Venäjä eksyy tarkasti ohjatusti Nato-ilmatilaan ja laajentaa sotaa makkaroita viipaloimalla
"Venäjän armeija tietää täsmälleen, mihin heidän drooninsa ovat matkalla ja kuinka pitkään ne voivat lentää. Niiden reitit ovat aina laskelmoituja. Tämä ei voi olla sattuma, virhe tai jonkin alemman tason komentajan tekemä aloite. Tämä on selvästi sodan laajentamista Venäjältä.", Zelenskyi kirjoittaa (HS).
Venäjän drooni-iskujen lisääntyminen kertoo maan kasvavasta asetuotannosta ja presidentti Putinin päättäväisyydestä kyetä peittoamaan Ukraina asevoimin. Hyökkäykset ovat lisääntyneet tänä kesänä ja kohdistuneet erityisesti siviilikohteisiin.
Jenkkien päällekäyvästä möykkäämisestä huolimatta Venäjä on silminnähtävästi lisännyt ilmaiskuja juuri Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän virkamiesten välisten keskustelujen jälkeen.
Iskut ovat moninkertaistuneet presidentti Trumpin otettua hallinnon haltuunsa.
Kuva
Venäjän taktiikkaa on tuottaa ristiriitaisia viestejä heidän kiinnostuksestaan neuvotella rauhasta tai tauosta. Iskut yltyivät Trumpin ja Putinin puhuttua puhelimessa heinäkuun alussa. Ja viikko sen jälkeen Venäjä teki suurimman yhteisiskunsa 728:lla droonilla ja 13 ohjuksella, monet suoraan Kieviin.
Trumpin ja Putinin Alaskan tapaamisen valmistelu oli hiljaisempaa aikaa, mutta se tuotti Venäjälle kahden viikon tauon täydentää hyökkäysdroonien varastoja. Kokouksen jälkeen ilmaiskut alkoivat kasvavalla intensiteetillä osuen Kievissä myös brittien lähetystöön ja Euroopan Unionin tiloihin Ukrainassa.
Kuva
Jenkkidelegaatio repi otsikoita saatuaan muka Venäjän ja Ukrainan sopimaan siitä, ettei Venäjä pommita Ukrainan energiaverkkoa ja Ukraina pidättäytyisi pommittamasta Venäjän öljyinfraa. Paussi ei kauaa kestänyt. Myöhemmin Venäjä on alkanut myös pommittaa hallinnon toimistoja Kievin keskustassa - siis poliittisia kohteita. Putin ei paljoa Trumpin väen puheista perusta.
“Russia still wants to demonstrate to Ukraine and to the West that they have ways of escalating this war,” said Fabian Hoffmann, a missile expert at the University of Oslo who closely follows the war in Ukraine.
Venäjän kasvava ilmaiskujen kampanja osoittaa heillä olevan kasvavan kapasiteetti valmistaa hyökkäysdrooneja sen sijaan, että ostaisivat ne Iranista. Heinäkuussa Venäjä lähetti 6300 droonia Ukrainaan, kun edellisen vuoden heinäkuussa se lähetti 426. (Center for Information Resilience). Hyökkäykset lisääntyivät erityisesti viime syksynä, jolloin Venäjä sai valmiiksi oman droonien valmistuslinjan. Ukrainan tiedustelu kertoo Venäjän kykenevän 2700 droonin kuukausikapasiteettiin.
Kuva
Putin on siirtynyt valloitussodasta siviilien kiusaamiseen ja pelotteluun.
Ukrainan siviilit ovat kärsineet Venäjän ilmapommituksista eniten. Trumpin virkaanastumisen ja Venäjän kevät- ja kesäpommitusten alkamisen jälkeen ukrainalaiset siviilit ovat kokeneet kolme tuhoisinta kuukautta ilmapommituksissa, kertoo yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon Armed Conflict Location and Event Data -palvelu.
Samalla Venäjä siirtyy säästölinjalle ja vaihtaa joksikin aikaa "salami-slicing" strategiaan, jota edustaa nippu halpoja drooneja Puolaan ja nyt viimeksi Romaniaan.
Russia’s suspected drone attacks on Poland are widely seen as part of a “salami-slicing” strategy designed to test the West’s resolve. Salami-slicing, in geopolitical terms, refers to the process of taking a series of incremental steps to further one’s strategic position, without provoking a major counter response.
Putin on käyttänyt samaa taktiikka ennenkin - vihreiden miesten muodossa Krimille. Intettyään tarpeeksi kukaan ei enää välittänyt väittää vastaan ja kohta tämä osa maata olikin jo menetetty.
“So, Russia is able to sort of escalate in these very, as we say in the U.K., salami-slicing ways and NATO has proven incapable so far in responding in any effective way to stop these efforts.”
Tähän kyllä tarvitaan jotakin vahvempaa kuin Rutten "really impressed" ihmettely.
