattaa googlettaa esim "ETH client diversity". 

Suosittelen lisäksi oman validaattorin rakentamista ihan jo oppimismielessä (vanha pelikone 16GB muistilla ja 2TB nvme kovolla riittää), siinä saa todella hyvän kuvan siitä mitä riskejä steikkaamisessa todella on ja oikeastaan koko Ethereum PoS systeemissä on. Suurimmalle osalle lukijoista varmaan 32 ETH on liikaa niin testnettiä voi käyttää myös (oppimistarkoituksissa).

Casteliero wrote:

Antti Hyppänen wrote:

Onko Casteliero tutustunut tähän aiheeseen? Eli tarvitaan validaattoreiden konsolidointia tai käy huonosti.

 "Ethereum's next hard fork, Pectra, should include EIP-7251 ("maxeb") maxeb increases a validator's maximum effective balance from 32 ETH to any number of ETH[1]. Why is this urgently needed?

Base layer experts advise that if staked ETH grows to ~50%+, that will result in severe-to-fatal beacon chain instability. It wasn't designed for so many validators. "

Lainaukset tästä: https://twitter.com/ryanberckmans/status/1765072922392367133

En ole kuullut, että sitä tuosta syystä olisi missään vaiheessa ajettu päivitykseen. Se syy aiemmin on ainakin ollut se, että EI TARVITSE tehdä niin paljon validaattoreita, jos haluaa käyttää enemmän Ethereitä steikkaukseen. Esim jos on 160ETH, niin nyt pitäisi ylläpitää viittä validaattoria, mutta tuo mahdollistaa sen tekemisen yhdellä. Eli tekee steikkaamisen isoilla määrillä paljon helpommaksi. Ja siihen se on fiksu päivitys. 

Mutta en tosiaan ole kuullut, että siitä olisi Beacon chainille haittaa vaikka validaattorimäärät kasvaisi. Ja "Base layer experts advise that...", sekä "I'm told that simply..." ei kuulosta minusta kovin vakuuttavalta, varsinkin kun sitä en oikeasti ole oikein mistään muusta Ethereum-kehittäjä lähteestä kuullut. Niillä kun ei ole ollut tapana piilotella ongelmia. Mutta voi toki olla tuokin mahdollista, mitä tuossa sanotaan, mutta jo tuon ensimmäisen syyn takia tuo päivitys kannattaa tehdä ja jos se silloin korjaa tuon potentiaalisen toisen ongelman, niin aina parempi.

Itse tulee seurattua staker discordia ja muita dev lähteitä ja olen kyllä nähnyt keskustelua validaattorimäärän kasvun aiheuttamista potentiaalisista riskiskenaarioista. Eikö Dencuniin ympätty EIP7514 (https://eips.ethereum.org/EIPS/eip-7514) pääpointti ole juurikin rajoittaa validaattorimäärän kasvua ennen kuin asiaan saadaan parempi ratkaisu?

Fifoahan voi soveltaa eräkohtaisesti. Mikäli pystyy verottajalle osoittamaan ettei ole sekoittanut steikkauspalkkioita steikattuun pääomaan niin palkkiot voinee verottaa omana eränään. Ainakin kotisteikkaajille pitäisi onnistua helposti kun suoraan ketjusta näkee miten varat on liikkuneet.

Wick kirjoitti:

Hyvin erikoista on nämä poikkeavuudet kuolleisuudessa eri kansojen välillä.

Jos katsotaan vaikkapa Saksa vs Ranska  Lähes samat tartunnat, mutta kuolleisuus täysin eri.  Saksa 8 vs Ranska 79 

-Onko kyse näissä erilaisesta geeniperimästä, eli toiseen kansaan iskee kovemmin sitä kautta, vai onko kyse siitä, että maailmalla riehuu eri maissa erilaisia virusmuotoja, joista osa on vaarallisempaa kantaa.   Toki hoidolla voi selittää jotain, mutta Saksa vs Ranska.. Voidaanko tätä selittää hoidollisilla seikoilla?. En välttämättä  siihen usko, koska  tässä vaiheessa  sairastuneita on vielä niin vähän. Itseasiassa Saksassa on kriittisessä tilassa oleviakin vain kourallinen.  Ihan kuin olisi täysin eri virus tykkänään.

Johtuu mitä todennäköisimmin testauksen laajuudesta. Tartuntamäärät eivät siis todellisuudessa ole samat, ja maassa jossa kuolleisuus suurempi, lievempiä tapauksia ei ole vain testattu. Esimerkiksi Korean ja Diamond Princessin kuolleisuus on matala, koska testaus oli laajaa ja jopa oireettomilta saatiin positiivisia tuloksia. Myös ikäjakaumalla voi olla vaikutuksia.

khufu kirjoitti:

Kuolleisuusprosentti ymmärrettävästi muodostuu jakamalla tautiin kuolleet tartunnan saaneiden määrällä. Pieni kuolleisuusprosentti esim. Etelä-Koreassa on juurikin testauksen "ansiota", mutta laajamittainen testaaminen tuskin vaikutti oleellisesti jakolaskun osoittajaan eli kuolleiden määrään, mutta sitäkin enemmän nimittäjään ei tunnistettuun tartunnan saaneiden määrään. Eli selkokielellä sanottuna Etelä-Korean kuolleisuusprosentti on pieni, koska tuolla on testattu ja löydetty selvästi suurempi osa tartunnan saaneista kuin missään muualla maailmassa.

Kuten olemme päivän mediasta saaneet kuulla, niin Suomessakin tullaan edelleen testaamaan sairaalahoitoon päätyviä potilaita. Näillä testeillä on vaikutusta potilaan hoitoon sekä mahdollisesti myös taudin leviämisen estämiseen sairaalaolosuhteissa. Jo muutenkin kotikaranteenissa olevan lieväoireiden potilaan testaamisesta sen sijaan ei ole välitöntä lääketieteellistä hyötyä, ja tätä ei siis jatkossa tehdä.

Kuolleisuusprosentti lasketaan kaavalla kuolleet / (kuolleet + parantuneet), koska sairaana olevista ei tiedetä kuinka suuri osa heistä tulee kuolemaan. Siitä olen kyllä samaa mieltä että pieni kuolleisuusprosentti toiminee hyvänä indikaattorina testauksen laajuudesta.

Casteliero kirjoitti:

Ei tämä koskaan lakkaa ihmetyttämästä. Jos on vaihtoehtona merkittävästi vähemmän kuluttava yhtä hyvä, ellei parempi vaihtoehto, niin ei se toinen, ison hiilijalanjäljen omaava vaihtoehto siitä paremmaksi muutu vaikka kuinka yrittää sitä puolustaa uusiutuvilla energioilla. Se vähemmän kuluttava on aina parempi vaihtoehto.

Suosittelen lukemaan aiemman viestini uudelleen. Toisekseen, mitään POW:n kanssa todistettavasti yhtä hyvää tai parempaa menetelmää bitcoinin käyttötarkoitukseen ei ole vielä löydetty. Kolmannekseen, asia ei ole mustavalkoinen kuten annat ymmärtää. Vaikka POS saataisiin toimimaan kohtalaisesti, siinä on erilaisia kompromisseja ja haittapuolia (kuten myös hyötyjä) POW:iin nähden. Voi olla että se osoittautuu johonkin käyttötarkoitukseen paremmaksi kuin POW, mutta se ei tietenkään automaattisesti tarkoita sitä että POS olisi itseisarvoisesti parempi kaikissa mahdollisissa tapuksissa kaikille mahdollisille osapuolille. Uskon vahvasti että molemmille löytyy vahvaa kysyntää lähitulevaisuudessa mielipiteestäsi riippumatta. Se kun on loppupeleissä markkinat jotka päättävät, ei me täällä foorumilla.

Casteliero kirjoitti:

 

Jakuza kirjoitti:

Tuo per-transaktio energiankulutuksen laskeminen mitä usein mediassa kauhistellaan on väärä mittari, koska se energiankulutus tarvitaan ketjun turvallisuuden takaamiseen riippumatta siitä kuinka paljon niitä siirtoja on. Bitcoineja omistava taho hyötyy joka ikinen sekunti 365 vuorokautta vuodessa tästä suuren energiantarpeen luomasta turvasta vaikka ei tekisi yhtä ainoaa siirtoa kymmeneen vuoteen. Nykyinen energiankulutus suojaa siis tällä hetkellä yli 200b arvosta varallisuutta transaktiomääristä riippumatta.

 

Ei se silti oikeuta sitä kuluttamista, vaan silloin kehitetään uusi, ympäristöystävällinen ja yhtä turvallinen, kenties turvallisempi konsensusmekanismi, jota Ethereum nyt kehittelee. Jos Bitcoin meinaa tulevaisuudessa olla vielä relevantti, niin he kyllä joutuu ottamaan PoS-mekanismin käyttöön sen jälkeen kun muut projektit on sen turvalliseksi määritelleet.

Itse en pidä energiankulutusta mitenkään itseisarvoisesti huonona asiana; meillä on kuitenkin puhdasta energiaa käytännössä rajattomasti saatavilla jota otetaan kokoajan kiihtyvään tahtiin käyttöön. Itse näen ongelman lähinnä energian tuotannossa, en kulutuksessa. Lisäksi bitcoin tehostaa sähkömarkkinoita siirtämällä louhinnan sinne missä sähkö on halvinta; halvimmalla saa usein sieltä missä on ylimääräistä kapasiteettia ja energia menisi muuten hukkaan. Toki jos vähemmän energiaa kuluttava toimiva vaihtoehto löytyy niin sehän on toki hyvä juttu.

Tuo per-transaktio energiankulutuksen laskeminen mitä usein mediassa kauhistellaan on väärä mittari, koska se energiankulutus tarvitaan ketjun turvallisuuden takaamiseen riippumatta siitä kuinka paljon niitä siirtoja on. Bitcoineja omistava taho hyötyy joka ikinen sekunti 365 vuorokautta vuodessa tästä suuren energiantarpeen luomasta turvasta vaikka ei tekisi yhtä ainoaa siirtoa kymmeneen vuoteen. Nykyinen energiankulutus suojaa siis tällä hetkellä yli 200b arvosta varallisuutta transaktiomääristä riippumatta.

hörhö kirjoitti:

Kiitokset Castelierolle, Facebookin tuntien en olisi uskonut. Edellyttää kuitenkin tuon tunnistautumisen eli olettaisin että jos sinulla on Facebookin mielestä väärät mielipiteet, ei valuutan käyttöön ole asiaa. Facebook kun jo nyt tietää suuren osan lähes jokaisen ihmisen yksityiselämästä, on aika siirtyä ostotietoihin, jotka voi myydä taas mainostajille jne. Olen joka tapauksessa hyvin skeptinen kaiken suhteen mikä liittyy Facebookiin, tai oikeastaan kaikkeen mikä liittyy piilaakson kaverikerhoon.

Jos tuo Libra on siinä määrin hajautettu kun olen ymmärtänyt niin Facebookilla ei pitäisi itseisarvoisesti olla suoraa päätäntävaltaa, vaan päätäntävalta jakautuisi Libra Investment Tokenin (LIT) haltijoille, jotka siis ovat alustavasti suuria yrityksiä (LIT tokeni on siis eri asia kuin Libra stablecoin, vrt. esim MKR ja DAI). Tokikaan sitä miten LIT omistusosuudet jakautuvat, tai miten Libran hallinnointi tulee toimimaan, en tiedä. Tosin dokumentaatiosta jäi itselle se kuva ettei Facebook eroaisi muista LIT haltijoista loppupeleissä mitenkään muuten kuin homman alullepanijana.

Castelieron kanssa olen suurin piirtein samoilla linjoilla, ja uskoisin että Libra tuo paljon näkyvyyttä koko kryptosektorille ja toimii tehokkaana onramppina muille kryptoille. Uskon siis hintavaikutuksen olevan hyvinkin positiivinen Bitcoinille, Ethereumille ja monille muille kryptoille (hinnoissa on hyvin vahva korrelaatio). Bitcoinin osalta on mahdollista että media ja valtavirta alkaa viimeinkin hahmottamaan Bitcoinin toimimista digitaalisena kultana maksunvälityksen sijaan.