Jeans on kärryillä. 2 euron päällä liikkui kurssi 29.5. asti. 

Kauppahistoria todellisin tapahtunein kaupankäyntihinnoin  löytyy mm. OP:n sivuilta. 

( https://www.op.fi ) sori en saanut suoraa linkkiä kaivettua, mutta polku:
henkilöasiakkaat > säästöt ja sijoitukset > kurssit ja markkinat > osakkeet (pienet ja glaston)

Ruksattuna pitää olla kurssihistoriassa
"Näytä kurssitiedot pääomatapahtumilla korjaamattomina."

PVM / päätöskurssi

24.5.19 ––––– 2,040
27.5.19 ––––– 2,170
28.5.19 ––––– 2,120
29.5.19 ––––– 2,010
31.5.19 ––––– 1,510

3.6.19 ––––– 1,505
4.6.19 ––––– 1,450
5.6.19 ––––– 1,395
6.6.19 ––––– 1,320
7.6.19 ––––– 1,300

10.6.19 ––––– 1,250
11.6.19 ––––– 1,210
12.6.19 ––––– 1,240
13.6.19 ––––– 1,315
14.6.19 ––––– 1,335

17.6.19 ––––– 1,355

Vertailuksi vielä helmikuun ylimmät hinnat splittikorjaamattomina noin 0,46, splittikorjattuina noin 2,30 (ja tämä viimeisin siis antikorjaamaton)
 

Kurssi laski siis  2,01:stä suunnilleen juurikin laskennallisen määrän -25%, 31.5. 1,51:een. Tämän jälkeen sitten vielä extraa. 

Sehän olisikin jännä jos markkinoilla joku isompi omistaja tai isompi joukko sijoittajista olisi laskenut antikorjauksen hinnalle ikäänkuin kahteen kertaan  , esimerkiksi käyttämällä pohjatietona kahden euron sijaan jo kertaalleen laskettua hintaa 1,50, ja toiminut tuon mukaisesti. Sattumalta merkintäoikeuden hinta muuten pohjasi hyvin lähelle tuota logiikkaa: Merkintäoikeuden alin vajaa 0,20 eur menee lähelle 1,12 laskennallista osakehintaa ja tuo 1,12 on aika tarkkaan -25% 1.50:stä, mikä on jo -25% 2:sta. Itse osake tosin pohjasi hieman ylempänä: vajaa 1,20 (korjattu luku).

. . . . . . 

Nasdaqin sivuilta ( www.nasdaqomxnordic.com ) taas jos lataa Glastonin hintahistorian, niin siellä näyttää olevan olevan kaikki hinnat takaperin korjattuja, eli toukokuun hinnat on muunnettu vastaamaan nykyosakemääriä  ja lisänä alkuvuoden (todelliset 40 sentin luokkaa) hinnat on muunnettu takaperin splittikorjaus huomioituna. Eli tilasto ei vastaa todellisia tapahtumia, vaan kaikki hinnat ovat laskennallisesti muunnettuja vastaamaan nykytilannetta jolloin ovat vertailukelpoisia. Helmikuun hinnat tuolla Nasdaqissa näin ollen näytetään olevan 1,60-1,80 välillä.

Tuo nasdaqin data saattaa olla se mistä välittäjät piirtävät graafit?
Eli jos osakemäärissä tms tapahtuu muutoksia, niin tällöin alkaa myös käppyrä muuttaa muotoaan vastaamaan historiallisesti nykyhetkeä.
Mikä on tavallaan ihan ok, mutta laskennallisia pukäliä ei pääse jälkikäteen tarkastelemaan.

. . . . . . 

Tähän antiin osallistuin merkintäoikeuksilla. Mielestäni yhtiö on kiinnostava kohde Helsingin pörssissä sekä tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja ajtellen että hinta huomioiden. Markkinahinnoittelu annin aikana painoi osakkeen poikkeuksen edulliseksi, omilla laskelmillani noin -20%, merkintäoikeuksilla hankittuna useampana päivänä n. -25%. Osallistuin lievällä ylipainolla, verrattuna jos hinta olisi jäänyt aiemmille tasoillen (1,50 uusilla osakemäärillä) tai laskenut vain vähän. Nk. treidiosakkeiksi hankin noin 20% kokonaisostoksistani. Lähtevät kiertoon, jos kokonaispaino salkussa nousee lyhyellä aikavälillä turhan suureksi riskeihin nähden.

"Jeansin langassa" keskustelua on käyty markkina-arvosta ennen antia sekä hieman nykyhinnan houkuttelevuudesta. Nimimerkki Ilmiselvä kapteenilla jotenkin outoja lukuja käytössä? Ennen antia noin 2 euroa oli suunnilleen markkinahinta pidempäänkin. Vastaa nykyisellä osakemäärällä ja antirahoilla 1.50 euroa. Mutta onko tuo taso kenties jo valmiiksi aliarvostettu tulevaisuuden potentiaaliin ja innovatiivisuuteen verrattuna? En tiedä. Yhtiö ei ole riskittömimpiä, mutta lähivuosien potentiaalin näen henkilökohtaisesti isona, mikäli vaan epäonnea ei osu kehityksen tielle. Inderes näyttää anninjälkeiseksi ja käsittääkseni päivitetyksi tavoitearvoksi 1.70 euroa (itselleni tuo on vain viitteellinen luku).

Glastonin markkina-arvo on liikkunut liikevaihtoon verrattuna viime vuosina jonkun verran alle P/S 1. Pidän tuota tasoa edullisena. Suomen pörssi on keskimäärin noin 1.5, U.S. yli 2. Lähivuosina yhtiön liikevaihto (ja tulos) voivat kasvaa hyvällä kulmakertoimella. Onko suurin uhka kenties maailmantalouden taantuminen, mikäli sellainen tulee? Itse yhtiö, nyt laajentuneena ja monipuolistuneena, voi olla silti erinomaisessa valmiudessa tulevaisuuteen. Nyt liikevaihto uuden hankinnan myötä nousee jo 200 miljoonan euron tuntumaan tai ylikin. Markkinan aiempaa logiikkaa noudatellen myös yhtiön arvostus voisi nousta 200 Miljoonaa euroa kohti? Ja kun yritysoston järjestelykulut loppuvat ja business voi alkaa rullaamaan puhtaalta pöydältä uusimmilla tuoteratkaisuilla, niin mikä tulee olemaan tulos viivan alla tulevina lähivuosina? 10 Meur?, 15 Meur, 20 Meur?

En arvaa mitään, mutta perjantain osakekurssipäätöksellä (1.335 eur), 112.5 milj. euron markkina-arvo laajentuneelle Glastonille vaikutaa ajatuksissani varsin alhaiselta.

Mikko Mäkinen kirjoitti:

Trolli kirjoitti:

Siis mitä kuluja välittäjälle tulee siitä, että tarjoaa ilmaset reaaliaikaset kurssitasot? Onko se maksullista tietoa myös välittäjille ja kulut kasvavat, mitä suuremmalle sijoittajajoukolle tarjoaa nämä tiedot?

Kaltaisiltani toimijoilta Norjan pörssi veloittaa reaaliaikaisista tiedoista 387,5 NOK per kuukausi. Olettaisin, että ei-ammattimaiselle sijoittajalle se on tuo 60 NOK per kuukausi(ilmeisesti joku snapshot data vielä halvempaa, muttei päivity jatkuvasti). Tuntuu, että suurin osa ihmisistä luulee, että välittäjät tekevät datalla rahaa, vaikka se on pörssien ansaintamalli.

Ajattelet ehkä myyjän silmin asiaa?

Musta tuntuu että suurin osa ostajista ei loppujen lopuksi edes ajattele tekeekö joku välittäjä datalla rahaa vai ei. Tosin ei myöskään välttämättä tiedä maksaako data jotain vai ei, ja kuinka paljon (tässä tapauksessa ehkä suht selvää että data maksaa sen eteenpäin viejälle, vaikka esim. Nordnet-asiakkaille voi olla asia epäselvempää, koska jo 5 osto/myyntitasoa on sisällytetty asiakkaan kaupankäyntihintoihin. Ennemminkin tuntuu siltä, että iso osa ostajista voi ajatella yleisesti paljon yksinkertaisemmin: esim. että mitä tuote tulee kaikkiaan maksamaan itselleen, ja mitä tuote pitää sisällään.

Jos myyjä kertoo ensin hinnan, ja lisää että "* Huomaathan että saattaa tulla päälle hallinnointimaksuja” tms, niitä erittelemättä, niin mikä tahansa hinta, mikä myöhemmin tulee esiin, ja sotkee alkuperäishintamielikuvaa, voi olla myrkkyä ostajan ajatusmaailmalle, vaikka summa olisi pikkuruinen kokonaisuudessa.

Omakohtaisesti myynti- ja markkinointiyössä olleena, on syntynyt melko selvä käsitys että mitä enemmän on hinnastoissa, myynti-ilmoituksissa tms. 'epämääräisyyksiä', avoimia tai vaikeasti hahmotettavia kohtia, * ** *** -erittelyjä, tai muuta vastaavaa jotka voivat jälkeenpäin muuttaa mielikuvaa hinnasta, niin ovat hyvin usein myyntiä tai asiakasuskollisuutta heikentäviä tekijöitä, ehkä erityisesti suomalaisia ostajia koskien. Tässä voi olla kulttuurisiakin eroja?

Voisi ajatella menevän jossain määrin samaan sarjaan kuin esim. Haluutko muovipussin kans? (sitten kuitissa on +1,50 euroa vitosen sukille) tai esim. pienlaskutuslisät, paketointitarvikekulut, paketointityökulut, *Ei koske sitä ja tätä -lisukkeet ym. joita ei ole ostovaiheessa ehkä riittävän hyvin ostajalle haluttu ilmaista, mutta ne lisätään laskutusvaiheessa. Monet noista kuluista myyjälle olisi mahdollista ainakin osin sisällyttää jo tuotteen hintoihin. Ostaja voisi olla ihan tyytyväinen. Jokainen varmaan tietää että pussukat, työ ja monet muut asiat jotain kustantaa, mutta jos kokonaishinta ei lopuksi vastaakaan sitä mielikuvaa jonka on ensin päähänsä ihminen luonut, niin tilanne voi muuttua.

Voi olla etteivät omat karvanikaan tässä Mandatum-casessa olisi nousseet lainkaan pystyyn, jos alkuperäismielikuva 3 euron sijaan olisi ollut enemmänkin, vaikka 4 euroa, ja *-merkin alla olisikin lueteltu palvelun ominaisuuksia, jotka sisältyisivät hintaan. Tästä syntyy mielikuva että saan jotain, mikä ei ole kuitenkaan lisäkustannus.

Ostokäyttäytymisessä psykologiset tekijät voivat olla merkittäviä. Myös myyjää ajatellen. Ostaja voi kai joskus olla oikeassakin?

Yritän avata tässä ajatustani sitä, että jos erillishintoja on olemassa palvelun eri palikoille, ne myös viestitettäisiin mahdollisimman selkeästi heti alkuun. Niissä tuskin mitään hämärää on. 

Oletan että karvoja nousee pystyyn syystä miten Mandatumin sivustolla tuotetta (ja hintoja) on lanseerannut.

" Mandatum Trader.  Laajin valikoima. Joka välineessä. Sinä päätät. - AVAA TILI"  Maksat vain kaupankäynnistä* "

Siinäpä suunnilleen... (*lisää kissojen ja koirien avustamana)

Mandatumin sivustolla olisi mahdollista viestiä tästä ehkä jopa uniikista tuotteesta paljon monipuolisemmin ja tarkemmin, tuotteen ulkoasun ja käytettävyyden esittelyillä, palvelun huikean monipuolisuuden ja laadukkuuden korostamisella jne.

Yksi linkki taisi löytyä MandatumTrader -sivustolta Saxon sivuille, oma-aloitteista tutustumista varten. Trader GO tuotteena voi silti olla markkinoiden parhaimmistoa monille kaupankävijoille, mutta veikkaanpa että moni tätä ei tiedä, eikä lanseerauskampanjasta/sivustolta osaa nähdä. Finanssialan omille ihmisille Saxo Trader voi olla tuttu, mutta onko muille? Mersua voi olla varmaan helppo myydä mielikuvilla ja lyhkäisillä lauseilla, kun tuote on tuttu. Mutta voiko tuntemattomampaa uutuutta?

Näin ollen ensiajatus voi potentiaaliselle asiakkaalle kiinnittyä hintapuoleen, ja kun erittelemättömiä hintoja on tähtimerkin takana ja näitä kuluselvennyksiä alkaa muista lähteistä tupsahdella esiin, niin vauraampikin keskivertosijoittaja/treidaaja saattaa kääntyä ovelta kalossit viuhuen.

- Voi olla että Levelien hinnat eivät ole ollenkaan perimmäinen syy ärsytyskyynnykseen kompuroimiselle. Arvaan että ehkä ennemminkin viestintään tyyli, tai suppeus?

Laitan silti sarvet piiloon. Saatan nimittäin lämmetä vielä tälle, kun tein löytöjä ja mutustelin muutaman päivän tuotteen ominaisuuksia SaxoTrader-demon, videoesittelyjen ym. avulla.

Vaikuttaa hyvältä! 

Mistä hinnat saa näkyville? Mandatumin omilla verkkosivulla Hinnoittelun osalta todetaan, että "maksat vain kaupankäynnistä*", ilman tähtimerkin lisäselityksiä.

https://www.mandatumtrader.fi/hinnoittelu

" Uutena asiakkaana pääset ensimmäiseksi kuukaudeksi parhaaseen hintaluokkaan.
Hinnoittelutasosi määräytyy kaupankäyntiaktiivisuutesi tai salkkusi arvon mukaan.
Käy osake- ja ETF-kauppaa alkaen 0,03 % toimeksiannon arvosta, minimissään 3 euroa per toimeksianto.
Maksat vain kaupankäynnistä*.
Eri sovellusten hinnoittelu on sama, voit siis valita mieleisesi.
Ei merkintä- tai lunastuspalkkioita rahastotoimeksiannoista. "

Melko suolaista kyllä jos tänä päivänä tasoista repivät. 100K jo ajattelin jakavani salkuista tuonne, mutta tämän voi äkkiä unohtaa. Käyn kauppaa noin viidessä maassa, joten vuodessa lähes miinus 500 euroa, korkoa korolle -tuotto (OK tuotto-odotuksella laskettuna) näille kuluille menettäen, upottaa Mantan haaviin arviolta 10.000 euroa laskennallista pääomaa 10 vuodessa, yhden tason tarjouskirjoista.

Kiva ja mielenkiintoinen *-kaupankäyntikampanja sai varsin mielenkiintoisen käänteen. 

Toistaiseksi taidan pysyä aiemmassa käsityksessäni. Pidetään rahoituspalveluna, mutta ei rahoituspalvelun myyntinä.

Osakkeiden myynti (arvopaperikauppaa, kuten kohdassa (6) ) itsessään olisi rahoituspalvelua, mutta tämän rahoituspalvelun myynti (kaksi sanaa) olisi jotain muuta.

Lyhyemmin; arvopapereiden myymistä en ole myymässä kenellekään. : )

Ensi kertaa täällä. Kiitos hyvästä sivustosta!
Muutama kerta tullut kelattua tätä huojennusasiakohtaa, mutta on vaan edelleen epäselvä, monta kertaa luettuna. Sisäistän itse asian seuraavasti, en tiedä olenko ymmärtänyt oikein. 

A)
Arvopaperikaupankäynnin tarjoaminen (myynti) on arvonlisäverotonta rahoituspalvelun myyntiä ja luetaan liiketoiminnassa mukaan liikevaihtoon. Tämä olisi ylempänä esiintyvää rahoituspalvelun verotonta myyntiä, esim.? toimeksiantojen ja arvopaperikaupankäynnin toteuttamista/suorittamista muille ulkopuoliselle suoritusta vastaan.
– Huojennusasiaan liittyen tämä palvelun myynti laskettaisiin sisältyväksi liikevaihtoon

B)
Arvopaperikaupankäynti itsessään, ja aktiivisesti suoritettuna myös liiketoiminnassa liikevaihtoon lukeutuvana, taas ei olisi rahoituspalvelun myynniksi luokiteltua toimintaa, koska on esimerkiksi yhtiön omiin nimiin tapahtuvaa arvopaperikauppaa, arvopaperien ostoa ja myyntiä. 
– Huojennusasiaan liittyen tätä ei laskettaisi mukaan liikevaihtoon ?

Eli Arvopaperikauppa olisi huojennusasiassa eri tavoin käsiteltävä kuin Rahoituspalvelun myynti, tässä tapauksessa Arvopaperikaupan myynti palveluna. 

Oma yhtiöni on verottajan puolelta hyvitykset saanut, en tiedä kinuvatko takaisin? Yhtiöllä arvopaperikauppaa ensisijaisesti ja liikevaihtoon sisältyvänä, tämän lisäksi arvonlisävelvollisena muuta palvelua/tarjontaa huojennusalueella.