Monille tämä on varmasti tuttua, mutta valtion bittirahat eivät ole uhka kryptovaluutoille. Nimenomaan valtioille ja pankeille keskittynyt valta käynnisti kryptojen "vallankumouksen". Eivät valtion hallinnoimmat ja liikkeelle laskemat bitit ole yhtään sen houkuttelevampia kuin fiat-rahakaan. Bitcoinin hard-forkaamiseen, eli muuttamiseen vaaditaan enemmistö nodeja, toisin kuin valtion bittirahaan, johon voi mahdollisesti riittää yksittäisen virkamiehen päätös. Valtioiden hallinnoimat kryptovaluutat eivät kilpaile hajautettujen kryptojen kanssa.

Tinggeli kirjoitti:

 

A kirjoitti:

Olen kanssasi vahvasti eri mieltä ostovoiman muuttumisesta. Mielestäni on päivänselvää, että jos rahavarannot kasvavat, niin yhden rahan arvo on silloin vähemmän.

 

Mutta saan edelleen yhdellä rahalla sen saman kuin ennen, vaikka rahavaranto on kasvanut. Väitteesi pätisi jos valuutta olisi kultakannassa mutta kun se ei ole. Ja inflaatio on edelleen hyvin pienii (ollut jopa negatiivinen), vaikka rahaa on nyt painettu jo 10 vuotta. Ja sitä rahanarvon alentamista on printtauksella juuri haettu. Että saataisiin inflaatio 2% tasolle.

Vaikka rahalla saa toistaiseksi saman verran hyödykkeitä kuin ennenkin, se ei tarkoita etteikö rahan ostovoima olisi jo heikentynyt. Inflaatiolla vain kestää oma aikansa jakautua tasaisesti talouteen. Toistaiseksi rahan ostovoima on heikentynyt lähinnä vain suhteessa arvopapereihin, kryptovaluuttoihin ja asuntoihin, eli toisin sanoen assetit ovat raketoineet.

Otetaan pelkistetty ajatusleikki: 

1. Talous toimii tavallisesti ja kaikki on hyvin.
2. Keskuspankki aloittaa printtaamaan rahaa.
3. Keskuspankki jakaa uunituoretta rahaa tasaisesti kaikille kansalaisille. Uudella printatulla rahalla saa VAIN pelkästään ostaa arvopapereita ja kryptovaluuttoja ja se jakautuu niihin tasaisesti. Printatulla rahalla ostettuja assetteja ei saa ajatusleikissämme myydä, joten reaalitalouden kysynnän ja tarjonnan tasapaino ei koe muutosta. 
4. Jatketaan prosessia mielivaltaisen pitkään.
5. Yhdellä Applen osakkeella on nyt valuutassa mitattuna sama arvo kuin esim. 50000 big macilla.
6. Annetaan ihmisten realisoida omistuksiaan, ja kuvitellaan, että uutta rahaa printataan, jotta ostajiakin vielä löytyy. 
7. Rahaa alkaa valumaan asseteista takaisin reaalitalouteen. Ihmiset haalivat hienoa uutta elektroniikkaa, ostavat laadukasta ruokaa yli tarpeidensa, muuttavat parempiin asuntoihin ja menevät lomamatkoille.
8. Yritykset huomaavat kaupan käyvän poikkeuksellisen hyvin ja hintoja täytyy nostaa äkkinäisestä kysyntäshokista johtuen.
9. Inflaatio alkaa vihdoin näkymään kuluttajahintaindeksissä.
10. Kun aikaa on kulunut riittävän pitkää talouden näkymätön käsi on pitänyt huolen siitä, että jokaisella kansalaisella on sama ostovoima kuin ennen printtausta. Tai jos ollaan tarkempia, niillä on eniten ostovoimaa, jotka ehtivät hankkia eniten asioita ennen kuin kysyntä ja tarjonta ehti sopeutumaan rahavarojen kasvuun.

Ajatusleikissä on vedetty hieman mutkia suoriksi ja se on vedetty äärimmilleen, mutta se pätee myös samoin, jos rahaa printataan pienemmällä teholla. Kysynnän ja tarjonnan pitäisi vain korjata vähemmän.

Vaikka taloustieteen teorioita on vaikea todistaa yhtä aukottomasti todeksi kuin esim. luonnonlakeja, on niissä silti luultavasti hyvin paljon perää. Esim. Rahan kvantiteettiteoria voi käyttää apuna inflaation hahmottamisessa.

Yksinkertainen yhtälö, muutetaan sitä hieman. 

 * /  =  

Saimme oikealle puolella rahanmäärän   kerrottuna sen kiertonopeudella  ja niiden tulo jaetaan taloudellisen toimeliaisuuden määrällä  . Yhtälön oikealla puolella on yleinen hintataso . Kiinnitetään  ja  joksikin vakioiksi. Jos nyt nostamme tai laskemme rahamäärää , on sillä suora vaikutus yleiseen hintatasoon  . Samoin huomaamme, että rahanmäärän  kasvattaminen ei välttämättä vaikuta yleiseen hintatasoon, jos teemme oikeanlaisia muutoksia muuttujiin  ja . Ei ole mielestäni syytä olettaa, etteikö sama pätisi myös reaalimaailmassa, eikä pelkästään ajatusleikeissä tai yhtälöissä.

Edellisistä syistä kuluttajahintaindeksi, tai yleinen hintataso on mielestäni heikko tapa tarkastella valuutan ostovoimaa. Itseäni kiinnostaisi saada jonkinlainen vastaus siihen, että miksi kuluttajahintaindeksiä käytetään inflaation mittaamiseen, tai miksi nykyinen rahapolitiikka on mitä se on. Keskuspankeissa rahapolitiikasta päättävät ihmiset tietysti ymmärtävät edeltävät oletukset/väittämät sekä ovat tutkineet niiden mahdollisia seurauksia. Siitä huolimatta nykyinen rahapolitiikka on valittu parhaaksi vaihtoehdoksi. Miten olemme voineet ajautua tilanteeseen, jossa varallisuuserojen repiminen vielä suuremmiksi nykyisen rahapolitiikan ansiosta on paras vaihtoehto, vai päättävätkö rahapolitiikasta vain väärät ihmiset? Vastaus ensimmäiseen kohtaan kiinnostaisi erityisesti, mutta kummatkin voivat pitää paikkansa. 

Ja P.S. jos tästä tarvitsee esimerkin oikeasta maailmasta: osakemarkkinat on puskettu kaikkien aikoijen korkeuksiin ennennäkemättömällä vauhdilla, niin että samalla on ollut varaa myös puskea kryptovaluutat 2 biljoonaan arvostukseen. Asuntomarkkinoiltakaan ei puutu vauhtia. Inflaatio on jo täällä, mutta ei vielä tasaisesti.

Minusta p2p maksuverkko jossa luottamus luodaan hajautetusti käyttäen laskentatehoa ja kryptografiaa välikäsien sijaan on todella hieno ja merkittävä keksintö. Se avaa uuden maailman tutkittavaksi ja se on jännittävää. Mutta siitä huolimatta bitcoinin kanssa on vain mielestäni innostuttu turhan paljon ja vääristä syistä. Mielestäni suurin osa ihmisistä ei ymmärrä mihin he laittavat rahansa kiinni ostaessa bitcoinia. Bitcoinin white paperissa se esitetään uutena ”elektronisena rahoitusjärjestelmänä”. Kaikille sitä käyttäville on tosin selvää, että yksittäisiä ja harvoja tapahtumia lukuun ottamatta se on liian kankea toimiakseen laajamittaisemmin rahoitusjärjestelmänä. Yhteen bitcoin verkon lohkoon, mahtuu noin 1800-2600 transaktiota. Lohkoja lisätään lohkoketjuun noin kymmenen minuutin välein. Eli siis bitcoinin hajautettu tietokanta päivittyy kymmenen minuutin välein, johon voi tulla enintään vain 1800-2600 muutosta kerralla. Verkko on vain liian hidas oikean maailman tarpeisiin. Puhumattakaan resursseista joita sen ylläpitoon joudutaan käyttämään. Mutta keskitytään nyt skaalautumiseen, koska verkon turvallisuus on jotenkin luotava.

Myöskään lightning network, jossa tapahtumista pidetään kirjaa lohkoketjun ulkopuolella ja lopuksi laitetaan toteen itse lohkoketjussa, ei näytä vielä olevan ratkaisu skaalautumisongelmiin. Epäkäytännöllisyytensä lisäksi lightning network vaikuttaa myös toistaiseksi turvattomalta ratkaisulta. Ja lisäksi lightning network ei mielestäni eroa oleellisesti siitä, että valitsisi toisen kryptovaluutan bitcoinin sijasta. Jos hyväksyy tosiasian, että bitcoin on liian hidas ja on parempikin tapa suorittaa maksuliikennettä (kuten lightning network off-the-chain tapa), niin miksi ei vain käyttäisi toista kryptovaluuttaa? Lightning network on samalla tapaa toistaiseksi riippuvainen ylläpidosta ja devauksesta kuin ethereum on.

Kuten aikaisemmin sanoin, mielestäni bitcoin bullien käyttämä "arvon säilyttämisen" ominaisuus ei todellisuudessa tarkoita mitään. Vaikka dollareita luodaan lisää kiihtyvällä tahdilla ja bitcoineja vain jollain määrätyllä tahdilla, se ei tee bitcoinista arvokasta dollareissa mitattuna. Siitä tulee arvokkaampi dollareissa mitattuna vain, jos ihmiset ovat valmiita maksamaan yhdestä bitcoinista enemmän ja enemmän dollareita. Sillä ei ole enää väliä, että yksi bitcoin säilyttää suhteellisen osuutensa kierrossa oleviin bitcoineihin jollain ennalta määrätyllä tavalla, kun kiinnostus ilmiöön loppuu. Saman ominaisuuden voi luoda myös muilta ominaisuuksiltaan parempaan kryptovaluuttaan.

Hypoteesini siis on: jossain vaiheessa ihmiset ymmärtävät, että on parempikin tapa täyttää Satoshin visio elektronisesta rahoitusjärjestelmästä. Siihen voi mennä vielä vuosia tai kymmeniä vuosia, mutta uskon, että se päivä vielä tulee ja silloin kiinnostus bitcoiniin alkaa vähenemään. Kryptovaluutat on tulevaisuutta, mutta bitcoin on vain oman aikansa nerokas keksintö.

Hyvin toit esille bitcoinin vahvuudet, mutta et maininnut yhtäkään bitcoinin heikkouksista. Onko bitcoinilla enää virkaa, kun toinen kryptovaluutta saavuttaa samat hyödyt 100x tehokkaammin tai käyttäen 100x vähemmän resursseja? Nykyisellä teknologian kehityksen tahdilla se ei luultavasti ole älyttömän kaukana tulevaisuudessa. Jos keksitään teknologia, jonka avulla transaktioita pystytään prosessoimaan jatkuvana virtana, lohkojen sijaan, mikä on silloin bitcoinin tarkoitus? Jatkuva transaktioiden virta voi olla turhan kunnianhimoinen tavoite, mutta entä jos lohkoja lisätään lohkoketjuun vain nopeammin? Tai jos yksittäinen lohko vain kantaa paljon enemmän tapahtumia kerralla? Vaikka bitcoinilla on momentum ja usko takanaan, en usko että ne yksinään kestävät aikaa loputtomiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kryptovaluuttaa kehitetään jatkuvasti. Jos teknologia jatkaa samalla tahdilla eksponentiaalista kehitystä, on bitcoin vielä tuleville sukupolville yhtä kankea vaihdon väline kuin oravannahka olisi meille. Kryptovaluutalla on vain silloin realistinen mahdollisuus viedä jalansijaa fiat-valuutoilta kun se on teknologian puolesta niin edistynyttä, että sitä on mahdollista käyttää vaivattomasti vaihdon välineenä. Jos bitcoinilla yrittäisi ostaa kaupasta purkin maitoa, maksaisi viiden maitopurkin verran kuluissa ja kauppias voisi joutua odottamaan transaktion saapumista useita päiviä. Myöskään bitcoin bullien käyttämä "arvon säilyttämisen" ominaisuus ei mielestäni tarkoita mitään. Jos kryptovaluutan verkkoon ei lisätä kryptovaluuttaa, tai niitä lisätään jokin tunnettu määrä (kuten bitcoinissa), säilyttää se verkkonsa sisällä samalla tavalla suhteellisen osuutensa. Se ei tosin ole uniikki ominaisuus vain bitcoinille.

Usko asioihin on vain päidemme sisällä ja momentum vaihtuu todennäköisesti päinvastaiseen suuntaan myös bitcoinin kohdalla. En usko, että se on tapahtumassa välittömässä lähitulevaisuudessa, mutta Elon Muskia tai Michael Sayloria ei tuskin hirveästi paina dumpata positiotansa kansoille, jos heidän bitcoineillaan on mahdollisuus mennä arvottomaksi vanhentuneen teknologian vuoksi. He varmasti ymmärtävät bitcoinin ongelmat, mutta uhkat eivät vielä ole ajankohtaisia, joten miksipä ei kasvattaisi oman yrityksensä arvoa kasvattaen samalla historian isointa ja typerintä kuplaa. Usko bitcoiniin voi yhä kantaa kun jokin toinen teknologia saavuttaa sen hyödyt vain 10x tehokkaammin, mutta itse en usko sen kantavan loputtomiin.