Vaihdoin nickiä, jotta voisi keskittyä asiaan, eikä henkilöön, mutta näyttää olevan mahdotonta. Asuntoihin olen sijoittsnut suoraan yli kymmenen vuotta ja epäsuorasti 1990-luvun lopulta. Osakkeisiin 1987 alkaen. Toki tavalla, joka ei koskaan ole palstakeskutelussa pinnalla, koska olen skeptinen ja sijoitan niin kuin ajattelen.

Viesteistäni tulee monologin tapaisia, koska lisään, mielestäni relevantteja kohtia perään ja kirjoitan yleensä liikennevaloissa tai vastaavassa, jolloin viesteistä tulee epätäydellisiä ja osittaisia.

Enkä minä yritä ketään ärsyttää. Päin vastoin, poistan FB:stäkin aina tyypit, joita en halua panna ja jotka kokevat minut edesd jollain tavalla häiritseväksi jossain yhteydessä.

Kommentoin tähän noita smalla cap juttuja. Hankenin opiskelijoiden mielestä pikkufirmoissa on aina valueta, jolla biitata markkina (esim. large cap yleisindeksi). 1980-luvulta saakka seurannut, eikä tämä asia ole mihinkään muuttunut. Montako opiskelijaa Hankenissa aloittaa vuosittain? Suomessa on noin 50 000 ihmistä, joiden nettovarallisuus on yli miljoona euroa. Helsingin pörssin small capissa on 60 yhtiötä. Näitä ei siis viitsitä tarpeeksi analysoida ja siksi valueta on (samalla riskillä) enemmän kuin large capissa. Kyllä on laiskaa porukkaa nuo suomalaiset miljoonärit. Ulkomaisista puhumattakaan. 

Perustulosta on paljon väärinkäsityksiä. Käytännössä perustulo voisi koskea vain pientä osaa sosiaalituista, koska loppujen harkinnan varaisuus on säilytettävä (tai systeemi kaatuu heti). Onko tuolla pienellä osalla sitten mitään väliä, vaikea sanoa.

Suomessa sosiaaliturva perustuu niin moneen rahahanaan asumisten tuista, kunnallisiin vuokra-asuntoihin, julkisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin, suoriin tukiin ja tulonsiirtoihin, progressiiviseen verotukseen yms. että eipä tätä mallia millään oikein voida muuttaa.

Työtä ei Suomessa kannata vastaanottaa, jos on alhaisen tuottavuuden työntekijä. Työn perässä ei Suomessa kannata muuttaa samasta syystä. Ei tätäkään oikein millään voida muuttaa nykyisessä systeemissä tai sen hienosäädöissä.

Käytännössä työn vastaanottamisalttius tulee oman näkemykseni mukaan huomattavasti kasvamaan siinä vaiheessa, kun julkisen sektorin (velka)rahat ovat aidosti loppu ja hammasta särkee niin paljon, että sitä pesee vessojan euron tunti päästäkseen hammaslääkäriin.

Dokumentoidaanpa pieni ajatusmalli:

Tyypillisesti työttömyys nähdään uhkana asuntojen hinnoille. Asuntosijoittajan näkökulmasta tilanne on monimutkaisempi. Työttömyyden ja sen uhan lisääntyminen (mitataan Tilastokeskuksen kuukausittaisessa kuluttajaluottamustutkimuksessa) heikentävät asunnon ostohaluja eli siten laskevat asuntojen _osto_kysyntää. Työttömyys ja sen uhka saavat kuitenkin ihmiset muuttamaan, mikä taas lisää _alueellista_ asuntojen kysyntää. Omistusasuntojen, tyypillisesti omakotitaloprojektien, ostamisen lykkääntyminen taas lisää _vuokra_asuntoasuntokysyntää, koska ihmisten on pakko asua jossain (ja vuokralta omaan muuttavien osuuden aleneminen alentaa vapaiden vuokra-asuntojen tarjontaa).

Asuntosijoittajalla on lisäksi tyypillisesti halu ostaa lisää kohteita, koska skaalaedut ovat kasvavia tyypillisessä tapauksessa (hallinto-ongelmat tulevat vastaan vasta isommalla määrällä asuntoja, mikä on harvinainen tilanne). Asuntojen ostohintojen lasku on siten tilaisuus ostaa uusia kohteita. Varsinkin jos ja kun vuokrat eivät laske (edelliset perustelut). Asuntosijoittaja myös harvemmin realisoi puhtaita myyntivoittoja asunnoista, koska tällöin arvonnousun vero lankeaa maksettavaksi ja kokonaispääoma alenee vastaavasti. 

Asuntosijoittajana pidän siis työttömyyden lisääntymistä jopa toivottavana, etenkin nykyisen asumistukijärjestelmän aikana, koska se lisää asuntosijoittajan kannalta merkittävän segmentin tuottavuutta. Eri asia on sitten pitkän tähtäimen vaikutukset esimerkiksi juuri asumistukijärjestelmään, joka romahtaessaan tekisi pahaa jälkeä suomalaisille asuntosijoittajille.

Itselläni on kiikarissa noin puolen miljoonan euron velalla rahoitettavat asuntosijoitukset, mutta otan ajallista hajautusta niihin ja katselen mm. mitä työllisyydessä tapahtuu.

Norjan valtion sijoitusrahasto sijoittaa 747 mrd e pääomaa. Se vastaa 2 % koko maailman market capista. Perustuuko tämän ison rahan sijoitus analyysiin? Jos niin, niin mukavasti ovat analyytikkoja työllistäneet, koska sijoituskohteiksi on valikoitunut vaivaiset 9000 eri yhtiötä.

Eli kun iso raha sijoittaa sokkona isoihin yhtiöihin, niin eri cap-luokkien vsluen analyysipohjasta ei kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.

kaleeri kirjoitti:

Hyvä pointti, mutta eikö samalla lailla yksi käteisen tarpeessa oleva iso myyjä laske kurssia kohtuuttoman alas?

En osaa äkkiseltään kommentoida tarkemmin tuota 6-7 fig tuottomahdollisuutta. Kuulostaa kuitenkin omaan korvaan aika mahdottomalta päästä suuriin tuottoihin etenkään pienempivaihtoisten yhtiöiden kohdalla. Hinta pompsahtaa jo todella pienillä summilla.

Sepä se. Edelleen Marimekko, jonka value on nyt jotain 50me. Jos tiedät siitä jotain paremmin, niin törmäätkin faktaan, että tuo 50me value onkin vain hyvin pienin osan osakkeista osalta todellinen. Edes 10 % siivu maksaa ainakin 30 % enemmän sen, mitä tämän volyymeja ja hintaa olen seurannut. Eli mikä sitten on sen small capin todellinen markkinahinta? Sitä ei kukaan tiedä. 

1) Ja minä esitin, miksi näin ei olisi. 

2) Käytetään nyt vielä esimerkkinä Marimekkoa, jonka 150me arvosta on lähtenyt 2/3 huipusta. Suht. pienehköllä trendimuutoksella se tulisi takaisin. 

Likviditeettiloukut ovat toki todellisia, mutta ehkä niillä perustellaan liikaa reaktioita. Sitä ei tietysti kukaan tiedä. Esim. 2007-08. Ehkä maailma vain näytti paljon riskipitoisemmalta hetken aikaa.

En minä näistä henkilökohtaisesti ole juurikaan mitään mieltä. Sovellan vain asiaan tapaa, jonka olen kokenut tehokkaaksi ja tuottavaksi. Siinä 10+ vuotta yliopistolla asiaa nysvänneet pohtivat viiden vuoden sijasta viisi tuntia, miten joku asia voisi olla ja muodostavat tämän perusteella kannan. Tämä on reaalimaailmaa ja "oikeassa" oleminen on historiankirjoitusta.

Lucky Luke kirjoitti:

Kiitokset vinkistä, täytyypä katsoa. Ei kai ne kuitenkaan voi ohjelmassa alkaa nimiä luettelemaan? Sehän olisi aikamoista lynkkausta suorastaan.

Mikä tämä perustuloidea oikein on? Ilmeisesti ainakaan ansiosidonnaiseen ei kosketa. Saadaanko me ansiosidonnainen perustulo ensimmäisenä maailmassa?

Tässä on listattuna aika paljon muitakin ongelmakohtia miksi hanke ei tule onnistumaan. http://www.uusisuomi.fi/raha/186409-taloustieteen-professori-tyrmaa-peru...

copy-pastean tähän FB:stäni:

"Ensinnäkin kyseessä on käännösvirhe, sillä "tax haven" (verojen turvasatama) on eri asia kuin "tax heaven" (veroparatiisi). Toisekseen Suomessa ei ole mitenkään laitonta omistaa "veroparatiisissa" eli "tax havenissa" (verojen turvasatamassa) omaisuutta ja jättää sitä ilmoittamatta Suomen verottajalle, koska Suomessa ei enää ole, kiitos SDP:n, varallisuusveroa. Varat, jotka siirretään "tax haveniin" eivät myöskään ole laitottomia, eivätkä siirrot sinne. Vasta nostetut tulot saattavat olla laittomia, jos niitä ei ilmoiteta JA on Suomessa verovelvollinen, mitä läheskään kaikki suomalaiset eivät ole."

Small capin kohdalla riskiä, ja siten alhaisempaa hintaa, nostaa yksittäistapausten riski ja tähän liittyvä läpinäkymättömyys. Yhden asiakkaan toimet voivat vaikuttaa suuresti small cap yhtiön kannattavuuteen ja tästä voi olla vaikea saada mitään tietoa etukäteen. Isoilla firmoilla on isot tilauskirjat ja toiminna jatkuvuus ennustettavampaa ja siten analysoitavampaa.

Käytännön esimerkkinä esimerkiksi Marimekon Suomen ulkopuoliset toimet, jotka ovat noin puolet liikevaihdosta. Niiden läpinäkyvyys sijoittajalle on heikkoa ja ennustettavuus erittäin vaikeaa. Suomessa Marimekon myynti korreloi vahvasti vähittäiskaupan yleisiin lukuihin, joita voi analysoida muuta reittiä, mutta muiden markkinoiden osalta näinnei ole, koska Marimekko on niin hiljan tullut niille ja laajentanut tomintaansa. H&M:n kanssa taas tätä ongelmaa ei samalla tavoin ole.

kaleeri kirjoitti:

Vielä rautalankaa:

Mun mielestä on aika selvää, että koska small capeja seurataan monin verroin vähemmän, on niiden "todellisen arvon" ja markkina-arvon välillä keskimäärin selvästi enemmän hajontaa kuin large capeilla.

Jos haluaa metsästää alihintaisia osakkeita, on niitä edellä mainitusta syystä paljon paremmat mahdollisuudet löytää small capien kuin large capien joukosta.

Toki asiaan liittyy muutakin, mutta mun mielestä tää on aika selkee. Siksi itse keskityn mieluummin juuri small capeihin parantaakseni todennäköisyyttä, että analyysini aliarvostuksista osuisivat oikeaan.

Korjatkaa jos logiikka ontuu

Muuten hyvä, mutta small capin kohdalla riittää yksi oikean analyysin tehnyt, joka ostaa hinnan vastaamaan oikeaa hintaa. Large capin kohdalla tämä on paljon vaikeampaa, koska position pitäisi olla miljardeja euroja.

Tuntuisi myös aika vaikealta uskoa, ettei yksittäinen 6-7 fig tuotto kiinnostaisi mitä tahansa alueelle sijoittavaa rahastoa. Siis jos small capeissa olisi runsaasti ilmaa suhteessa riskiin.

Ajankohtainen tilanne on pikemminkin päin vastoin, kin etf:t ostavat automaattisesti indeksiä riippumatta yksittäisten yhtiöiden kunnosta. Markkina ikään kuin shiftaa monoliittina ylös tai alas yhtiöosuudet jäädytettyin riippuen rahavirroista ko. markkinoille. Tämä jos mikä avaa large capissa valueta analyysille. Small capia taas mikään indeksi ei osta käytännössä.