Olet täällä

Warre-Karhu

Warre-Karhu

  • Liittynyt 18.2.2016
  • 11 viestiä
  • 1 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 12.5.2018 1.24

Tuo taitaa olla jo ainakin useissa jenkkien yliopistoissa arkipäivää. Itse on tullut kahlattua viimeisimmät Aswath Damodaranin videot youtubesta läpi, jotka ovat siis nauhoitettuja luentoja. Kuitenkin Stern taitaa olla yksiä maailman parhaimpia yliopistoja ja käsitykseni mukaan Aswath on yksi parhaimpia valuaation opettajia. (https://www.youtube.com/channel/UCLvnJL8htRR1T9cbSccaoVw/playlists linkki Aswathin videoihin)

Myös Netflixistä löytyvässä dokumentissa Lo and Behold noin 20 minuutin kohdalla puhuu Sebastian Thrun joka opettaa robotiikkaa Stanfordissa ja pitää verkkoluentoja. Sebastian puhuu kuinka pitänny saman kurssin verkossa ja Stanfordissa. Verkko koulutukseen osallistui 160 000 opiskelijaa ja  Stanfordin kurssilla 200. Korkeimman arvosanan saanut Stanfordin opiskelija oli sijalla 413.

Kyseinen Lo and Behold on kyllä mielenkiintoinen dokumentti ja sisältää useita mielenkiintoisia aiheita, joita ei sen syvällisemmin käydä läpi, mutta antaa ajateltavaa.

Lehto Group - 27.4.2018 13.14

Jos sopua rakennuspuolella ei löydy laittaa työnantajan puoli työsulun päälle, jolloin myös koskee Lehtoa.

https://yle.fi/uutiset/3-10177247

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 28.11.2017 21.16

Pettiksen kirjoitus kiinan BKT:sta oli kyllä erittäin mielenkiintoinen (http://carnegieendowment.org/chinafinancialmarkets/72997). Kyseisessä kirjoituksessa on esimerkki, missä on kaksi siltaa joihin investoidaan. Toinen luo arvoa ja toinen ei. Alussa kun investointi on tehty molemmat nostavat BKT:tä, ja BKT korjaantuu vasta kun huonompi investointi joudutaan alaskirjaamaan.

Olen tutkinut Kiinan kansalaisille paljon myytyjä WMP(Wealth Management Products) ja AMP (Asset Management Products) sijoitustuotteita ja mitä ne pitää sisällään ja minkälaisen riskin luovat. Ja mielestäni tilanne näiden "sijoitustuotteiden" kanssa on erittäin huolestuttava. Business Insiderin artikkelissa ilmoitetaan että kyseiset tuotteet yhdistettynä ovat yhteensä 51% Kiinan BKT:sta. (Ainankin jos on Autonomous Researchia uskominen http://nordic.businessinsider.com/chinas-shadow-banking-system-is-a-tick...).

Myydäänköhän tällä hetkellä Kiinassa noita huonoja sijoituksia nyt WMP tuotteina eteenpäin tavallisille kansalaisille? Tällä tavallahan käsittääkseni pystyttäisiin kiertämään tuo BKT:n luvun korjaantuminen, kun alaskirjausta ei tapahdu vaan investointia pyöritetään järjestelmässä eteenpäin. 

Kiina - 23.11.2017 18.25

Mitäs näkemyksiä foorumilaisilla on Kiinan WMP ja AMP markkinoista. Tuntuvat itselle olevan hieman hämäriä ja muistuttavan paljon edellisen kriisin CDO:ta. Itse pidän tilannetta todella huolestuttavana, mutta en tiedä onko itsellä nyt jonkinlaiset silmälaput ja näen asian liian kapeasti. Joten näkemyksiä muilta kaivataan.
Tässä linkkiä Business Insiderin juttuun, josta lähdin aihetta tutkimaan. http://nordic.businessinsider.com/chinas-shadow-banking-system-is-a-tick...

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 3.3.2017 1.09

 

Ei ole todellakaan omaa osaamisaluetta, mutta tuossa tilastokeskuksen asuntojen hintakehitys indeksoituna. Vuonna -89 kun asuntomarkkinat olivat kuumimmillaan oltiin lähellä vuoden 2000 indeksoitua tasoa ja kyllähän tuossa aika hurja pudotus on hinnoissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntomarkkinoiden_romahdus_Suomessa_1990

Tuolta lainattua:

" Lama iski pahiten omistusasuntojen ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Kun laina oli otettu korkean hinnan aikana, korkeiden korkojen ja tulojen supistumisen myötä monet kotitaloudet eivät kyenneet hoitamaan velkojaan. Asuntojen hintojen laskiessa myös vakuusarvot laskivat jopa alle velan arvon. Monet kotitaloudet olivat pakotettuja myymään asuntonsa alle aikoinaan maksamansa hinnan ja myös alle velan määrän. "

Wikipedia artikkelista vielä yllätti itseäni se että reaali korot ovat olleet matalat kyseisenä aikana. Olen vain vanhemmiltani kuullut kuinka on maksettu yli 15% korkoja ja ihmetellyt miten kukaan on voinut asuntoja etes harkitsevan ostaa.

Ja käsittääkseni -90 luvun laman aikana kyllä pankit aika reippaalla kädellä halusivat realisoida lainojaan vaikka tappiolla kun vakuusarvot ja/tai maksukyky laski. Tästä ei kyllä ole mitään isompaa faktatietoa itsellä.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 13.12.2016 2.13

Juurikin tuota yritin omassa postauksessa tarkoittaa. Olen kyllä samaa mieltä, kunhan saadaan autoteollisuutta enemmän mukaan, alkaa softat kehitettyä kovempaa vauhtia niin järkevintähän se on siirtyä asteittain kohti automatiosoitua liikennettä, eli alkuun nämä osittain itseohjautuvat ja sitä kautta mennään täysin automatisoituihin laitteisiin.

Alkuun tarvitaan nuo osittain automatisoidut autot, jotta saadaan ihmiset tottumaan siihen että kone osaa hoitaa sen ajamisen ja sen matkustamisen helppouden tunteen. Samalla myös saadaan kehitettyä softaa tarvittavan varmaksi, että voidaan antaa vastuu ihmiselämistä kokonaan tekoälylle. Itsestäni tuntuu että ihmisten on helpompi ymmärtää inhimilliset virheet, kun taas koneita pidetään ja niiltä oletetaan täydellistä toimimista. Tästä johtuen koneiden "virheellisiä" valintoja on vaikeampi hyväksyä. Ja tämä siis omaa yleistä käsitystä nykyisestä tilanteesta, en tiedä onko mitään tutkittua faktaa aiheesta olemassa.

Jotta noista tekoälyn virhe tilanteista tulisi yleisesti jotenkin hyväksyttäviä pitää koneista saada ohjelmoitua jotenkin "inhimillisiä" omasta mielestäni. Tämä on todellakin haaste kun biteillä kikkaillaan. Kuten aikaisempi kirjoittaja mainitsi, niin tulee jo todennäköisyyskien puitteissa tilanteita esimerkiksi missä auto vain kylmästi ajaisi päin vastaan tulevaa rekkaa, tai ajaa kylmästi ihmisen yli jotta säästäisi muita. Näitä kun on sitten tunteellisille ja tunteiden pohjalta käyttäytyville ihmisille vaikea selittää järjellä ja logiikalla menetyksen ollessa suuri. Jos vaikka ajattelette omalle kohdalle että joku tärkeä henkilö kuolisi robottiauton alle versus normaalin auton alle missä ihmiskuski. Mutta pitää vielä mainita että todennäköisyydet että tuommoisia tilanteita tapahtuu tulee laskemaan jo heti ensimmäisissä askeleissa kohti automatisoitua liikennettä.

Ja vielä lisäyksenä, jotta saadaan tilanteet kunnolla toimimaan pitää olla autojen välillä jokin oma verkkonsa jossa ne jakavat tiedot matkustajistaan/määrästään/lastistaan verkkoon, jota kautta sitten tekoäly tekee omat ohjelmoidut ratkaisut.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 9.12.2016 11.39

Olen itse tulevana automaatioinsinöörinä sitä mieltä, että kyllä se tekniikka mahdollistaa täysin itseohjautuvat autot liikenteeseen. Eräs tuttuni on ollut töissä pitkään ilmailualalla ja hänen mukaansa nykyisin voisi olla jo lentoliikennekin myös täysin itseohjautuvaa, mutta ainoa asia mikä tätä estää on ihmisten ajattelu tapa ja ennakkoluulot tekniikkaa kohtaan. Suurin osa onnettomuuksista ilmailussa johtuvat lentäjän inhimillisestä virheestä (http://www.planecrashinfo.com/cause.htm), mutta kuitenkin suurin osa ihmisistä ei menisi lentokoneen kyytiin jossa ei ole ihmislentäjää.

Tähän nyt sitten vielä pari ongelmaa mitä ei ole tainnut muut tuoda vielä esille:

1. Etiikka ongelmat ohjelmoinnissa, eli tietysti ohjelmoidaan auto suojelemaan ihmistä viimeiseen asti, mutta mitä jos on autossa 5 ihmistä ja edessä 1 lapsi. Kumpaa auto suojelee? Ja tämä on yksi loputon suo ja varmaan hyvin vaikea ratkaista. Näistä asioista pitäisi varmaan tehdä lakeja ensin ennen itseohjautuvaa liikennettä.

2. Vastuunjako, eli kenellä on vastuu onnettomuustilanteissa. Nykyisin käytäntö on että jos mekaaninen tai tekninen vika tulee on autonvalmistaja vastuussa, siis esimerkiksi 5 vuotta sitten toyotan ongelmat kun kaasu hirttää kiinni jne. Mitenkä tälläisissa tilanteissa sitten vakuutusyhtiön osuus vastuunjaosta jne.

Kolumni: Väärän velan pelko - 9.10.2016 22.17

Kiinnostava kolumni jälleen. Taisi olla jossain aikaisemmassakin kolumnissa nuo eläkkeen palautuskertoimet, 1940-luvulla syntyneille 2,6 ja 2000 luvulla 0,8. Olen jo joskus aiemmin yrittänyt etsiä mistä muualta löytyisi samat tiedot, mutta en ole löytänyt. Olisi vain hyvä saada toinen lähde tämän kolumnin lisäksi kun yrittää vanhemmille esittää, miksi heillä eläkkeen kanssa tilanne vielä hyvä.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 10.4.2016 0.32

Ehkä jonkinlaista kuvaa mitä saattaisi olla tarjolla kymmenen vuoden kuluttua ihan normaali ihmisillekkin peleissä: https://www.youtube.com/watch?v=EkPXLPIbIQY
Tuon laitteen hinta tällä hetkellä on 85k$ ja tietysti tuo nyt ei ihan jokaiseen olohuoneeseen mahdu. Noilta löytyy toinen myös hyvä video missä pelaavat Star Wars Battlefronttia ja tuohan toi ihan erillaista fiilistä pelaamiseen mitä ei koskaan voi saada mobiili puolelta.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 18.2.2016 14.30

Muutamassa paikassa olen huomannut että on mainuttu tuosta, että tulevaisuudessa iso joukko ihmisiä tulee olemaan paremmin koulutettuja ja sitä kautta nousemaan köyhyydestä. Eikös tämä tilanne luo globaalissa, ja varsinkin 50 vuoden päästä luultavasti entistä globaalimmassa maailmassa, enemmän kilpailua etenkin keskituloisille ja köyhyysrajan yläpuolelle?

Oman näkemyksen mukaan nykyisinkin raha tehdään sillä, että sinulla on tietoa, tai osaat etsiä kunnollista tietoa ja, että osaa myös käyttää saatavilla olevaa tietoa mahdollisimman tehokkaasti. Itselle tämä tilanne tuntuu melkeinpä samalle kun mitä nettipokerissa on käynyt 2000 luvulla. Oman logiikan mukaan jos maailman talouskasvu ei lähde samaan aikaan koulutettujen ihmisten määrän kanssa samanlaiseen kasvuun niin se luo tilanteen missä ihmiset joutuvat käytännössä kilpailemaan näissä kehittyneissä maissa tiukemmin oman elintasonsa puolesta, koska vähemmän kasvavasta potista on kilpailemassa huomattavsi enemmän ihmisiä. Samaan tapaan kuin nettipokerissa kävi kun pokerin ekosyysteemi ei kasvannut samaan tahtiin kiristyneen kilpailun kanssa.
Ja tuottaako tämä kilpailu sitten balanssin muutoksia maailman taloudessa esimerkiksi että kehitysmaat joissa on paljon väkeä pääsisivät nousuun ja jopa ehkä kehittyneiden valtioiden ohi hieman samalla tavalla kuin nettipokerissa kävi ensimmäisen ja toisen sukupolven kohdalla.

Vaikka tekstistä ehkä voi saada eri käsityksen niin pidän sitä positiivisena asiana, että mahdollisimman paljon ihmisiä pääsee käsiksi internettiin ja sitä kautta tietoon ja saisivat koulutuksen. Tämä on globaalisti teknologista kehitystä kiihdyttävä asia. Pääasiana tässä oli, että miten kiristyvä kilpailu vaikuttaa keskiluokkaan ja miten kehittyneille valtioille käy?