Dollariomaisuutta halpuutetaan urakalla ja pariteetin euron kanssa voi unohtaa
Jenkkidollarilla on ollut kurjin vuosi sitten vuoden 1973. Silloin ylioppilaiksi kirjoittaneet tulivat riemuyliopppilaiksi jo kaksi vuotta sitten. Muodissa puoli vuosisataa sitten olivat pitkät tukat, leveät lahkeet ja tulvabootsit - paksupohjakengät. Happaneva dollari näyttää tuoneen myös vanhat virtaukset takaisin; pappuraväki ei kyllä kaipaa.
Dollari-indeksi, joka mittaa dollarivaluutan voimaa kuutta muuta valuuttaa vastaan - mukana euro, punta ja jeni - on vajonnut yli kymmenen prosenttia vuoden 2025 alusta, mikä on nopein alkuvuoden lasku sitten dollarin irrottamisesta kultakannasta eli Bretton Woods järjestelmästä.
Kuva
Tällä kertaa valuutan epäsuosion syynä on jenkkien uuden hallinnon ryhtyminen muuttamaan maailman talousjärjestystä tullisodalla ja siirtyminen muista irtautuvaan ulkomaanpolitiikkaan sopimuksia purkamalla.
Kuva
Samanaikaiset tariffikiistat, inflaatiohuolet ja julkisen talouden velan paisuminen painavat dollaria, mikä tekee jenkeille kalliimmaksi matkustaa ulkomaille ja ulkomaalaisille vähemmän houkuttelevaksi sijoittaa varoja Yhdysvaltoihin.
Heikkenevä dollari osoittaa miten muu maailma arvioi hallinnon nyt harjoittamaa politiikkaa. Trumpin tullessa valtaan valuuttatraderit pitivät häntä pro-growth ja pro-business tyyppinä, joka vetäisi sijoituksia kaikkialta maailmasta jenkkeihin ja lisäisi valuutan kysyntää.
Such enthusiasm did not last. After peaking in mid-January, the dollar index began to slide. Hopes of a pro-business administration gave way to lingering worries about stubborn inflation and the impact of already high interest rates on the economy and on companies in the stock market.
Then came Mr. Trump’s unexpected announcement of tariffs that were far, far higher than any economist, investor or analyst had predicted, sending markets — from stocks to bonds to the dollar — into a panic.
Sijoittajat alkoivat pelätä tariffien tavaroiden hintoja nostavaa vaikutusta, joka pitäisi korot korkeammalla kauemmin, mistä aiheutuisi tuskaa taloudelle, joka jo on alkanut osoittaa heikkenemisen merkkejä.
Korkeammat tullit tarkoittavat tuonnin todennäköistä pienenemistä ja pienempi tuonti tarkoittaa ulkomailla toimiville yrityksille maksettavien dollareiden vähenemistä. Tämä puolestaan voi vähentää Yhdysvaltoihin takaisin sijoitettavien dollareiden määrää esimerkiksi valtionlainojen kaltaisille markkinoille, joihin sijoittajat aiemmin tunsivat luottamusta.
Heikkenevä dollari on myös leikannut ulkomaisen sijoittajan omassa valuutassaan näkemiä voittoja.
S&P 500 saavutti ennätyskorkean tason viime viikolla noustuaan 24 prosenttia sen jälkeen, kun hallinto perui suuren osan alkuperäisestä stop-start tariffisuunnitelmastaan. Mutta S&P 500:n tuoton muuntaminen dollareista euroiksi saa nousun näyttämään aivan erilaiselta: vain 15 prosentin nousulta ja olevan yhä 10 prosentin päässä kaikkien aikojen ennätyksestä.
Jenkkisijoittajan kannalta ulkomaiset osakkeet näyttävät houkuttelevilta. Stoxx 600 indeksi on noussut 15 prosenttia samana aikana, mutta dollareiksi muutettuna varojen lisäys olisi 23 prosenttia.
Tämä vaikuttaa jo instituutioiden näkökulmaan: "Already, pension funds and endowments, among other investors, have said they are looking more closely at markets outside the United States as a result."
Dollarista ei olla kokonaan luopumassa, mutta se ei enää ole niin houkutteleva nousevien riskien johdosta: But there is one dynamic playing out that could significantly raise that risk: increasing government debt.”
Maantieteelliseen hajauttamiseen on useita, hyviä perusteita. Kun dollarin lasku taittuu, salkun säätöön voi olla uusia syitä.
Dollarin heikentyminen antaa EKP:lle lisää tilaa laskea korkoja. Dollarin heikentyminen pienentää osaltaan euroalueen inflaatiota. Lisäksi euro ei saisi vahvistua liiaksi suhteessa dollariin, jotta euroalueen kilpailukyky säilyy.
Euroalueen korkotaso on jo reilusti matalampi kuin jenkeissä ja siitä huolimatta euro on vahvistunut dollariin nähden. Nämä tekijät parantavat euroalueen suhteellista asemaa ja lisäävät siten taloudellista toimeliaisuutta.
